Moikka ,tuli luettua Kipparilehden RIB-Venetesti ja ihmetyttää veneiden saamat arvostelut.Esimerkiksi Vene-lehti12/2011 kirjoittaa Capellista näin:tasavahva suorittaja,menee puolimetrisessä aallokossa jouheasti,täysillä vähän levoton mutta pikkusen hellittämällä tasaantuu nopeasti.Kipparilehden testaaja taas antoi 1 tai 2 tähteä ominaisuuksista ja piti niitä huonoina.Veneen rekkari ja kone sama Yamaha 150 F
Rib venetestit
veneilijä
131035
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Toisin päin meni taas Quiksilver 705 Activ testi, joka sai venelehdessä murska arvostelun mutta kipparissa ylistettiin. Tässä tapauksessa uskon kyllä Veneen arvosteluun enemmän, olivat jaksaneet esim. tutkia veneen ergonomiaan aivan eri tasolla. Kipparin kakko ylisti tapansa mukaan halpaa vinkuraa venettä kun se ei ollut Pohjois-maalainen.
Vähän aina ihmetyttää kun mainitaan yli kuusimetrisestä veneestä, että menee puolimetrisessä aallokossa jouheasti. Miksi ei menisi. Eihän tuollainen aallokko ole vielä mitään. Mielestäni vajaa viisimetrinen Silverimmekin meni puolimetrisessä aallokossa hyvin.
Toki voin hyvin kuvitella huviribbien erot Boomerangeriin. Omaa kokemusta ei noista huviribeistä ole mutta Boomerangeria on tullut ajettua kovassakin aallokossa eikä ole hidastella tarvinnut.
Uskooko joku oikeasti lehtien testeihin???
Yleensä testeissä tuppaavat pärjäämään tuotteet
joita lehdessä mainostetaan.
Kyllä noissa testeissä näkyy väkisinkin testaajan mieltymykset, jokainen painottaa sellaisia asioita joita itse arvostaa.. otetaan esimerkiksi autopuolelta etu- ja takaveto ;).
Jos on hankkimassa tuon tyyppistä venettä niin noista testeistä saa ainakin vinkkejä mitä kannattaa huomioida ja mitä eri vehkeitä on tarjolla siihen kokoluokkaan.
Ihan tyhmä testi koko rib-vertailu. Kuka moisilla makkaroilla haluaa markänä hampaat irvessä haalarit niskassa painella menemään? Ihan dorkien hommaa.
Ilmeisesti ollut joku kipparin työntekijöiden retkisafari, josta sitten tehty joku mukamas-testi?
Vanhaan viestiisi vastaan ribeistä.350 pitkä kunnon rid vene menee aallokossa paremmin kun 550 pitkä alumiin tai lasikuitu kulho tai vati.esim pultsari M 40 hv kulkee jotain just päälle 20 solmuu esim jo mainittu 350 rib 20 hv karvan alle kolmekymmentä.kun aalto kasvaa yli metriseksi lisää hanaa alas tulot on pehmosia, se on vaan se vee kulma vaan se vee kulma.kaikki tietää ketä on veneellä ajanut.kylpytynnyrit on eri asia.
Sitä itkun määrää kun oma tuote ei ammattilaisen testissä pärjää. Maailma on väärässä! Painotukset ovat persiistä! Toimittaja on lahjottu!
Nuorempana toimittajan tein freenä sekä auto-, että vene- "testejä".
Autotestit olivat niitä, jossa tiesimme, mitä pitää kirjoittaa ja mistä pitää korostaen kertoa "vain tässä automerkissä" on tämä ja tuo... tota .... noin..... ja vielä vaikutti maahantuojan tarjoamat pikku lisäkkeet, kuten ilmainen kesäloma-auto Lapin matkalle, tai kunnon kännireissu majalle.
Veho, Aro ja Ford saivat aina hyvää hellimistä ja mainosta. Konela, Hankkija ja Helkama sitten muuta. Kerran Korpivaara tuli silmille, kun Corollasta 1984 unohdin mainostaa sen aurinkolipan peilejä myös kuskille ja C-kasettikoloa.
Veneissä oli juttu kimuranttisempi. Jotkut antoivat veneensä vain kauniille kesäpäivälle Pihlajasaaren ja Suomenlinnan kiertämiseen. Jotkut vaativat veneensä "testin" todelliseen syysmyrskyyn lokakuussa. Jälkimmäinen oli toimittajalle aina koettelemus ja siksi kynäkin kulki joskus arvostellen. Se lähes myyntikelvoton tuontipaatti sai hyvät jutut, kun helle helotti heinäkuussa ja aallokko oli 0,10 m, sekä päätteeksi oli tieto lounaasta Svenska Klubenilla. Syksyreissusta "löydettiin" aina vikaa.
Joillakin maahantuojilla oli ruåttinkielinen tuoteseloste ja ns. "lehdistötiedote" joka piti suomentaa sellaisenaan, jopa ilman veneen näkemistä ja ajamista.
Suomensin yhden sellaisen tietämättä, että sen maksoi ruåttalainen valmistaja ensin suomalaiselle kustantajalle XX (joka painoi siitä brosyyrit myyntinäyttelyihin!). Se maksoi siitä minulle noin 4-5 % ruåtsalaisen kääntäjälle (minulle) tarkoittamasta palkkiosta ja piti itse loput. Se oli viimeisin venearvosteluni. Säästi se lehti ja kustantaja näin ollen kunnollisesta tulkkikäännöksestä pari, kolme tonnia ja minulle tuli melkein tekemisen ilo 250 eurolla.
Loppuna totean, että vain herkkäuskoinen typerys lukee niitä uskoakseen kaiken superlatiivien sanat ja imee teknisistä sanoista voimaa, jotka eivät todellisuudessa merkitse mitään.
Hyvä kirjoitus, ja kiitos siitä !
Mutta miksi et vaatinu käännöspalkkiota kokonaan itsellesi, olisit vain uhannu muuten paljastaa koko huijari revohkan nimiä myöten.
Meitä oli kirjoittavia toimittajia 4-6 ja työpaikkoja 2-3 kustantajaa. Sama kuin menisit pomollesi kertomaan naineesi sen akkaa ja tietäväsi pomosi pedofiiliksi.
Uskottavan kuuloinen tarina. Hyvinkin uskottavan. (Ihan
100% totutena ei tuotakaan lue, niinkuin ei testejäkään:)
Toki on selvää että isot mainosmarkat tuossa liikkuu. Joskus testeissä huomaa myös inhimillisä piirteitä...varmasti kauniin ilman edustusluokan cruisailu daamin kanssa (daami hoitaa illalla vielä jälkimarkkinoinnin) tuo esiin hyviä piirteitä enemmän kuin "todellinen" testi syyskylmillä...joka tosiaan kertoo tuotteeesta paljon enemmän. On oikeastaan sääli jos toimittajat vielä vIttuuntuneina kirjoittavat näistä syystesteistä pahasti, osoittaahan se maahantuojalta uskoa omaan tuotteeseen.
Ainakin auto- ja mp-puolella nuo kauniin kelin kesämaisema-tuokiokuvat ovat kyllä yhtä tyhjän kanssa. Ei ole sitä tuotetta joka ei olisi parhaimmillaan kauniina kesäpäivänä pikkuteita cruisaillen, jopa jenkkiautot- ja pyörät pystyvät suoriutuvat siitä kunnialla.
Vieläkin on elossa ja kai jotenkin vaikuttaa eläkeläistoimittaja X.X joka kirjoitti aikoinaan HS:n autotoimittajana "testit" kotonaan Vuorimiehenkadulla. Nosti palkkiot suoraan maahantuojien toimistojen kassasta ja kieltäytyi mm. Konalan autojen "testeistä".
Helkama tyrkytti rahalla testiin Skoda 130 joka oli silloin uutuus. Äijä ajoi sen Helkaman pihasta Kehäkolmoselta Vuorimiehenkadulle. Haukkuen kirjoitti sen lähes "Suomen vaarallisimmaksi autoksi". Vapaa-aika ja autoiluosaston päätoimittaja muutti siitä kaikki ikävimmät haukut pois ennen lehden painoon menoa.
Entinen TV:n liikennetoimittajahan vuoden pari, silloin jo korkeassa eläkeiässä kirjoitti "venetestejä", vaikka ammatti oli liikenneopettaja ja jäätä oli meressä 70 senttiä.
Nämä kaksi esimerkkiä vain siksi, että kuka tahansa voi niitä "testejä" kirjoittaa. Toisaalta Tuulilasi, TM, tahi muu näyttävästi vie kaluston Lappiin viikoksi.Kuvataan mittaristot ja muut tutkintavälineen ja annetaan kovin teknistynyt ja lahjomaton kuva asioista.
Kuitenkin tullaan Helsinkiin ja jutut väsätään pari viikkoa myöhemmin muistista ja niistä "töllön diagrammeista ja prosenttiluvuista" siten kun päätoimittajat ja maahan tuojat ovat ensiohjeet antaneet. Siksi samaan aikaan testattu Tekniska Världen Golf saa aivan toiset laatusanat, kuin Tekniikan Maailman testihöpinä. Ruotsalaiset aina saavat Volvolle ja Saabille (rip) hyvät arvostelut.
En toimi alalla mutta pakko heittää myllyyn vettä yhden moottoripyöräammattilaiselta kuulemani legendan...yksi kokenut harmaapää moottoripyörätoimittaja pääsi ensimmäisenä kokeilemaan uutta, melko tykkiä mallia joskus rohkeet kymmenen vuotta sitten. Jotenkin muistini väittää että kyseessä olisi ollut Aprilia mutta en ole varma.
Tottuneesti seniori analysoi laitteen ajo-ominaisuuksia. Myyjän edustaja sitten kysyi että kuis kovaa menit? Seniori sanoi pokkana että sadassakymmenessä käväisi, kaupunkialueella kun kuitenkin oltiin. Myyjä sitten näytti että katsos, täältä näkee viimeisen huippunopeuden: 60 km/h. Tietty joskus paljon ajanut päättelee kaupungissa sen mitä kokematon ei keksi edes ratapäivällä.