Maaninka takaisin tekemään Heinolan liitosselvitystä. Tuleeko? Jokainen Suomen kunta, myös HEINOLA, joutuu tekemään LIITOSSELVITYKSEN. Hallituksen tekemän kuntarakennelain mkaan, joka on torstaina eduskunnassa, jokainen kunta tekee selvityksen.
Tulevista liitoksista päättävät valtuustot lukuunottamatta kriisikuntia, jotka hallitus voi liittää naapurikuntaan tai naapurikuntiin tai pilkkoa osiin ja jakaa naapurikuntien kesken.
Hallituksen esityksen mukaan kuntarakennelaki tulee voimaan heinäkuun alusta. Heinolan pitää ilmoittaa marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa alkavat liitosta selvittää. Heinolalla on aikaa selvityksen tekemiseen ensi vuoden heinäkuun alkuun asti (kuten muillakin kunnilla).
Kuntaministeri Virkkunen esittelee lakiehdotuksen kuntien yhdistämisestä (KUNTARAKENNELAKI) ensi torstaina. Virkkusen mukaan hallitus päättää ennen heinäkuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavat sekä kuntien valtionosuudet.
Aikaa on kolme kuukautta. Virkkusen mukaan kuntien on tiedettävä, millaiseen "kuntamaailmaan" kunnat selvityksiään laativat.
'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Niinpä Heinolan entistä kansliapäällikkö Rauno Maaninkaa (lakimies) tässä taas tarvittaisiin pikaisesti, kun Heinolan pitää tehdä liitosselvitys. Maaninka teki Heinolan puolesta lausunnon kuntarakennelaista sen viiden päivän työrupeaman aikana, jonka hän oli Heinolan määräaikainen kansliapäällikkö. Sen jälkeen Maaninka erotettiin (Hilden-Ahonen) ja vaadittiin, että avaimet ja työvälineet on pikaisesti luovutettava pois.
Kuka tekee nyt Heinolan LIITOSSELVITYKSEN? Sysmä ja Hartola puhaltavat "yhteen hiileen", eivätkä luota enää Heinolaan Heinola-Resort -sotkun jälkeen.
Tilataanko siis konsultti?
Heinolan valtuustollahan on - kuten tiedämme - tärkeämpääkin tehtävää kuin paneutu liitosselvityksiin. Heinolassa erotetaan kaupunginjohtajaa viranhaltijoiden huolestuessa kaupunginjohtajan työtavoista.
Huolestuivatko viranhaltijat vai kenties kaupunginhallituksen jäsenet myös Maaningan työtavoista, kun tämä sai potkut juuri ennen liitosselvityksen laatimista.
Tiedoksi vaan konsultille, joka ehkä palkataan (viranhaltijoiden kiireellisempien tehtävien vuoksi:
- Heinola ei ole osannut hoitaa elinkeinorakenteen muutosta teollisuusyritysten lopettaessa eikä Heinola ole osannut hoitaa investointi- tai sijoitustoimintaa, jolla kunnan kassaan saataisiin rahaa palveluja varten.
Konsultti kyllä toteaa Heinolan tilanteen:
- kaupungilla on velkaa energiarahaston verran ja rahaston tuotto menee velan korkoihin, joten sillä ei pitkälle pötkitä
- Heinolan työttömyysaste on 15 % ja työttömiä on lähes yhtä paljon kun kunnassa virkamiehiä. Työttömyys on yksi suurten ja kalliiksi tulevien sote-palveujen aiheuttaja. Lapsia otetaan Heinolassa huostaan neljänneksi eniten Suomessa. Sote-budjetti ylittyi viime vuonna yli miljoonalla eurolla.
- väestö vähenee kun uusia työpaikkoja ei ole luotu eikä tuotu poistuneiden sijaan, joten huoltosuhde muuttuu negatiiviseksi vanhusten määrän kasvaessa.
Joten minkälaisen selvityksen Heinola tekee, kun tiedetään että valtion avut vähenevät? Kuka sen selvityksen tekee? Ahonen vai Hilden, jotka erottivat kansliapäällikkö Maaningan.
Tulevista liitoksista päättävät valtuustot lukuunottamatta kriisikuntia, jotka hallitus voi liittää naapurikuntaan tai naapurikuntiin tai pilkkoa osiin ja jakaa naapurikuntien kesken.
Hallituksen esityksen mukaan kuntarakennelaki tulee voimaan heinäkuun alusta. Heinolan pitää ilmoittaa marraskuun loppuun mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa alkavat liitosta selvittää. Heinolalla on aikaa selvityksen tekemiseen ensi vuoden heinäkuun alkuun asti (kuten muillakin kunnilla).
Kuntaministeri Virkkunen esittelee lakiehdotuksen kuntien yhdistämisestä (KUNTARAKENNELAKI) ensi torstaina. Virkkusen mukaan hallitus päättää ennen heinäkuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavat sekä kuntien valtionosuudet.
Aikaa on kolme kuukautta. Virkkusen mukaan kuntien on tiedettävä, millaiseen "kuntamaailmaan" kunnat selvityksiään laativat.
'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Niinpä Heinolan entistä kansliapäällikkö Rauno Maaninkaa (lakimies) tässä taas tarvittaisiin pikaisesti, kun Heinolan pitää tehdä liitosselvitys. Maaninka teki Heinolan puolesta lausunnon kuntarakennelaista sen viiden päivän työrupeaman aikana, jonka hän oli Heinolan määräaikainen kansliapäällikkö. Sen jälkeen Maaninka erotettiin (Hilden-Ahonen) ja vaadittiin, että avaimet ja työvälineet on pikaisesti luovutettava pois.
Kuka tekee nyt Heinolan LIITOSSELVITYKSEN? Sysmä ja Hartola puhaltavat "yhteen hiileen", eivätkä luota enää Heinolaan Heinola-Resort -sotkun jälkeen.
Tilataanko siis konsultti?
Heinolan valtuustollahan on - kuten tiedämme - tärkeämpääkin tehtävää kuin paneutu liitosselvityksiin. Heinolassa erotetaan kaupunginjohtajaa viranhaltijoiden huolestuessa kaupunginjohtajan työtavoista.
Huolestuivatko viranhaltijat vai kenties kaupunginhallituksen jäsenet myös Maaningan työtavoista, kun tämä sai potkut juuri ennen liitosselvityksen laatimista.
Tiedoksi vaan konsultille, joka ehkä palkataan (viranhaltijoiden kiireellisempien tehtävien vuoksi:
- Heinola ei ole osannut hoitaa elinkeinorakenteen muutosta teollisuusyritysten lopettaessa eikä Heinola ole osannut hoitaa investointi- tai sijoitustoimintaa, jolla kunnan kassaan saataisiin rahaa palveluja varten.
Konsultti kyllä toteaa Heinolan tilanteen:
- kaupungilla on velkaa energiarahaston verran ja rahaston tuotto menee velan korkoihin, joten sillä ei pitkälle pötkitä
- Heinolan työttömyysaste on 15 % ja työttömiä on lähes yhtä paljon kun kunnassa virkamiehiä. Työttömyys on yksi suurten ja kalliiksi tulevien sote-palveujen aiheuttaja. Lapsia otetaan Heinolassa huostaan neljänneksi eniten Suomessa. Sote-budjetti ylittyi viime vuonna yli miljoonalla eurolla.
- väestö vähenee kun uusia työpaikkoja ei ole luotu eikä tuotu poistuneiden sijaan, joten huoltosuhde muuttuu negatiiviseksi vanhusten määrän kasvaessa.
Joten minkälaisen selvityksen Heinola tekee, kun tiedetään että valtion avut vähenevät? Kuka sen selvityksen tekee? Ahonen vai Hilden, jotka erottivat kansliapäällikkö Maaningan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miten käy Heinolan kaupungin työntekijöiden, jos Heinola liitetään Lahteen. EIkös niitä kuntia liitetä suurkunniksi juuri sen vuoksi, että kuntien palkkamenot vähenet ja byrokratia keskitetään suuriin kuntakeskuksiin? Osa Heinolan virkamiehistä jää eläkkeelle, mitä tapahtuu lopuille, jos Heinolan neuvosto tekee esitykset, jotka Lahden kaupungin virkamiehet valmistelevat ja esittävät Lahden päätöksentekijöille.
Yhdistettäisiinkö Heinolan kaupungin tilit Lahden kirjanpitoon? Kuitattaisiinkö Heinolan velat energiarahastolla?
Ehkä tänne Heinolaan sentään jää joku koulu, kun koulumatkat Lahteen olisivat noin 30 kilometriä. Jäisikö sivukirjasto, entä sairaala? Miten sosiaalipalvelujen, jäisikö Kelan konttori Heinolaan. Verotoimisto on jo lähtenyt? Entäpä kesäteatteri? Ryhtyisikö Lahden kaupunginteatteri hoitamaan Heinolassa kesäteatteritoimintaa?
Jaahas...ei kuntaliitosta voi tehdä ellei Heinolalle löydy kuntaliitosklumppania. Maaninka, vaikka olisi millainen ihmemies, ei kykene yksin kuntaliitosselvitystä tekemään. Luulenpa, että Sysmälle, Hartolalle ja Lahdelle saa maksaa, että ne suostuvat selvittämään mitään heinolalaisten kanssa ;-)
Jaahas... kyllä kuntaliitos tehdään, jos kunta ei kykene hoitamaan lakisääteisiä velvoitteitaan. Heinola ei tule saamaan mitään erikoisoikeuksia. Lakisääteisistä velvoitteista on kuntien huolehdittava kiristyvässä kuntataloudessa, kun valtion avut kunnille vähenevät eli niitä siis leikataan.
Jokaisen kunnan on tehtävä liitossevitys. Rauno Maaninka teki Heinolan kaupungin selvityksen lyhyen aikaa kestäneen (5 päivää työrupeamansa aikana), joten lakimiehenä ja Saarijärven kaupungin viranhaltijana Maaninka olisi voinut tehdä myös Heinolan liitosselvityksen, jos olisi Heinolan kansliapäällikkönä saanut jatkaa.
Sysmä ja Hartola ovat perustaneet yhteisen "Yhteen hiileen" projektinsa ja valmistautuvat varmaankin tekemään yhteistyötä sitä arvostavien ja yhteistyötä osaavien kuntien kanssa.
Kunnilla on kolme mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia liitoksista:
1) kunta liitetään suurempaan (esim. Heinola Lahteen)
2) naapurikuntien kanssa neuvotellaan liitoksista (tukinpa Heinolan kanssa)
3) kunta pilkotaan osiin ja osat liitetään eri kuntiin
Jos kunta "pakkoliitetään" niin silloin todennäköisesti vastanottavat kunnat päättävät miten se tapahtuu. Esim. Lahti voisi haluta Vierumäen ja siitä Lahteen päin olevat alueet.
Rauno Maaningan tekemän lausunnon kuntarakenneluonnoksesta voi lukea oheisesta linkistä.
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132540-8.HTM
Napakkaa, asiallista tekstiä. Näkee, että kirjoittaja on lakimies.
Kuntatyöryhmä esitti helmikuussa 2012, että Heinola liitettäisiin Päijät-Hämeen kuntaan. Tulevan suurkunnan muut kunnat olisivat esityksen mukaan:
HEINOLA,
Hartola,
Sysmä,
Padasjoki,
Asikkala,
Hollola,
Nastola,
Hämeenkoski,
Kärkölä ja
Orimattila
LAHDEN ympäriltä.
Pertunmaa voisi liittyä joko Etelä-savoon tai Päijät-Hämeeseen.
Kriteerit, joiden perusteella liitokset tehdään olivat esityksen mukaan kuntien talous, väestömäärä ja aluerakenne. Mittareina olivat kuntien väestön ikärakenne, huoltosuhteen kehitys, asiointi- ja työssäkäyntialueet ja liikenneyhteydet.
Itsenäisillä vahvoilla kunnilla, jotka eivät ole velkaantuneet ja jotka ovat hoitaneet työllisyytensä ja siis huoltosuhteen kuntoon, on paremmat neuvottelumahdollisuudet kun liitoksia tullaan tekemään joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Siihen mennessä Heinolan pitäisi asemiaan korjata. Valitettavasti Heinolan päättäjillä on tärkeämpääkin tekemistä kuten pätevän kaupunginjohtajan erottaminen.
Oli aiemminkin puhetta, että Maaninka on Heinolan menetys, hyvä ja moderni lakimies, joka tekisi työtä itse, ei vain kopioimalla konsultinyritysten raporttia, niin kuin tekee Malin ja Kankaanpää.
heinola heti NYT lahteen ja kaikille hönölän väelle potkut kaupungintalolta. Täällä ei tiedä ketä edes äänestää kun kokkarit on jotai paheja ja sossut on nyttejä. Vanhat yli kuusvitoset yrittää muistella Parosen aikoja. Nuoret valitut edustajamme häätäkää hyvänsään aikana vanhat suhmuroijat.