"Kotkalaista Wenla Hohenthalia itseään ei ole kiusattu koulussa, mutta hänen on pitkään tehnyt pahaa katsoa sivusta, kun muut ovat tulleet kiusatuiksi.
Kun keskustelu koulun henkilökunnan kanssa ei tuonut kiusattujen tilanteeseen helpotusta, Hohenthal kirjoitti kirjeen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulalle. Hohenthal arveli kirjeessään, ettäkoulu tarvitsee ulkopolista apua kiusaamisen kitkemisessä.
Aula ei ole ehtinyt vastata yläkoululaisen kirjeeseen, mutta kiittelee tätä rohkeudesta. Myös koulunrehtori pitää Hohenthalin toimintaa esimerkillisenä. Hänen mukaansa kiusaamisen lopettamisessa on viime viikkoina otettu rohkaisevia askelia."
Kun keskustelu koulun henkilökunnan kanssa ei tuonut kiusattujen tilanteeseen helpotusta, Hohenthal kirjoitti kirjeen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulalle. Hohenthal arveli kirjeessään, ettäkoulu tarvitsee ulkopolista apua kiusaamisen kitkemisessä.
Aula ei ole ehtinyt vastata yläkoululaisen kirjeeseen, mutta kiittelee tätä rohkeudesta. Myös koulunrehtori pitää Hohenthalin toimintaa esimerkillisenä. Hänen mukaansa kiusaamisen lopettamisessa on viime viikkoina otettu rohkaisevia askelia."
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kun Hesarin etusivun kääntää auki, niin tämän jutun ingressi on ykkösenä heti lehden aitiopaikalla. Sisäsivuille mainitaan myös esim. Kotkassa pitkään vallinneesta erittäin tulehtuneesta tilanteesta, jossa koulut ja opettajat ovat täysin kyvyttömiä ja haluttomia puuttumaan kiusaamiseen.
" Päivän Hesarista
6.4.2013 08:05
1
Sulje
Kun Hesarin etusivun kääntää auki, niin tämän jutun ingressi on ykkösenä heti lehden aitiopaikalla. Sisäsivuille mainitaan myös esim. Kotkassa pitkään vallinneesta erittäin tulehtuneesta tilanteesta, jossa koulut ja opettajat ovat täysin kyvyttömiä ja hal
uttomia puuttumaan kiusaamiseen.
HESASSA TILANNE ON EDELLISEN KALTAINEN. kUTEN ILMEISESTI MUUALLAKIN MAASSA. mm. KEURUULLA
EPÄTOIVOTTUJA (eivät ole niitä häirikköjä) OPPILAITA PASSITETAAN KOTIOPETUKSEEN EIKÄ KUKAAN OTA VASTUUTA VAAN VIRANOMAISET KIELTÄVÄT JULKAISEMASTA KOULUSSA TAPAHTUVIA ASIOITA.
Juttu löytyy tästä:
http://www.hs.fi/kotimaa/Rohkea koulutyttö puuttui kiusaamiseen/a1365149194825
Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Jos koulu ei toimi riittävän tehokkaasti, asia sietääkin tulla julkisuuteen. Toivottavasti koulun henkilökunta ottaa opikseen. Kyseessä on sentään peräti ruotsinkielinen koulu.
Olen pyytänyt Aulalta apua kiusaavan sijaisvanhemman vuoksi, mutta ei tullut apua ei. Eikä kiitoksia esimerkillisestä toiminnasta.
Kyllä koulujen kyvyttömyys ja opettajien haluttomuus puuttua kiusaamiseen on paljon laajempi ongelma kuin pelkkää kotkalaista problematiikkaa.
Voi miten helppo kuitata ja mitätöidä vain yhden koulun asiaksi.
Siitä ei ole kyse Hesarinkaan mukaan, ei edes Kotkassa.
Olen pyytänyt Aulalta apua kiusaavan sijaisvanhemman vuoksi, mutta ei tullut apua ei. Eikä kiitoksia esimerkillisestä toiminnasta.
Mihinkähän se Aula yleensä ennättää vastata?
Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannanotto 8.12.2008
Opettaja kiusaajana
Opetusalan eettistä neuvottelukuntaa on pyydetty ottamaan esille ongelma, miten toimia, kun opettajan epäillään kiusaavan oppilasta. Tällainen pyyntö on tullut mm. lapsiasiavaltuutetulta sekä muutamilta yksittäisiltä tahoilta. Neuvottelukunta pitää asiaa hyvin vakavana ja on pyrkinyt selvittämään, kuinka yleistä tämänkaltainen ongelma on. Vaikka vain yksittäistapaukset näkyvät virallisissa tilastoissa, ilmiö voi olla yleisempi. Lukumäärällisestä vähäisyydestä huolimatta on tarpeen, että kouluilla on selkeät toimintamallit, joissa oppilaan oikeudet, luokka- ja kouluyhteisön oikeudet, oppilaan ja hänen huoltajiensa tuki sekä opettajan oikeus mahdollisesti tarvitsemaansa apuun tai hoitoon huomioidaan.
Vaikka kiusaamisen määrittely ei ole yksiselitteistä, sen tunnistaminen myös opettajan kohdalla on tärkeää. Kiusaamista on, kun opettaja tahallisesti, toistuvasti ja vakavalla tavalla kohtelee jotain oppilasta tai oppilasryhmää mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Kiusaamiseen liittyy toisen osapuolen alas painamista tai vahingon tuottamista. Se voi olla piikittelyä, naurunalaiseksi saattamista, painostusta ja pahimmillaan kiristystä ja uhkailua. Kiusaaminen voi olla tietoista, mutta sitä saattaa tapahtua ilman että opettaja itse ymmärtää kiusaavansa. Kiusaaminen voi olla myös piilevää, ja se voidaan verhota auktoriteettiasemaan tai kasvattajan rooliin. Aivan samoin kuin oppilaiden keskinäisessä kiusaamisessa, eri oppilaat kokevat tilanteet eri tavalla, ja joillekin oppilaille syntyy kokemus kiusaamisesta herkemmin kuin toisilla. Vaikean oppilaankin kohdalla opettajalta edellytetään asian tarkastelua kasvatukselliselta kannalta, kiusaaminen ei ole koskaan kasvatusta. Opettajan työ edellyttää aina kasvatuksellista otetta.
Kiusaamista sen sijaan ei ole kun opettaja kasvatus- ja opetustehtävänsä perustella antaa määräyksiä tai ohjeita, hoitaa koulunpidollisia tehtäviä kuten valvontaa ja järjestyksen ylläpitoa ja hoitaa oppilaan rankaisemiseen liittyviä velvollisuuksia. Opettajan työssä on paljon julkisen vallan käyttöä, mm. oppimissuoritusten arvostelu, lausuntojen antaminen ja erilaiset arvioinnit. Ne perustuvat opetussuunnitelmaan, säädöksiin ja opettajan ammatillis-eettiseen tilannearviointiin. Niiden hoitamisessa oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo.
Kiusaamisen käsittelyssä on tärkeää, että koulun rehtori tai johtaja saa mahdollisimman pian kuvan ongelmasta ja hän puuttuu asiaan. Mikäli kyseessä on rikokseen viittaava asia, se kuuluu tuomioistuimen alueelle. Useimmiten kuitenkin on kyseessä kouluyhteisön sisäisestä epäeettisestä toimintatavasta. Sen ratkaisuun tarvitaan asiantuntija-apua, joka auttaa näkemään tukitoimien tarvetta ja hoitoon ohjausta. Eri osapuolia tulee kuulla ja luoda sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että kiusattu oppilas tai hänen huoltajansa eivät koe uhkaa tilanteen selvittämisen yhteydessä.
Koulujen tulisi kuvata omissa toimintakäsikirjoissaan tai vastaavissa toimintaa esittelevissä dokumentissa, miten koulu ennalta ehkäisee opettajien taholta tulevaa kiusaamista ja antaa selkeät toimintaohjeet, miten tulee menetellä jos tämän kaltainen ongelma esiintyy kouluyhteisössä.
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on aikaisemmin antanut kannanoton, jossa puututaan oppilaiden väliseen kiusaamiseen. Kannanotto välittää selvän viestin, että kiusaaminen ei ole sallittua missään muodossa koulussa. Koulun ja opettajien tehtävä on luoda edellytykset luottamuksen ja hyvän työ- ja opiskeluilmapiirin rakentumiselle. ¨
---------------------------------
Joo. Tuon sijaisvanhemman kiusantekoon osallistui ainakin ko. koulun rehtori.
"Kotkalaista Wenla Hohenthalia itseään ei ole kiusattu koulussa, mutta hänen on pitkään tehnyt pahaa katsoa sivusta, kun muut ovat tulleet kiusatuiksi.
Kun keskustelu koulun henkilökunnan kanssa ei tuonut kiusattujen tilanteeseen helpotusta, Hohenthal kirjoitti kirjeen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulalle. Hohenthal arveli kirjeessään, ettäkoulu tarvitsee ulkopolista apua kiusaamisen kitkemisessä."
Hienoa Wenla!!!!!!
Toivottavasti saat 'vastauksen' Maria-Kaisa Aulalta.
On todella hyvä, että tämän osion vanhemmat ottavat osaa tähän kiusaamiskeskusteluun näin aktiivisesti.
Jännä juttu on näissä kiusaamiskeskusteluissa se, että vaikka ongelma ainakin tämän osion juttujen perusteella on suuri, yhtään kiusaajan vanhempaa ei keskusteluihin juuri löydy!
Oiskohan se häpeän aihe, jos oma lapsi on kiusaaja ja siksi sellaiset eivät halua asiasta puhua.
Tuli tällainen selitys mieleeni.
" 13-vuotias yläkoululainen otti yhteyttä lapsiasiavaltuutettuun, jotta kiusaaminen koulussa loppuisi!"
"Hs. 6.4.2013"
Koulukiusaamisella on ^poliittinen päämäärä/tavoite^, muutoin siihen olisi puututtu jo paljon aiemmin. Kiusaajia eivät ole pelkästään toiset oppilaat vaan myös koulun aikuiset osallistuvat kiusaamiseen.
Wenla ei ole ensimmäinen ja/tai ainoahenkilö, joka onepätoivoisesti yrittänyt lähestyä M-K. Aulaa tai muita viranomaisia koulukiusaamisen vuoksi. Tuloksetta.
Koulukiusattuja vaaditaan edelleen vaikenemaan, tai...
Mutta suuri tunnustus Wenlalle ja hänen äidilleen rohkeudesta tulla esiin ja vastustaa järjetöntä epäoikeudenmukaisuutta.
Koulun ym. yhteiskunnan likasanko on kaatunut päällemme.
Mielestäni vanhempien ja opettajien välit ovat 'tarkoituksella' käännetty vastakkain! Opettajia kuristaa sekä koulun johto, että lainsäädäntö ja opettaja/koulu/lastensuojelu puolestaan vanhempia.
Rehtorit eivät välitä pätkän vertaa tapahtumista koulussa ja jos välittää, niin kiusattu on entistä pahemmassa lirissä. Ikävää kohtelua ja Ilman koulupaikkaa.
Kiusaajia taputellaan olkapäälle .' Tiedät kai keitä he ovat'.
Koulukiusaamisella "poliittinen päämäärä"? Nyt alkaa mennä jo aika paksuksi.
Jos puhumme aikaisemmista vuosikymmenistä - vaikkapa 50-luvusta - voidaan ehkä sanoa, että koulukiusaamisessa oli mukana jossain määrin poliittisiakin ulottuvuuksia. Monissa kouluissa oppilaat luokiteltiin taustansa mukaisesti ja periaatteessa jako kansa-ja oppikouluunkin tuki vallitsevaa luokkajakoa varsinkin maalaiskunnissa.
Kiusaaminen OLI myös aiemmin paljon nykyistä kovempaa. Monista asioista kuitenkin vaiettiin ja julkisuus ei ollut sen tyyppistä kuin nykyisin.
Sitten nykyaikaan. Kiusaamista on sekä lasten että aikuisten yhteisöissä. Asioista puhutaan ja kiusaamiseeen koetetaan puuttuakin ja niin pitääkin. Aina tuo puuttuminen ei ole riittävän tehokasta ja siinä asiassa myös minun ammattikuntani saa katsoa itseään peiliin. Oma osansa todellisuudessa on alati suurenevilla kouluilla ja aineopettajajärjestelmälläkin. Kiusaamista ei ole aina helppoa havaita.
Myös julkisuus mielellään nostaa niin kiusaamisia kuin muitakin koulujen tapahtumia esiin. Pääsääntöisesti jutuissa kerrotaan vain kaikkein mehukkaimmat osat ja moni asia jää kertomatta. Taustoista, syistä ja edes seurauksistakaan ei oikein kerrota eikä se tunnu toimittajia kiinnostavan.
Niin kiusaajia kuin kiusattujakin löytyy monenlaisista oppilaista. Pääsääntöisesti taustalla on usein ongelmia: huono itsetunto, vaikeuksia kotona, oppimisvaikeuksia jne; syitä riittää. Osa ihmisistä oikeasti myös omaa jo nuorina hankalan luonteen. On olemassa ilkeitä ihmisiä, jotka eivät omaa kykyä empatiaan tai vastuullisuuteen missään vaiheessa. Näihin tapauksiin ei tehoa järkipuhe eivätkä välttämättä rangaistuksetkaan.
Ajatus siitä, että kouluissamme tietoisesti ja tavoitteellisesti kiusattaisiin joitakin oppilaita on typerä ja asiaton. Reaalisesti kiusaamista on nykyisin vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä, mutta se ei millään sovi joidenkin ihmisten maailmankuvaan. Jokainen tapaus on paisuteltava tähtitieteellisiin mittoihin.
Ongelmia Suomen kouluissa riittää. Siinä ei mitään uutta ole. Siitä asiasta voisi keskustella vaikka loppuvuoden. Kiusaamisen määrittely poliittiseksi asiaksi menee kuitenkin kategoriaan hupijutut.
Huostaanototkin on poliittisia niin miten muka koulukiusaaminen ei voisi olla.
Kiusaaminen on tietoista ei kukaan vahingossa toista jatkuvasti loukkaa.
Narsistit vääntää huumoriksi itselleen epäedulliset toteamukset.
Selittäisitkö hieman enemmän tuosta huostaaanottojen poliittisuudesta?
Hyvä, jos koulukiusaukseen joku puuttuu. Vaatii rohkeutta tehdä niinkuin tämä tyttö.
Itse muistan omalta kouluajalta ja lapseni koulusta näitä kiusaajia, että millaisia he olivat.
Joillekin koko ihmissuhteet tuntuivat olevan peliä, jossa testataan omaa suosiota. Ihmistä ei siis kohdeltu ihmisenä, vaan välikappaleena omaan suosioon. Valitettavasti näillä henkilöillä on seuraajia. Ystävyydestä ei oikein voi puhua. Kyse on siitä että pelätään itse kiusatuksi joutumista.
Yksi pahimmista kiusaajista muutti pois kesken vuoden. Todella suosittu tyttö.
Sen jälkeen hänestä ei kukaan edes puhunut. Tyttö jota osa oli sokeasti seurannut kaksi vuotta, unohtui hetkessä. Niinkuin kaikki olisivat olleet helpottuneita ja vapautuneita.
Jos omassa tai lapseni koulussa olisi ollut tällaisia oppilaita olisi se helpottanut kaikkia.
Kiusatulta jää normaali elämä elämättä. Lapseni ei pystynyt olemaan ulkona, koska jotkut kiusaajat asuivat samassa taloyhtiössä, ja hän ei pystynyt puolustamaan samoin itseään kuin muut. Joten minun tai vanhemman sisaruksen piti olla mukana. Ei se aina sitä huutelua estänyt. Facebook piti lopettaa, koska nämä entiset naapurit ym. lähettelivät törkyä ja valehtelivat kaiken näköistä.
Opettajia on monenlaisia. Osa hyvinkin motivoituneita ratkomaan tilanteita ja takaavat koulurauhan ainakin niille tunneille, kun itse opettavat. Mutta sitten on niitä joille kaikki ylimääräinen, kuten kiusaamis asioiden selvittely on liikaa. Heidän asenne on se, että kiusattu on rasittava ja aiheuttaa lisätyötä.
Kiusaamista suosiva opettaja pitää sen selvittelyä liian vaivalloisena just tyyliin "se on niin monimutkainen ongelma". Rehti ja reilu opettaja tietää sen, että kiusaamisen voi pysäyttää, jos vain halua sen pysäyttämiseen on.
Meillä myös kokemusta kotipihan terrorisoinnista. Yksi ainut poika piti itseään jotenkin niin erityisenä, että hän koetti pitää johtaja-aseman itsellään myös kiusaamalla muita. Hänen vanhemmilleen yritti puhua yksi jos toinen vanhemmista silloin kun lapset olivat pieniä, mutta mitään vaikutusta ei ollut, hyvä jos säästyi itse kiusaaja-pojan isän kiukunpurkauksilta.
Yläasteen koulussa tuo poika räyhäsi ja rähisi, potki lommeille toisten lukolliset vaatekaapit ja riehui välillä ihan holtittomasti. Opettajat laittoivat VERSO-sovittelijat "sovittelemaan" tämän pojan ja muiden oppilaiden välejä. Ei mitään vaikutusta. Verso-sovittelut olivat tuolle pojalle kuin taideareena, jolloin hän sai taas esiintyä ja sai kaiken huomion itselleen.
Jos sovittelu meni opettajille asti, sitä yleensä laitettiin hoitamaan opettaja, joka itse osallistui kiusaamiseen. Siis tietty ylipainoinen, laiskan turpea, katkeroituneen ja ivallisen oloinen naishenkilö purki silloin kiusattuihin oppilaisiin omia traumojaan.
Tässä vain yksi esimerkki siitä, miksi tuossa koulussa on käynyt oppilaskato. Tiedän myös eri luokka-asteelta saman tyylisen kiusaajatapauksen, mutta en viitsi ja jaksa siitä enää kirjoittaa.
Mutta se on varma: Jos joku haluaa kiusata muita, opettajia ei paljon asiallinen puuttuminen kiinnosta. Joskus tuntui, että jos joku opettaja olisi halunnutkin selvittää asioita, niin hän taisi joutua itse kiusaavien opettajien uhriksi.
Opettaja mielellään valitsee 'työpaikallaan' vahvemman osapuolen. Jakoja tehdään häikäilemättä eikä vahhvemman taustan omaavalle kiusaajalle opettaja mahda mitään, koska rehtori suosii näkyvästi 'oman yhteiskuntaluokkansa' lapsia/perheitä.
Opettaja, 'joka' mahdollisesti yrittää olla tasapuolinen oppilailleen, saa myös paskat niskaansa oppilaalta, joka jo alakoulussa on tietoinen asemastaan ja taustavoimistaan koulussa.
Tasa-arvoisuus on kadonnut yhteiskunnasta, jos sitä oikeasti olikaan!
Helsinki erotti voimakeinoja käyttäneen opettajan. Opettaja oli poistanut häiriköineen oppilaan työntämällä hänet ulos ruokaslaista.
Yle uutinen 8.4.2013, johonka liittyy pari muuta aihetta käsittelevää uutista.
http://yle.fi/uutiset/helsinki_erotti_voimakeinoja_kayttaneen_opettajan/6569146
-----------
Opetusviraston johtaja Outi Salon mukaan opettajan olisi pitänyt keskustella oppilaan kanssa ja pyytää häntä poistumaan ruokalasta
YLE uutiset.
http://yle.fi/uutiset/opetusviraston_linjanjohtaja_tilanne_ruokalassa_ei_vaatinut_voimankayttoa/6569843
------------------
Tämä tapaus on taas nykypäivän tyypillinen "kohu-uutinen".
Lehdet kertovat asioista vain sen, mikä on kiinnostuksen herättämisen kannalta olennaista. Omituisin juttu on oikeastaan se, että myös muut lehdet repivät nykyisin jutuille otsikot iltapäivälehtien tyyliin.
Tässäkin tapauksessa on LUKUISIA sellaisia osasia, joista me emme tiedä juuri mitään. Hyvin harvat ovat tainneet videonkin nähdä? Se olisi koko asian kannalta olennaisin palanen. Samoin, jutussa on hieman omituisia osasia. Esim. rehtori siirtyi samalla vauhdilla toiseen kouluun ja tämä jäi tavallaan hänen lähtäislahjakseen koulun henkilökunnalle. Rehtoria ei voi syyttää ainakaan liiallisesta alaisen suosimisesta!
Tapahtumassa ON omat mystiset puolensa. Sinänsä epätavallista on myös se, että ylipäätään ottaen yksikään pätevä erityisopettaja on tänä päivänä määräaikaisessa työsuhteessa. Ottajia olettaisi riittävän. Määräaikaisuus myös helpotti epäilemättä potkujen antamista. Jos kyseessä olisi ollut vakinaisen viran haltija, tilanne olisi luultavasti ollut toinen.
En oikein tiedä, miten tapahtumaan suhtautuisi. Opettajanhuoneessamme tämä episodi on herättänyt jonkin verran keskustelua. OAJ:n ärhentelyn ymmärrän kyllä, mutta videota näkemättä kantaa on vaikea ottaa.
En itse myöskään oikein usko siihen, että opettajien voimankäytöllä enintä osaa tilanteista ratkotaan. Ääritilanteessa siihen voi joutua, mutta läheskään kaikista ammattikuntani edustajista ei siihen ole. Jos oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti, ongelma ei ratkea tappelemalla hänen kanssaan. Syyt on selvitettävä muita teitä.
Oma osansa tarinaa on se, minkä viestin tämäkin jupakka välittää oppilaille ja vanhemmille.
Ihmisten ajatuksia tapahtuneesta voi lukea vaikka tästä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288554742899.html
Jatkanpa nyt vielä, kun täällä kerran kiinnostusta on koulujen arkea ja opetustyötä kohtaan.
Tässä opettajien tuntemuksia työn ihanuudesta. Avatkaa tutkimus ja lukekaa.
http://www.optula.om.fi/1247667027833