Erään vesistön rannoille, joilla on jo paljon loma-asutusta, on tekeillä rantakaava, joka on melko pirstaleinen. Vapaisiin paikkoihin sijoitetaan aina tontti tai pari.
Kunta varaa osallisille (mm. kuntalaiset ja naapurit) tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. Mitkä ovat todelliset vaikutusmahdollisuudet mielipiteen esittämisellä, koska kunta ottaa mielellään vastaan uusia kiinteistöveron maksajia eikä niinkään piittaa ympäristönäkökohdista tai nykyisten mökkiläisten viihtyvyydestä, jota kaavan hyväksyminen tulee vähentämään?
Onko joitakin argumentteja, joita kannattaisi esittää?
Kunta varaa osallisille (mm. kuntalaiset ja naapurit) tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. Mitkä ovat todelliset vaikutusmahdollisuudet mielipiteen esittämisellä, koska kunta ottaa mielellään vastaan uusia kiinteistöveron maksajia eikä niinkään piittaa ympäristönäkökohdista tai nykyisten mökkiläisten viihtyvyydestä, jota kaavan hyväksyminen tulee vähentämään?
Onko joitakin argumentteja, joita kannattaisi esittää?
Vastaukset 9
Vanhimmat
oletko harkinnut että voisit muuttaa pois? ilmeisesti muut ei saa rakentaa, koska se häiritsee sinua.
Tuo "osallinen" -käsite ei koske kaikkia kuntalaisia. Se koskee vain niitä joiden asumiseen, työntekoon, liikkumiseen tai elinkeinon harjoittamiseen tms kyseinen hanke vaikuttaa.
Jos sinun ongelma ja ainoa argumentti on se että kaava mahdollistaa rakentamisen vapaille tonteille niin kannattaa lähinnä esitellä ajatuksia vain torilla pyhäaamuna. Ei kaavoitus ole mikään yleisögalluppi.
Rantakaavoitus on hyvin tarkasti lakien ja asetusten säätelemä prosessi, jossa varmistetaan myös se, että jokamiehenoikeudella käytettävää vapaata rantaviivaa jää vapaaksi tonteista, siksi ne tontit on yleensä noin 5 tontin ryhminä ja sitten esim. 500 metriä rantaviivaa metsätalousmaaksi kaavoitettua.
Laki vaatii että kaikkia maanomistajia (kantatiloja) pitää kohdella tasapuolisesti, eli jokaiselle kantatilalle pitää antaa tontteja samassa suhteessa rakennuskelpoisen rantaviivan pituuteen, esim. 5 tonttia per rantakilometri, kunta ja ELY-keskukset yleensä päättävät kuinka monta.
Jos kaavan laativa toimisto on ammattitaitoinen ja huolellinen, on aika vaikea löytää paremmin lain vaatimukset täyttävä ratkaisu, onhan heillä käytettävissä kaikki ympäristöselvitykset, kantatilaselvitykset, nykyiset maanomistajat.
Jos kaavoituksen tavoitteena olisi esim. 5 tonttia per rantakilometri, ympäristönsuojelun takia voisi ehdottaa että vaikka 3 tonttia per kilometri sallittaisiin. Mutta onkohan tällaisella kannatusta kunnanvaltuustossa, vähentäisihän se kymmeniä tontteja pienelläkin järvellä, aiheuttaisi mittavat kunnan veromenetykset ja miljoonien menetykset maanomistajlle. Lisäksi kyllä ELY-keskus pitää huolta ettei liian monta tonttia sallita jos alueella merkittäviä luontoarvoja.
Rantakaavat laaditaan nykyään yleensä niin ammattitaitoisesti, että on vaikea löytää muutoksia jotka parantaisivat kaavaa ja samalla kohtelisivat kaikkia tasapuolisesti, joten taitaa olla aika vaikea vaikuttaa yleisesti kaavan sisältöön. Pelkästään omaan tonttiin vaikuttavat seikat omistamansa tilan sisällä sen sijaan helpompia, esim. rakennuspaikka tontin sisällä kulkukelvottoman louhikon sijasta tasaisemmalle kohden tonttia, jos asialla ei vaikutusta muihin tontteihin tai jokamiehenoikeudella käytettävään rantaan.
Sanotaanhan niin, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.
Jos maanomistajat maksavat kaavoitustoimistoille siitä, että se laatii kaavan heidän mailleen, lieneekin selvää, että kaavasta pyritään tekemään maanomistajia suosiva. Tätähän laskun maksavat maanomistajat nimenomaisesti haluavat: mahdolisimman paljon tontteja ja rakennusoikeutta.
Meilläpäin kunta määräsi kaavan. Ne tilat, joiden maalla ei omaa rantamökkiä ollut, saivat mökkitontin. Sen ulkopuolelle ei saa rakentaa. Käytännössä kävi niin, että useimmat tontit ovat niin huonossa paikassa, ettei niille mitään rakenneta.
Kaavoituksessa tulleille tonteille ei kotikylässäni ole rakennettu yhtään mökkiä.
Rannat tosin ehdittiin aiemmin pilata villillä rakentamisella. Suuri osa rakennuksista taitaa olla luvattomia, mutta se ei taida ketään kiinnostaa.
Kunta ei määrää mitään vaan kaavasta päättää kunnallinen luottamuselin, siis tapauksessasi iso lauma kepulaisia. Varmasti ne tontit joskus rakennetaan, varsinkin jos maanomistaja raaskii luopua maapalasestaan kohtuuhinnalla. Ihan fiksua että rakennuspaikat tulee pöpelikköön jossa maata muokataan kuitenkin. Näin kauniit luonnon paikat jäävät mökkiläisten ja mökittömien yhteiseksi virkistysalueeksi. Rakentamisessakin paras ohje on: älä rakenna tontin parhaalla paikalle. Syy on selvä: parhaalla paikalla onkin talo eikä se ole enää paras paikka.
Jos sinulla on tontti tai mökki kaavoitusalueella, on sinulla oikeus kuulemiseen ja valitusoikeus. Täytyy vain varautua pitkälliseen prosessiin. Usein kunnan virkamiehet haluavat päteä ja yrittävät nousta kaavasuunnittelijoiden ohi.
Mene kuulemistilaisuuksiin ja ota selvää vaikuttamismahdollisuuksista.
Ympäristöarkkitehtiin voi myös olla yhteydessä.
Taisit nyt sotkea virkamiehet ja poliitikot keskenään. Jos kunnan virkamiehet (nykyisin usein toimenhaltijat) eivät ole niitä kaavasuunnittelijoita itse niin he toimivat tilaajina. Politiikot jotka toimivat luotamuselimissä (valtuusto, lautakunnat) ovat niitä säätäjiä joilla ei ole asiantuntemusta mistään.
Paljon ennen rantakaavahankkeen julkistamista on suoritettu luontoselvitys jonka perusteella koko kaavoitusprosessi tapahtuu. Selvityksen tekee jokin alan konsultitoimisto joka sattumalta keskittyy vain luontoarvoihin. Sitä ei kiinnosta maanomistajien eikä kunnan etu.
Varokaa ettei käy kuten Kerimäellä että sama henkilö teki sekä luontoselvityksen ja suunnitteli kaavan. Jos rannan tuntumassa ui väärään aikaan vesilintuja niin siihen odostui heti arvokas luontokohde vaikka se olisi ollut keskellä ainoata hiekkarantaa. Samoin rakennuspaikkojen sijainti määrättiin kaavoittajan mielipiteen mukaan ottamatta huomioon maaston mukaisia luonnollisia rajoja jne.