Aloitin juopottelun vuonna 1985. Siitä alkaen jatkoin vuoteen 2000 asti sillä tavalla, että kävin kaverien kanssa kahdesti viikossa kapakassa, yleensä keskiviikkona ja lauantaina. Vuodesta 2000 eteenpäin juopotteluni muuttui intensiivisemmäksi - aloin juoda jo neljä kertaa viikossa, ja sitä jatkui tähän kevääseen asti. Tupakkaa ketjupoltin vuodesta 1985 alkaen aina tähän asti.
Sitten tuli stoppi. Alkoi kyllästyttää. Pari kuukautta sitten totesin, että en jaksa enää tätä pas-kaa, ja että on aika rauhoittua; vähensin juopotteluni neljästä viikkokerrasta yhteen, lauantai-iltaiseen. Samalla lopetin tupakan polttamisen. Nyt on homma hallussa. Juopottelunkin voisi oikeastaan lopettaa lähiaikoina ihan kokonaan.
Kaikki on itsestä kiinni. Joskus vain tulee sellainen hetki, että mitta tulee täyteen, ja se hetki pitää käyttää hyödykseen, kun lopettamisen motivaatio on huipussaan.
Sitten tuli stoppi. Alkoi kyllästyttää. Pari kuukautta sitten totesin, että en jaksa enää tätä pas-kaa, ja että on aika rauhoittua; vähensin juopotteluni neljästä viikkokerrasta yhteen, lauantai-iltaiseen. Samalla lopetin tupakan polttamisen. Nyt on homma hallussa. Juopottelunkin voisi oikeastaan lopettaa lähiaikoina ihan kokonaan.
Kaikki on itsestä kiinni. Joskus vain tulee sellainen hetki, että mitta tulee täyteen, ja se hetki pitää käyttää hyödykseen, kun lopettamisen motivaatio on huipussaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kannata paukutella henkseleitä vuoteen-pariin. Sen verran aikaa juoppo pystyy olemaan juomatta, hampaita kiristellen ja hermot puhelinlankoina soiden. Retkahtamisen vaara on suuri, semminkin, jos jossain mitassa pitää harrastusta edelleen yllä.
Kokemusta on.
On tämäkin aika ihme palsta.Juomiseen kannustavat aloitukset herättää "keskustelua" mutta juomisen vähentäminen ei herätä mitään keskustelua?
Olen itsekin lopettanut tupakan polton.Alkoholin määrä ei ole vähentynyt mutta otan tasaisemmin jolloin juomisesta ei synny ongelmia.
hieno homma!suuntasi on oikea!mulla eka vuosi oli hankalinta,nyt mennyt rikki jo 3v juomatta.älä hamstraa liikaa lopetettavia asioita ellei tule takapakkia.ap:lle tsemppiä!
hienoa jos pystyy kohtuukäyttöön.mulle ainoa oikea tapa on olla ilman ensimmäistäkään pisaraa.en ole katkera enkä kade kenellekkään mutta humalaiset ovat oikeasti tosi rasittavia.
tää kumma palsta kun raittius on kirosana.täällä retkut vaihtelevat kännikokemuksiaan ja kiljureseptejä..teinipojatkin kypsempiä.
Onko pidempään raittiina olkeilla kokemusta noin 3kk kohdalla selkeästä alavireisyydestä ja jopa masennuksesta? Itsellä päivittäistä juomista takana muutama vuosi ja pari ensimmäistä kuukautta meni suht hyvin, mutta tämä kolmas tuntuu aika tarpomiselta. Mieli synkkänä ja toivottomana. Viinaa ei kyllä tee lainkaan mieli.
onhan se iso muutos kun juomisen lopettaa.ekaksi voi mennä jonninaikaa pää pilvissä mutta sitten huomaa että elämä on kuitenkin tavallisen arkista ja latteaa.se usein pettymys.selvänä olo käy koville päähän ja kroppaankin ja kestää kauankin palautua alkon aiheuttamista vammoista,eikä sitä täysin palaudu koskaan.masikset kuuluu elämään ja nyt sulla ei ole puuduketta peittämään todellisia oloja,nyt sä olet toipuva alkoholisti ja aito ihminen.ne tunteet tulee aidosti esiin ja se on oikein,usko vaan mua.niitä kökköoloja on vain käsiteltävä.hyvä kun kirjotit tänne etkä lähtenyt juomaan sillä kyllä juoppo aina syyt keksii lutaamiselle.jos olo tuntuu sietämättömältä niin käy lääkärissä.joku masislääke vois oloa helpottaa mutta älä sorru rauhottaviin.lepo ja pieni liikunta ovat tosi tärkeitä.tee ihan mitä vaan mistä tykkäät mutta muista kohtuus kaikessa kuitenkin.ole armollinen itsellesi ja mene eteenpäin vaikka minuutti kerrallaan,se on aina kohti parempaa tulevaa.kaikkein tärkeintä on muistaa että kukaan ei ole kuollut pelkkiin tunteisiin.sulla hyvä nimmari ; )!tuolla asenteella tulet pärjäämään ihan varmasti.ilmottele kuulumisia!
Aloitin juopottelun 1982, välillä raitistuin pariksi kuukaudeksi.
Nykyään menee niin että olen max. pari päivää selvänä, silloin tällöin kykenen olemaan yli viikon raittiina ja tupakkaa menee päivässä noin aski, ainoa huolenaiheeni on tupakan ja alkoholin kallistuminen. En pidä elämäntapojani kovinkaan vaarallisina, kulkeehan tämä suvussa nimittäin isäni on yli 8kymppinen hyvässä kunnossa vaikka onkin astetta pahempi juoppo ja kessuttelija, hän on ainoastaan puolisokea.
muistan lapsuudestani että naapurissa asui poika joka aloitti tupakoinnin 7 vuotiaana ja tinnerin haistelun.Myöhemmin poika alkoi käyttää myös alkoholia kun poika oli teini niin hänelle sanottiin että hänellä on vanhan miehen keuhkot.
Alkoholin juominen tuottaa eri hyvän olon!
Juu ja heikentää itsetuntoa, saa valehtelemaan ym.ym. Ihmissuhteet kärsii, kavereiksi jää juopot, ainut tapa pitää hauskaa on olla kännissä, selvänä olemisen sosiaalinen elämä häipyy. Rahat menee ja velkataakka kasvaa, nimim.kokemusta on.
Löysin kännipäissäni hyvän muijan raflasta. Hyviä kauppoja olen myös tehnyt pienessä etukumarassa.
Olen vielä plussalla alkon suhteen. Suonetkin rassautuvat pari kertaa viikossa puhtaaksi kolesterolista. Voi syödä siis hyvillä mielin makkaraa ja muuta lihansyöjäheteromiehen ravintoa eikä tarvitse sortua ituhippihinttareiden naattilinjalle.