Tunnetteko häpeää ?

vihaan ihmisiä sen verran paljon, etten vaivaudu moiseen turhuuteen.

Mä voin pyytää täällä anteeksi kaikilta niiltä jotka pakosta ovat joutuneet olemaan munlaisen kuvatuksen kans tekemisissä, anteeksi että olen edes olemassa

Oikeasti mua hävettää se, ett joskus kuvittelin jonkun voivan pitää näinkin rumasta naisesta kuin mä olen. Melkein pitäis pyytää anteeksi niiltä tyypeiltä, joihin olin joskus nuorempana ykspuolisesti ihastunut. Mikä lie hapen puute aivoissa silloin ollut, kun sain veriarvot kohdilleen, tajusin oikeasti sen tosiasian ettei kukaan mies voi näin rumasta naisesta missään vaiheessa kiinnostua. Eihän aikaisemminkaan kukaan mies edes katsellut mua sillä tavalla tai halunnut tutustua muhun. Joten pyydän anteeksi, että jouduitte syyttä kärsimään ruman naisen katseista, kuten sanottua se oli vaan hapen puutteen aiheuttama vaiva, josta olen onneksi päässyt irti. Enää en katsele ketään miestä päinkään, koska tiedostan täysin rumuuteni. Pyydän myös anteeksi niiltä henkilöiltä, joiden kuvittelin pitävän minua ystävänään, ei kukaan ruman kans ystävä oikeasti voi olla, säälistä korkeintaan voi joskus olla tekemisissä. Kaikkia harhoja se hapen puute voikin aiheuttaa, luuloa ett kelpaa muille ihmisille ystäväksi tai ett joku voi muka ihastua munlaiseen kuvatukseen. Sori, oikeasti. Senkin tajusin ettei musta oikeastaan ollut edes töihin tai mihinkään opiskelemaan, joten pyydän anteeksi niiltä työpaikoilta ja oppilaitoksilta joihin erehdyin hapenvajeessa hakemuksianin lähettämään. Järkiini tultuani en ole ensimmäistäkään hakemusta mihinkään laittanut omatoimisesti, enkä jatkossakaan häiritse ketään turhilla hakemuksilla muuta kuin pakosta. Hävettää, kun onneton kuvittelin ett mullekin olis paikka tässä maailmassa, ei sellasta oikeasti ollut olemassakaan :D :D :D

Pyydän anteeksi kaikilta ihmisiltä ketä olen loukannut humalassa tai selvinpäin. Kenelle olen valehdellut täyttä p****a ja hakenut huomiota, hakenut syliä ja turhaa lohdutusta, jonka olen kuvitellut parantavan huonon itsetuntoni. Anteeksi että olen huono ja epäonnistunut. Ymmärrän että ansaitsen tämän ikuisen häpeän joka ei petostani ja huonouttani ikinä korvaa. Kiitos te kaikki jotka sain hetkeksi elämääni, olitte tärkeitä ja rakkaita enkä unohda teitä koskaan. Anteeksi äiti ja sukulaiset.