Mikä syynä tälläiseen ajatteluun?

Et ole ainoa
Itsekin olin samanlainen 21 vuotiaaksi ja viihdyin yksin. 21 vuotiaana päätin muuttua häädin sen mitä muut ajattelevat minusta tunteen päästäni ja olo helpottui nykyään pystyn jopa puhumaan tuntemattomille mitä en ennen olisi tehnyt. Eli yritä vaan häätää nuo itsesiarvostelu ajatukset niin kyllä se siitä on muitakin joilla tuntuu että ajatukset kulkee hitaasti

Koulukiusaaminen on vienyt sinulta itsetunnon ja et kertonut onko sinulla ollut turvallinen lapsuus. Kerro miten koet lapsuusvuotesi. Oletko koskaan saanut jutella jonkun ammattilaisen kanssa vai onko asiaa hoidettu vain lääkityksellä?

Hei

Tiedän ihmisen, joka kärsii epävakaa/rajatila-oireilusta (myös diagnoosissa) ja hänellä on samanlaista oireilua, vaikkakin etsii siihen vastausta aina kaikesta muista mahdollisista sairauksista löytämättä vastausta ja yrittämättä keskittyä diagnosoidun epävakauden hoitoon. On kärsinyt ainakin teini-ikäisestä astien oireilusta. En tarkoita että sinulla olisi välttämättä tuota häiriötä, mutta oletko perehtynyt aiheeseen?

Minäkin mietin että mitä ihmiset miettivät ilmeistäni kun tuntuu että näytän aina jotenkin kyllästyneeltä ja tympääntyneeltä. Tunnen myös olevani vähän jäljessä, varsinkin jos joku tuntematon kysyy jotain niin voin mennä ihan lukkoon mutta silti haluaisin antaa itsestäni järkevän kuvan. Ja olen vähän kömpelökin, saatan vaikka yhtäkkiä horjahtaa kun yritän kävellä normaalisti. Varsinkin jos takana kulkee joku niin mietin miltäköhän kävelyni näyttää. Tämä tyhmä ajattelutapa johtuu varmaan siitä että minua on koko peruskouluaikana kiusattu ja syrjitty. Olen kuitenkin puoli vuotta sitten työskennellyt asiakaspalvelussa, se vähän muutti käsitystä muista ihmisistä mutta välillä tuli asiakkaita jotka ihan oikeasti käyttäytyivät epäkunnioittavasti vaikka itse yritin aina olla kohtelias ja hymyillä. Näytän mielestäni äärimmäisen tyhmältä kun hymyilen. Jos olisin kauniimpi elämäni olisi helpompaa. Äänenikin on sössöttävä.

Stressiä vaan pukkaa ja nyt alkaa hiuksiakin tippumaan ja olen jatkuvasti väsynyt, huimaa, rintakipuja yms. Tai sitten olen vain vainoharhanen. Kun verikokeet sun muut normaalit. Ja kuitenkin tämän kaiken kruunaa kuolemanpelko. Vaikka olen näin loppuunpalanut, silti en halua kuolla enkä satuttaisi itseäni. Ottaa nyt tästäkin päänupista selvää.

mulla on samanlainen tilanne, tosi voimakas tunne että kaikki vainoaa mua ja haluaa mulle pahaa,nauraa mulle, tai tarkkailee. sitten pysyttelen vain omissa oloissani mahdollisimman paljon. sitten ku on ihmisten ilmoilla mun on vaikea kävellä iitsevarmasti kun mietin jokaista askelta miltä näytän, miltä mun kävely näyttää jne. olis kiva tietää mikä mua vaivaa.
en tiedä johtuuko osittain siitä että mua on ala-asteella kiusattu, siitä asti on alkanut tulla kaikkia ongelmia itseni kanssa.. välillä tuntuu ettei vaan enää jaksa. sitten en saa hoidettua asioita esim. olisin halunnut mennä autokouluun ja hankkia ajokortin mutta en pysty tekemään sitä koska tuntuu että olisin vaan riesana/ en ansaitse mitään hyvää.. parempi kun kukaan ei vaan huomaisi mua...

Monet kokemukset tallentuvat aivoissa järjestelmiin, jotka reagoivat ärsykkeisiint kognitioita nopeammin ja automaattisesti sekä ovat joskus jopa täysin vailla tietoista muistoa. Esim. pelkoreaktiot ehdollistuvat mantelitumakejärjestelmään. Silloin vähänkin traumaan liittyvä ärsyke saattaa laukaista käsittääkseni voimakkaitakin paniikki -ja ahdistustiloja. Esimerkiksi jos sinulla on voimakkaita hylkäämisen tai torjutuksi tulemisen muistoja, niin niihin liittyvät ärsykkeet saattavat laukaista nuo muistot ja aiheuttaa tavallaan sellaisen primitiivisen hyökkää -pakene -lamaannu reaktion. Voi olla tulosta lapsuuden ajan epävakaista, tunnekylmistä, hyväksikäyttävistä tai muuten vahingollisista kiintymyssuhteista, joiden aiheuttamat vauriot ovat sitten vahvistuneet esim. koulukiusaamisen kautta. Sulla on ilmeisesti voimakas kokemus siitä, että olet tullut torjutuksi ja nöyryytetyksi, ja sitten olet kehittänyt pakkomielteen ulkoiselle hyväksynnälle ja kuvittelet että vain toisten hyväksynnän kautta voit tuntea itsesi arvokkaaksi Sulla voi olla voimakas muisto, että jotkin ominaisuudet sinussa saa ihmiset torjumaan sinut, minkä vuoksi häpeät syvästi itsessäsi jotain ja pelkäät sen paljastumista. Voit olettaa että ihmiset ovat epäluotettavia, ja he voivat milloin tahansa loukata rajojasi väkivaltaisesti pakottaen sinut alistumaan. Olet ihan normaali, sulla on luullakseni vain jokin varhainen adaptaatio joka on syntynyt kokemusten ja tempperamenttisi vuorovaikutuksesta ja joka ei ole poistunut aikuisuudessa, koska niistä syntyvät muistijäljet ovat sitkeitä luullakseni siksi, että ne ovat syntyneet edistämään eloonjäämistäsi siinä ympäristössä missä olet kasvanut.

Voisin allekirjoittaa jokaikisen lauseen aloittajan viestistä, paitsi ettei minua ole varsinaisesti koulukiusattu. En kyllä ole ollut mikään pidettykään, mutta jollain ihmeen ilveellä olen säästynyt suoranaiselta kiusaamiselta.

Kotioloni olivat kyllä melko turvattomat, vanhemmat ns. kaappijuoppoja ja aina pahantuulisia ja ailahtelevia. Tuntuu näin jälkikäteen kummalliselta, miten v.ittumaisia vanhemmat voivatkin olla omille lapsilleen.

Temperamentiltani olen todella herkkä.