Olen 22 v nuori nainen ja asun vielä vanhempieni luona juuri siksi että en ole opikselija enkä käy töissä mutta nyt syksyllä olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan ja muuttaa omilleni. Tässä on ongelmana äitini hän ei ymmärrä minua yhtään ja ei päästäisi minua menemään koska en kuulema pärjää yksin mutta minäpä olen asiasta eri mieltä viihdyn tosi hyvin yksin ja minulla olisi valmiiksi kavereita siellä minne muutan ja jopa siskoni asuu myös, äitini pitää minua vielä 13 v kakarana ylihuolehtii liikaa mutta haluan itsenäistyä ja alkaa elämään omaa elämää ettei kukaan määräile tai muuta vastaavaa.
Miten saisin äitini vakuutettua että pärjään yksin?
Miten saisin äitini vakuutettua että pärjään yksin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
*opiskelija
Miksi sinun täytyy saada äitisi vakuuttumaan asiasta..?
Jotenkin kyllä epäilen koko juttua, oletkohan 22-vuotias.
Itse nimittäin olen ja jotenkin koko tekstisi vaikuttaa suoraan sanottuna joko 13-vuotiaan "kakaran" kirjoitukselta tai sitten olet oikeastikin 22-vuotias mutta kuulostat todella epäkypsältä.
Mitähän toi oli :DD oon oikeesti 22 v mutta saatan vaikuttaa 13 v just sen takia että oon hieman lapsellinen enkä aina käyttäydy kuin aikuinen, mun äiti on vähän sellanen ylihuolehtiva jos sen miepidettä en kysy tässä asiassa niin varmasti vetää kauheet kilarit..
Joo sori kirjotusvirheet
No muutat ja sillä selvä.
Millä elät? Työttömyyskorvauksellako?
..siis tällä hetkellä. Syksyyn on vielä aikaa, miksi et muuttaisi jo nyt?
Ei kai 22vuotiasta äiti määräile. Ihmekään jos olet ikäistäsi lapsellisempi jos äitisi ei ole antanut sinun kasvaa aikuiseksi ja itsenäistyä vaan on ollut ylihuolehtiva. Vai onko ns ylihuolehtimiseen joku syy? Ei muuta kun omille vaan ja nopeesti, jos meinaat ehtiä kasvamaan vastuulliseksi aikuiseksi ennen 30v. Aikuisen ihmisen itsenäistyminen ei ole asia johon tarvitsee kysyä muiden mielipidettä vaan se on normaalia.
Näin juuri! Nyt kun olen itsekin äiti (toki lapseni on vasta alle kouluikäisiä mutta oon paljon pohtinut asiaa) oon ymmärtänyt että äidin kasvatustehtäviin nuoren/nuoren aikuisen kanssa kuuluu kannustaminen itsenäistymiseen. Sä voit mielestäni ilmoittaa ystävällisellä äänensävyllä että oot käynyt katsomassa/ etsinyt netistä jo asuntoa itsellesi.. Olis äitiäsi kohtaan pehmeä lasku. :) Usko pois, äiti ei tunnu edes enää niin rasittavalta kun et näe häntä joka päivä ja sulla on oma osoite johon voit häipyä jos vielä alkaa rasittaa.