olemme entisiä muonamiehiä ja tulevia syytinkiläisiä! Hyvin olemma liepuskassa pysyneet.
Mieheni ja minä!
emäntäriapu
21207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kun jää syytingille, on aikaa syylingille. Minulle lie puska paras paikka.
Tuo "miks ihmiset lisääntyy ollenkaan, jos ei välitä itse kattoa niiden perään"
Oleellinen ongelmien synnyn kannalta. Kun lapsia tulee, kukaan ei ole heti guru hoitamaan, monille se vastuu on jotenkin liian raskas, he tarvitsisivat vahvan tuen siihen alkuun ettei väsähdä ja sitten omilla voimilla jatkossa.
Ei meidän yhteiskunta voi palata syytinki kulttuuriin, eli maalla se onnistuu - toimiikin vielä, tiedän joitakin.
Olin tässä päivänä eräänä kevätlauluja laulamassa eräässä vanhusten kodissa ja hyvin siellä voidaan ja huolta pidetään. Puhdasta ja siistiä, yksi mistä tietää, että hoito pelaa on sen tilan haju jokainen tietää miksi se kertoo niin paljon.
=DW= loispummi on *halventava nimike ihmisistä ?!
=DW= voi jumppahuiti noita sinun mielipiteitä. No mehän rapistumme jokainen ja sen taso sitten määrää suunnan miten loppumetrit hoituu.
Lehdessä oli toissapäivänä täkäläisen hoitokodin hinnasto, yhden hengen huone 476 kk ja jos haluaa ulos *39 E-tunti, siis ihan kaikki oli siinä rimpsussa hinnoiteltu mitä kuvitella voi. Eihän sellaisessa paikassa asu kuin niitä jotka ovat realisoineet omaisuutensa ja sitten pystyvät ostamaan palvelut, eli eivät ole loispummeja. (niihin raketteihin)
Rakettiin vaan ja rahat perintöjään odotteleville.
Nimittäin, perilliset vois itekkin osallistua hoitoon jotenkin, kuin käydä läshyttämässä pashaa sängyn vieressä uskovaisen ponin kanssa kerran vuodessa. Suomessa ois paljon tärkeämpiakin pisneksiä, kuin kustantaa loispummien hoitokodissa lomailemisen.
Noin mainiten, muutamankin kerran katellut, kun rahat loppuu, sitten ollaankin sitten kunnanlla vahusten talolla tai vuodeosastolla. Smaan aikaan kunnassa mietitään, mistä menoista pitää säätää, että saadaan se lysti kustannetuksi, päivhoitoko, koulutko, katuvalotko..... Samaan aikaan pisnes pyörii hienosti hoitokodeissa ja omistajat vaihtelevat uusia Maserateja, koska tyhjiin rahastettujen "hoidokkien" tilalle taas on saatu uusia, joilla pankissa laarit täynnä rahaa.
Maseratit tuontikamaa.
Koko vanhushomma on kotimaan kauppaa, rahat vaan siirtyy paikasta toiseen. Ulkomaan kauppa se on joka kannattaa ja pitää bkt.n pystyssä. Jos avaruusmatkailu ei kiinnosta, pitää ulkoistaa ja ostaa palvelut sieltä, mistä saa halvimmalla. Miten olisi rahtilaivalla P-Koreaan, sehän on kommunistimaa ja siellä kaikki on ilmaista ?
Tilalle voitaisiin tuoda vähän käytettyjä ohjuksia.
=DW=
Minä luin tänään uutisen jossa kerrottiin Perhepäivähoidosta vanhuksille...ja etsitään päivähoitopaikkoja...kurssitetaan valitut... Nimenomaan perheisiin sijoitettais vanhuksia hoitoon... Rahaautomaattiyhdistys on antanut 700 000 siihen ..sekä muita järjestöjä.. Mitenköhän sellainen toimii. Minulle uusi asia.
DW:N jutut alkaa jo tähän aikaan päivästä olla niin korkeelentoisia, että taas on ollu keppana tarjouksessa lähikaupassa. Hohhoijaa.............
Joopajoo.
Joku syöttää kaurapuuroa ja vaihtelee vaippoja dementoituneille loispummeille kokopäivätoimisesti. olemattomalla palkallaan omassa kotonaan. Ihan sama asia kuin kakaroillakin.
Ei ole laitospaikkoja tarpeeksi.
Työkkäri tietenkin kouluttaa hoitajat ja joku oppilaitos käärii isot rahat. Onhan noita omaishoitajiakin, periaatteessa samaa hommaa. Eriasia sitten, kuka alkaa hyyssäämään vanhuksia työkseen. Rankkaa duunia, mistä ei maksetaan aivan varmasti todella huono korvaus. Ongelmana se, että "kaikki pitää lapsista", aika hankala ajatella, kuka haluaa kotiinsa laumaa sekopäisiä dementikkoja.
Tässä vaiheessa tietenkin koulutuksia junaillaan innolla ja innokkaita kurssilaisia piisaa, kursseista saa paremmin rahaa kotona makaamisen sijasta. Eri asia sitten, moniko viitsii sitten tollaseen hommaan alkaa.
Pitää muistaa, RAY saa hyvin rahaa vanhuksilta, innokkaita pelien pelaajia, koska nyt ei muutakaan tekemistä ole, sinne menee eläkerahat. Sitten saa vastakaupaksi perhepäivähoitoa, jotta vanhus pystyy pelaamaan kauemmin, kun elää kauemmin. RAY saa rahansa kyllä takaisin, maksuvastuu hoidoista kuitenkin kaatuu kuntien maksettaviksi.
Se ihmetyttää, tollasessa hommassa pitäisi periaatteessa olla hoitsun koulutus, niistä muutenkin pulaa. Meinaakohan ne roudata loispummit Thaimaahan, koska sieltä roudataan jo nyt hoitsut suomeen....
=DW=
Tuskinpa edes unissaan ketään dementikkoa sijoitettaisiin outoon perheeseen, jo ajatuksena täysin korni.
Miksei voi ajatella, että yksinäinen vanhus, jolla ainakin muisti vielä pelaa, pääsee päiväksi perheeseen, jossa voi vaikka leipasta. Sekin kun on laitoksessa kiellettyä, leipojalla pitää olla hygieniapassi.
Niin minä asian kuvittelen, en heti minään kaaosteoriana.
Kyllä vanhushoidossa on parantamisen varaa inhimilliseen suuntaan. En ainakaan minä halua laitokseen, jossa päivä kuluisi tukka pystyssä yöasussa, istutettuna valtavaan ääneen pauhaavan telkkarin ääreen, josta en silti mitään tajuaisi.
Syötettäväksi kiiressä kupista, johon kaikki pää- ja jälkiruoat on kipattu päällekkäin, kun syöttäjällä on kiire.
En tiedä, mitä tuolla perhepäivähoidolla kaavaillaan. Jos meno jatkuu tällä meiningilla, kuin nyt enimmäkseen, en näe tulevaa ruusu-utuisena.
Täällä on jo ainakin yksi pariskunta, jotka hoitavat vanhuksia kototonaan kokoaikaisesti, ja toisessa perheessä hoidetaan lomapaikkaa tarvitsevia, esim. omaishoidettavia - eivät välttämättä ole vanhuksiakaan, eli siihen se menee että perhehoito yleistyy, on vaan raskasta työtä, kokemusta vammaisten perhehoidosta tässä nääs..
Olen suorittanut ikäihmisten perhehoidon valmennuksen, ei siitä minulle mitään maksettu, vaan kunta maksoi oman koulutukseni Koulutuksen järjesti Perheliitto, sama joka kouluttaa nuorten ja lasten perhekotien sijaisvanhempia. Ikäihmisille on tietenkin omat kouluttajansa. paraikaa isot kunnat kouluttavat näitä kouluttajia.
Perhehoito on kunnille edullinen hoitomuoto verrattuna laitoshoitoon.
Mielestäni se oli hyvä kurssi, siinä käytiin läpi kaikkia eri osa-alueita ikäihmisen elämänpiiristä. Samalla tuli tutkiskeltua myös oma elämänkaari, perhehoitajan täytyy olla sujut itsens'ä kanssa, että pystyy sitä työtä tekemään.
Ikäihminen voi monesta eri syystä tarvita hoitoa ja perhehoito on yksi muoto, se vaatii hoidettavalta tiettyjä valmiuksia kuin myös hoitajalta.
Ei perhehoitajalta mitään hoitajan koulutuksia vaadita, mutta vanhuksia ja ihmisiä yleensä tulee kunnioittaa, omaan napaan tuijottajalle homma tuskin sopii.
Siinähän otetaan ikäihminen omaan kotiin perheenjäseneksi pitkäkestoisesti tai lyhytkestoisesti ja eletään yhdessä niin arkea kuin juhlaa.
Perhehoitajat tekevät arvokasta työtä omaishoitajien vapaiden tuuraajina.
Ei dementikot sen enempää kuin ikäihmisetkään ole joku yhtenäinen lauma vaan kaikki ovat yksilöitä ja on hyvä jos heille jokaiselle löytyy tarpeidensa mukaista hoitoa.
Toivon, että kun sinulle kuin itse kullekin tulee lisää ikää ja varsinkin jos kohtaloksemme tulee jonkinasteinen dementia, saisimme silti elää rikasta ja arvokasta elämää perheenjäsenten ympäröimänä, ehkä silloin juuri perhekoti voisi olla yksi hyvä vaihtoehto.
Mielenkiintoista kuulla tuosta (Rosaliin).
Kunnille tuollainen hoitomuoto on varmasti mieleen sen edullisuuden vuoksi. Vaan mistä saadaan väkeä perhehoitajiksi ? Alaa kun ei pidetä kovinkaan houkuttelevana. Nuoret eivät juuri kouluttaudu vanhusten hoitajiksi ja meillä vanhemmilla oma kunto voi olla esteenä. Mamuja on kyllä paljon vanhusten hoivatyössä, mutta ehkä heistä ei ole perhehoitajiksi - ihan kulttuurierojen vuoksi.
Omassa kotikunnassani oli muutama vuosi sitten sellainen kokeilu, että tarjottiin laitoksessa olevaa vanhusta kotihoitoon, palkkakin oli aika hyvä - ellei ota lukuun ympärivuorokautista työaikaa - mutta siitä ei ainakaan tullut mitään. Olisiko muutama henkilö kokeillut tuota, eikä siitä sen jälkeen ole kuulunut.
Maaseudulla perhehoito voisi vielä onnistuakin. Muistelen, että takavuosina osa Nikkilän (mielisairaala) pitkäaikaispotilaista oli avohoidossa perheissä ja hoitomuotoa pidetiin hyvänä. Tänä päivänä taitaa vain olla niin, että jos vanhus ei saa perhehoitoa, vielä vähemmän sitä saa mielenterveyspotilas - niin valistunut kun aikamme esittääkin olevansa.
jatkan vielä...
Tuossa edellä joku esitti, että on jopa "kornia" sijottaa vierasta vanhusta perheeseen, mielipidettä voi sen vuoksi vähän ihmetellä, että eikös se ole ihan yhtä kornia sijoittaa laitokseen, jossa jatkuvasti vaihtuu hoitajat ja jatkuvuudesta ei ole mitään tietoa.
Miten nopeasti laitoksessa katoaa ikäihmisen kaikenlainen omatoimisuus ja se juuri on tärkeää mielekkäässä elämässä. Puuhata ja toimia, olla osa kokonaisuutta eikä unohdettuna jonnekin.
Perheiden löytämiseksi tehdään monenlaista tiedotusta. Asian ympärillä liikkuu joskus ihan vääriäkin käsityksiä ja ennakkoluuloja.
Perhehoitojutustelu sopii mainiosti juuri syytinki keskustelun sekaan, koska ennenhän perheet hoitivat omaisensa, eikä siinä ollut mitään kummallista. Monta sukupolvea samassa taloudessa. Nykyisin on toisin. Tiedän tapauksen jossa mummo ja pappa halusivat myydä syytinkinsä ja muuttaa aluksi omaan mökkiin ja sitten kun eivät pysty itse huolehtimaan, "huolehtikoon" kunta.
Se on totta, että maaseudulla hoitopaikkoja on helpompi löytää, vaatiihan se perheeltä sekä halua ottaa iäkäs ihminen perheeseen myös tiloja ja joka suhteessa toimivan ympäristön.
, jos nuoren perheen äidillä on esimlähihoitajan koulutus, toinen puoliso voi olla kodin ulkopuolella töissä ja on suorittanut perhehoitovalmennuksen, perheessä voi olla lisäksi pieniä lapsia, niin väittäisin, tämä lähihoitaja ei saa missään lähihoitajan työssään sellaista korvausta, kun hän saa jos ottaa ikäihmisiä hoitoon omaan kotiinsa ja voi vielä tehdä työtä kotona. Nykyisin perhehoitotyötä tekeville järjestetään monenmoista vertaistukea ja tukihenkilöitä. Eli homma sopii erittäin hyvin nuorille perheille. vaatii rohkeutta ja ennakkoluulotonta suhtautumista ikäihmisiin ja heidän omaisiinsa.
Joitakin viikkoja sitten sunnuntaiaamun HIlla Blombergin ohjelmassa käsiteltiin ikäihmisten perhehoitoa. Mielestäni ohjelma oli asiallinen ja hyvä. Siinä oli vieraana niin perhehoitaja kuin omainen, joka oli perhekotiin vanhuksensa antanut. Useinhan kyse on vanhuksesta jonka omainen, puoliso tai lapsi ei jaksa omaistaan hoitaa.
"RosaLiiin"
Minä vähän luulen että Autistiset ja Dementikot ovat ihan eri laumoja kuin me normaalit.
Me emme voi aavistaakaan mitä heidän päässään liikkuu ja miten.
Joten taitaa mennä niin että heitä on hoidettava kuten Susi- tai Apinalaumaakin, vähän vaistolla.
Vrt. Poliisi ja känniset kakaralaumat, tai Poliisit ja huumeiset.
Oikeastansa, pitäisi erottaa Hoitaja moneen eri luokkaan.
Parantava hoito, saattava hoito, ylläpitävä hoito, hupihoito, vasemmankädenhoito, tilillerahaatuottava hoito yms.
Silloin olisi helponpaa tajuta kuka ja mikä ja miten kukin haluaa hoitaa.
H.
Vastasin ajatukseen perhepäiväkodista vanhukselle. Yksittäiselle vanhukselle, joka viettäisi päivän, kuin päiväkotilapsi.
Lisäksi mielikuvituksessani ajattelin, että kodissa on äiti, joka hoitaa samalla lapsiaan.
Tiedän kokemuksesta, kuinka paljon dementoitunut vanhus tarvitsee silmälläpitoa, siksi aatokseni.
Tiedän myös kokemuksesta, kuinka dementoitunut vanhus rauhoitetaan ja saatetaan petipotilaaksi, kun alun hämmennyksenään on ollut karkaamassa osastoltaan monta kertaa. Olen saanut kuulla viereiseltä petipotilaalta, jolla vielä tuntui olevan ajatuskyky tallella: 'Älkää jättäkö omaistanne tänne'.
Inhimillisessä tekijässä oli hoitaja, joka kertoi tutustumisestaan hollantilaiseen vanhuskotiin. Siellä oli 20-30 asukasta, ja lääketiedoista hän oli nähnyt, että kuukaudessa oli käytetty 5 rauhoittavaa tablettia. Taitaa meillä se määrä mennä jo usein yhdelle potilaalle päivässä.
Mistä kaikki sitten on kiinni? Vanhusten huonosta arvostamisesta, jopa sen täydellisestä puuttumisesta. Ihmisyys katoaa useinkin, kun joutuu laitokseen. Kaikille kaikki tai sen puuttuminen. Jos on niin kiire, että kaikki tarjottava ruokakin sekoitetaan yhteen kuppiin, kuin koiralle, ei ole asiat OK.
Vanhoille koteja, ei laitoksia, joissa liikutaan monesti kuin zombit Reinoissa ja Ainoissa.
Kauhistuttaa joutua moiseen paikkaan, ainakin, jos vielä on järjen paloa tallella.
Kaikilla hoitohenkilöillä aina kiire, väkeä liian vähän. Monesti se on totta, mutta on joskus myös piintynyt tapa.
Inhimillisyyttä, kykyä nähdä Ihminen vaivojensa takaa.
Poneja osastoille, koiria ja kissoja. Päivätansseja, haluajalle napsu illalla, kampaajia, manikyristejä, soittajia ja laulajia.
Elämää, ei pelkkää kuoleman odotusta.
Mutta, rahastahan kaikki on loppujen lopuksi kiinni. Siinä voi kukin mennä itseensä.
"pika-nelli"
Lainaan tämän kirjoitukseni toisesta ketjusta.
Näinkö sen pitää mennä?
Paeta kuoleman-odotusta, vaikka väkisin.
"Tyttö kulta vie sänkyni ikkunan viereen, minä kun voin enää katsella,
sitä missä minä aikoinaan saatoin vaellella, hurmassa hurvitella.
Pääni kun toimii vielä, se vierailla voi siellä,
ikkunan toisella puolella, vaeltaa muistoilla vielä"
H.
Ajattelepa todellakin, muillakin on aivot. Uskotko?
Kyllä nyt taas niin kovin tekisi mieleni....sanoa, mutta kun en jaksa.
Ja kun tiedän kuinka turhaa se kohdallasi on.
Oikea käsi toimii hyvin, vasemman kanssa hoito on hankalampaa.
Hyvin usein aavistan sen mitä autistin päässä liikkuu.
"Anceli"
Joteskin tuntuu kivalta.
Sinuun voi aina luottaa, sinä et koskaan laske ulos sitä mikä syömmessäis vaahtoavana velloo.
Minä olen molempikätinen, entinen rumpali kun oon.
Joten voit antaa kätesi kumpaan käteeni sen haluat.
Vaan, keneltä pyytäisin siihen lupaa?
Minä hoitaisin pienen naisen vaikka vasemmalla kädellä. :)
Jopa kaksikin... ja ihan yksin.
H.
Osaan hillitä itseni tosi hyvin, ainakin joskus. Asiallista viestiä sinulta oli turha odottaakaan.
Juu, tehdään niin, että hoitelet sen toisen ja molemmin käsin.
Voit paremmin keskittyä suoritukseesi.
Minä pärjään kyllä muutenkin ja pidän käteni itselläni. Hoitelen niillä näitä omia hommiani.
Uskomatonta, samassa mössättyna koko ateria, tempusta pitäisi erottaa töistä ja vähemmästä erotettiin opettaja, aivan uskomatonta - kun ei arvosteta toista ihmistä
Just niin,kyllä nykyajan kersat saa pomppia vaikka pöydällä,haistattaa pitkät kaikille,päätä vaan silitetään.
Pitää olla kouluruokailukin kuin master-cheffissä,mutta entäpä vanhukset,jos ja kun eivät itse pysty huolehtimaan ruokailustaan,lautanen lentää takas keittiöön koht puoliin.
Jos muutama lusikallinen saadaan syötettyä,silläkö pitäis elää.Olen ollut töissä kroonikko-osastolla,missä näitä suu ammollaan makaavia eläviä ruumiita oli vieri vieressä.Samoin oli isäni loppuaikoinaan,kuoli suoraansanoen ravinnottomuuteen.
Hoitajien työtahtia kiristetään kuin nälkävyötä,ei siinä jää aikaa yksityishoitoon ketään kohti.
Surkee on tulevaisuus kun tätä ajattelee,toivottavasti lähtö tulisi saappaat jalassa sitten kun se aika on.