Hei!
Olen syönyt Cipralexia keskvaikeaan masennukseen ja kärsinyt useita vuosia syömishäiriöistä. En tällä hetkellä voi olosuhteiden pakosta käydä terapiassa mutta koin oloni paremmaksi ja olenkin nyt yrittänyt vähentää lääkkeitäni.
Kaksi viikkoa sitten tiputin Cipralexin 15mgstä 10mghen ja edelleen minua huimaa, päätä särkee ja väsyttää hirveästi. Pystyn nukkumaan todella paljon ja olen usein kiukkuinen.
Myös vanha syömishäiriö on alkanut nostaa päätään. En ole koskaan oikein ollut tyytyväinen kehooni ja suhtautumiseni ruokaan on vain ajoittain normaali mutta nyt koen suurta ahdistusta ruokaa ja omaa kehoani kohtaan. Olen todella uupunut enkä saa itseäni harrastamaan liikuntaa joka pahentaa oloa sillä en saa kompensoitua "repsahduksia" liikunnalla. Olen itkuinen ja rikki. "Uutuutena" kuvioon on tullut ahmiminen. Saatan helposti syödä kuusikin viipaletta vaaleaa leipää jota en normaalisti tee tai himoita suklaata josta en edes pidä. Kontollinmenettäminen tuntuu pahalta ja suunnattoman ahdistavalta joka lisää masennuksen tunnetta. Tuntuu että olen täysin kuopassa. Olen edelleen normaalipainon alarajoilla enkä halua laihtua alipainoon mutta pienikin lihoaminen tuntuu maailmaakaatavalta.
Onko muilla vastaavia tuntemuksia?
Olen syönyt Cipralexia keskvaikeaan masennukseen ja kärsinyt useita vuosia syömishäiriöistä. En tällä hetkellä voi olosuhteiden pakosta käydä terapiassa mutta koin oloni paremmaksi ja olenkin nyt yrittänyt vähentää lääkkeitäni.
Kaksi viikkoa sitten tiputin Cipralexin 15mgstä 10mghen ja edelleen minua huimaa, päätä särkee ja väsyttää hirveästi. Pystyn nukkumaan todella paljon ja olen usein kiukkuinen.
Myös vanha syömishäiriö on alkanut nostaa päätään. En ole koskaan oikein ollut tyytyväinen kehooni ja suhtautumiseni ruokaan on vain ajoittain normaali mutta nyt koen suurta ahdistusta ruokaa ja omaa kehoani kohtaan. Olen todella uupunut enkä saa itseäni harrastamaan liikuntaa joka pahentaa oloa sillä en saa kompensoitua "repsahduksia" liikunnalla. Olen itkuinen ja rikki. "Uutuutena" kuvioon on tullut ahmiminen. Saatan helposti syödä kuusikin viipaletta vaaleaa leipää jota en normaalisti tee tai himoita suklaata josta en edes pidä. Kontollinmenettäminen tuntuu pahalta ja suunnattoman ahdistavalta joka lisää masennuksen tunnetta. Tuntuu että olen täysin kuopassa. Olen edelleen normaalipainon alarajoilla enkä halua laihtua alipainoon mutta pienikin lihoaminen tuntuu maailmaakaatavalta.
Onko muilla vastaavia tuntemuksia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mainittakoon vielä lopetusoireista raajojen puutuminen ja "pistely", vähän kun nonstop kylmät väreet :P
Mitäs vähensit ,eli palaa sihen alkuperäiseen annokseesi.
lääkkeen laskemisesta ei ollut mitään positiivista tulosta kuten totesit.viekkaritkin kuulostavat tyypillisiltä.nyt takaisin vanhaan annostukseen niin pysyy homma hanskassa.lääkärikö pyysi vähentämään?