Mikä hirveä tunne kun tietää satuttaneensa

Oikein sanoit, palstatoveri.

varsinkin kun se siis satuttaminen on viimeinen asia mitä halusi toiselle. Siispä lopetan.

Tiedät, ku aina voi pyytää anteeksi....

enpä pysty häneltä pyytämään enää anteeksikaan kun hän ei halua nähdä, viimeksi tänään sanoi niin

Kannattaa pyytää anteeksi. Ihmiset tekevät virheitä.

Jos ei viitsi edes anteeksi pyytää ni oma on vika. Aina sekään ei mitään pelasta mutta ei jäisi noin omalle tunnolle painamaan.

Melkoinen bitch-hunt, ihmisten pahuus on joskus miltei oksettavaa

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013041016884964_ul.shtml

Eipä se sitä toista auta.

Yritä ratkaista tilanne, älä valita täällä.

Saamari kun näitä nyhveröitä on tänä päivänä ihan joka nurkassa. Ilmankos ovat sinkkuja, kun eivät osaa selvittää omia mokiaan. Ihmisiä tässä ollaan.

Jepulis juuu ja varmaan sun yrjööminen auttaaki paljo sitä ketä oot satuttanu.

sen oksentamisen sijaan voisi harkita niin vanhanaikaista keksintöö kuin anteeksipyyntö.
Ei todella tullut mieleen?

sä oot vaan satuttaja mut mieti miltä se siitä rakkaasta tuntuu. kuiteski sä mietit vaan ittees?

miksi kukaan haluaisi satuttaa rakastamaansa ihmistä?

on kylä nii hirrveeetä voi mua raasua, mitä välii hänestä mut mä, kun mua oiken oksettaa.

Pyydä siltä ihmiseltä anteeksi ketä olet satuttanut. Ja jos hän ei suostu nyt keskustelemaan niin anna hänelle aikaa.

menit tekeen niin?

olla hirveä tunne? osaakko pyytää anteeks edes?

Kannattaa aina tehä mieluummin hyvää ku pahaa. Sillon ei laatta lennä.

Kyllä! Näin on! Pahalla ei saa mitään, Hyvällä saa kaiken.: )

Mä en häneltä edes odota niin fiksua käytöstä. Luuserina näen hänet mun silmissä