Ajatuksia lihavuudesta

Lihavuus herättää tunteita useampaan suuntaan. Toinen pitää, toinen ei ja jollekin se on yhdentekevää. Minusta ne henkilöt, jotka kadulla kulkiessaan näkevät vaivaa vastaan tulevista lihavista ihmisistä, saisivat katsella itse peiliin pidemmänkin aikaa. Ja kyllä lihavakin saa (ja pitäisikin) pukeutua seksikkäästi! Miksi jonkun ulkonäkö haittaisi toista ihmistä, jolla ei ole osaa eikä arpa ko. ihmisen elämään? Luulen että nykyinen kauneusihanne johtaa lihavuuden inhoamiseen.

Lihavuus aiheuttanee joitain terveydellisiä ongelmia, mutta niin aiheuttaa tupakan poltto ja epäterveelliset elämäntavat muutenkin. Minusta on turha vedota siihen, että lihavat ihmiset aiheuttavat korkeat verot korkeilla terveydenhoitokuluilla. Tuskinpa veroja nykyistä vähemmän kerättäisiin, vaikka terveydenhoitokulut tms. vähenisivät!

Mielestäni ajatus siitä, että ylipainoiset ihmiset passitettaisiin pakkohoitoon on lähinnä huono vitsi! Jos minä haluan olla lihava ja haluan myös nähdä lihavia naisia, niin ei se voi olla liikaa pyydetty. Anorektikkojen pakkohoidoista en osaa sanoa, mutta eiköhän siinä ole jonkin verran sukulaisilla näppinsä pelissä? Toisaalta voitaneen ajatella, että anorektikko on henkisesti vaikeammassa kriisissä, kuin lihava ihminen, joka on ihan tyytyväinen itseensä. No mene ja tiedä…

Itse olen sikäli erikoinen mies, että minusta lihavuus on kauniimpaa kuin laihuus! En valitettavasti vain pysty käsittämään mitä viehättävää laihuudessa on. Minusta ei ole mitään kauniimpaa kuin rehevä nainen, jossa on mistä ottaa kiinni. Lihavuus ei tee naisesta (eikä miehestäkään) rumaa, kyllä se on jokin muu asia. Jos istuakseen kunnolla tarvitsee kaksi tuolia, niin sitten tarvitsee. Luonnollisesti on myös tärkeää mitä päässä liikkuu.

Olen itse ollut aina ylipainoinen, mutta ei se minua häiritse, joitain kanssaihmisiä kylläkin. Koulukiusattukin olen ollut ko. asian vuoksi. Syystä tai toisesta minun painokäyräni eivät koskaan ole olleet ”normaalilla” tasolla. Mitään lääketieteellistä syytä siihen ei kuitenkaan ole löydetty, vaikka minua on painon vuoksi pienenä tutkittu yhden jos toisenkin lääkärin toimesta. Olen aivan varma, että toiset ihmiset lihovat helpommin kuin toiset. On myös todennäköistä, että ne laihat ihmiset, jotka eivät juuri liho, elävät helposti epäterveempää elämää kuin monet ylipainoiset ihmiset.

Minusta on kurjaa, että yhteiskunnassa ja koulumaailmassa vallitsevat asenteet lytistävät lihavien ihmisten itsetunnon helposti nollaan. Kuitenkin voidaan sanoa, että olitpa kuinka lihava tahansa, aina on joku, jonka mielestä olet uskomattoman kaunis! Olen varma, että yleisesti ottaen, lihavat ihmiset tiedostavat mahdolliset lihavuudesta aiheutuvat terveysriskit. Näin uskon myös tupakoitsijoiden tekevän tai alkoholin suurkuluttajien yms. Minä en kuitenkaan tuomitse yhtään ihmistä epäterveiden elämäntapojen vuoksi. Ei kaikkea pidä mitata rahassa, aina niille veroeuroille on valtion pojat käyttöä löytäneet.

Mitä tulee lihavuuden eettiseen kysymykseen, maailma ei ole tasa-arvoinen vaikka sitä kuinka haluttaisiin. Olen kerran kuullut mielenkiintoisen viisauden, se kuuluu näin: ”Vaikka maailmassa tänään jaettaisiin rahat tasan, niin jo huomenna rikkaat olisivat rikkaita ja köyhät köyhiä.” Esimerkki on karrikoitu, mutta siinä on totuuden siemen. Minusta tietyille alueille keskittyvä nälänhätä kertoo alueen liikakansoittumisesta.

Eli ollaan reilusti lihavia, eikä yritetä turhaan laihduttaa jos se tuntuu vaikealta tai muuten vain omasta mielestä tarpeettomalta. Eikä se urheilun harrastaminen kaikille ihmisille anna mielihyvää. Itse olen ennemmin lihava, kuin harrastan vastenmielistä riehumista ja hikoilua. Kyllä elämästä voi myös nauttia, jos se johtaa lihomiseen niin entäs sitten. Jos laihduttamalla ja kituuttamalla onnistuu lisäämään itselleen pari elinvuotta, niin onko se sen arvoista?