Vuonna 99 jäin virallisesti työttömäksi kun viimeinen lapseni täytti 3 vuotta. Olen merkonomi. Siitä sitten pääsin ATK kurssille. Olin harjoittelijana ja kesä työssäkin useamman vuoden ja samassa työpaikaissa kiireapulaisena. Kun tämä kiireapulaisen paikka ei taloudellisesti kannattanut sovitellun päivärahan takia hain taas kurssille. Pääsin Atk-kurssille josta luvattiin jopa työpaikkakin jokaiselle kurssin läpäisseelle. Se olikin sitten pluffi. Liekö työnantaja käärinyt eu-rahat liiveihinsä. Se siitä. Käväisimpäs taas atk-kurssin. Kaikki nämä olivat työllisyyskursseja. Menin entiseen työpaikkaa harjoittelijaksi ja siitä taas kesätyöhön kun oli luvassa pidempi jakso. 3 kuukautta. Vaikinainen henkilö aikoi tämän jälkeen hakea vuorotteluvapaata vuoden, mutta kolmen kuukauden loma oli tehtyt tehtävänsä ja hän päättikin palata työhön. Tein taas aikani kiireapulaisentyötä kun en viitsinyt firmaa jättää kun kiirettä oli. Sitten firma päättikin ostaa kiireapulaisen ostopalveluna. Eli kiireapulaisenpaikka jäin. Kävin sitten 7 viikon pestin eri firmassa. Tämän jälkeen oli muutaman kuukauden työttömänä. Yhdestä firmasta soitettiin, seuraavana päivänä töihin. Kolme viikkoa luvattiin. Olin sitten puoli vuotta. Lyhyillä työsopimuksilla. Sitten minua ei enää tarvittukaan kun firmaan tuli uusi harjoittelija. Hän sai taas muutaman kuukauden sopimuksen ja minä ulos. Olen pitänyt kaikista työtehtävistäni. Päämääräni vuonna 99 oli että saisin pidempiaikasta työtä. Tässä istun. Työttömänä kotona. Varmaan taas jollekin työllisyyskurssille. Eikä sinnekään niin vaan päästä. On haastattelut joiden kautta valinnat tehdään. Jos edes haastatteluun pääseen.
On aika rankkaa tutustua muutaman vuoden sisällä aina uusiin ihmisiin, opetella samalla uudet työtehtävät tai opiskella. Olla aina valmiina uuteen. Mutta siihen on jo tottunut. Uuteen kyllä sopeutuu ja oppii.
Mutta enää ei jaksa uskoa eikä luottaa. Rukkaset on naulassa.
Usko ja luottamus häviää kai ihmissuhteiden myötä. Vielä viikko sitten minulla oli hyviä ihmissuhteita työni puolesta. Nyt minä olen ulkopuolella. He jatkavat työtään. Ennen meitä yhdisti työ, nyt ei mikään. Työ on rankkaa ja perhe-elämän velvollisuuden on hoidettava joten on turha kuvitella että kannattaa enää pitää suhteita yllä kun ne tyrehtyvät kuitenkin. Olehan sen jo muutamaan kertaan kokenut.
Eli tällä hetkellä en jaksa enää toivoa yhtään mitään. Olen menettänyt toivoni. Minä olen tarpeeton.
Minä en ole mikään itsenäinen aikaansaava ihminen joka voisi yrityksen perustaa tms. Olen tavallinen duunari joka tekee mitä käsketään ja saa siitä palkan.
En jaksa
3
334
Vastaukset
- mie
olen siellä myöskin. Ja meitä on monia samanlaisia, samankaltaisia tunteita jakavia ihmisiä, samassa tilanteessa olevia.
Pitäisi vain löytää jokin muu väylä elämälle, jossa ei olisi pääasiana TYÖ. Mutta mikä, siinäpä kysymys? Perhettäkään kun ei ole. Ja rahaa matkusteluun ei löydy. Mutta onneksi on sentään tämä tietokone, ettei ihan metsity ja syrjäydy kaikista muista ihmisistä. Ihminen tarvitseee toista ihmistä kuitenkin, jollei muuten niin vaikka vain keskustelu kumppaniksi. - Taas työtön
Nyt tulikin ilmi että työni jota tein tässä viimeiset puoli vuotta onkin annettu vuokratyöfirmalle jakoon eli kun tästä kyseisestä yrityksestä jää eläkkeelle ensi keväänä henkilö hänen tilalleen ei otetakkaan enää ketään vaan vuokrataan tarvittaessa kiireapulainen. Nyt ne kartoittavat sopivia henkilöitä. Itsellänikin on hakemus samassa vuokrafirmassa ja sieltä soitettiin minua haastatteluun. voi helvetti. Työtä tottakai haluan. Ei olisi pitänyt laittaa koko hakemusta. On jäänyt niin paskan maku suuhun kun on viikon masentuneena miettinyt työttömyyden jälkeen sitä miksi en kelvannut ja nyt sitten käy ilmi että kysymys on kannattavuudesta. Inhimillisyydellä ei ole mitään tekemistä työn kanssa. On tää helvetti raakaa. Työpaikan ihmissuhteet on kuitenkin ihmissuhteita meille kaikille. Mutta tästä näkökulmasta inhimillisyys on jätettävä kokonaan laskuista.
Vituttas mennä samaan firmaan vuokratyöhön josta pois pistettiin kun työt loppuivat.
Työntekijöiden kertoman mukaan kuitenkin tiedän että työssä on jatkuva kiire ja paine, työt jää tekemättä ja taas lähti yksi sairaslomalle ja ketään ei oteta tilalle. En tiedä millainen ilmapiiri työssä on, mutta osaan arvella ja kuullutkin olen. Henkilöllä ei ole mitään merkitystä ja kyllä se todella huonontaa ilmapiiriä, vähentää työssä jaksamista ja ei ainakaan motivoi. Kyllä ihminen arvonsa ansaitsisi. Empä todellisuudessa edes tiedä haluanko tuollaiseen työyhteisöön takaisin jos voisin valita. Enkä kyllä edes usko että minua sinne otettaisiin. Että koko jaakotteluni oli ihan turhaa.
Olen kyllä näistä seikkailuistani oppinut aika paljon. Aikuistunut kai. Nähnyt tämän raadollisuuden joka työkulttuurissa pätee. Oppinut olemaan luottamatta, oppinut epäilemään kaikkea. Vasta nyt. - Taas työtön
Voi niitä onnellisia jotka saa herätä aamulla ja valittaa kun väsyttää ja vituttaa taas lähtee sinne helvetin työhön.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra leikkasi alimmalta tulodesiililtä 15 %
Muistaako kukaan Riikka Purran kovaäänisen vaalilupauksen ennen eduskuntavaaleja? https://yle.fi/a/74-20221152 "THL o3666625Muistele nainen niitä meidän yhteisiä hetkiä
Miltä ne tuntui? Enkö aina huokunut välittämistä, kiintymystä. Eikö sinulla aina ollut hyvä olo kanssani? Minulla ainaki483896Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!
Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava261448Riikan vappumiljardin maksavat sairaat, vanhukset ja kuolleiden omaiset
Vappumiljardi, eli Riikan päätös laskea yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä 18 prosenttiin, vie verotuloja noin miljard301219- 981091
Naiset ei halua kilttejä miehiä
Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,1951046Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat
Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue18946- 52930
- 56896
Tämä kikka tekee lihapullista entistä maukkaampia - Tämä "ihmeaine" löytyy keittiön kaapista
Lihapullat ja ruskea kastike on arkiruokien kunkku! Paistatko itse lihapullat pannulla vai uunissa? Näin saat ruoasta v9857