Hyvä motto vaikeisiin suhteisiin :
Emme aina saa ihmissuhteissa sitä mitä haluamme, saamme sen mitä ansaitsemme.
(toistan : emme ansaitse turpaamme, olemme ansainneet tilaisuuden oppia miksi hyväksymme sen)
Emme aina saa ihmissuhteissa sitä mitä haluamme, saamme sen mitä ansaitsemme.
(toistan : emme ansaitse turpaamme, olemme ansainneet tilaisuuden oppia miksi hyväksymme sen)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ajatusta kannattaa vielä työstää.
Totta =)
Voimme kuitenkin vaikuttaa vain itseemme. Tästä aloitus.
Ihan vaan ny nostan tämän aiheen ylemmäs, vaikka keskustelua ei syntyisikään...niin asiaa sopii itse kunkin itsekseenkin miettiä...
Vaikka elämä epävarmaa onkin...niin hyvin paljon voimme kuitenkin itse vaikuttaa oman elämämme kulkuun omilla valinnoillamme...
Se kuuluisa Helstenin lause...
"jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, niin miksi makaat lattialla",
herätti aikoinaan minutkin itsetutkiskeluun...muttei Roomaakaan päivässä rakennettu...vaan pala kerrallaan...
Hyvä aloitus :)
Se on sama mitä se narsisti on ja mitä se on tehnyt. Et pysty parantamaan häntä, ainoa mikä tulee hänet armahtamaan on kuolema sitten kun se joskus tulee, ei muut (Jumala voisi, mutta nämä kun katsovat Jumalaakin alaspäin)
Omat traumat ja omat vahingolliset käyttäytymistavat on kuitenkin sellaisia, joille pystyy tekemään todella paljon. Pitäisi unohtaa "se" ja keskittyä itseensä.
Itsensä kuntoonsaattaminen on se tärkein asia! Narsisti hoitaa ihan itse omat rankaisunsa ja ihan varmasti jatkaa touhujansa toisten kanssa ja saa ennemmin tai myöhemmin ansionsa mukaan ihan ilman sinunkin panostustasi.
Minä kävin erossa helvetin läpi, mutta terapiaan meno ja oman lapsuutensa lukkojen purkaminen antoi minulle oikean elämän, elämän, jota minulla ei ole ollut ennen.
"Se on sama mitä se narsisti on ja mitä se on tehnyt. Et pysty parantamaan häntä ...."
Pitää todella paikkansa. Turha tuhlata energiaa edes persoonallisuushäiriöisen narsistin vihaamiseen tai säälimiseen yhtä hyvin voisi purkaa tunteitaan tiiliseinään ja vaikutus olisi sama.
Syyt mitkä ovat aiheuttaneet persoonallisuushäiriön ei auta uhria vähääkään. Uhrin on aivan turha edes ajatella pystyvänsä vaikuttamaan narsistin muuttumiseen, sanoilla ja lupauksilla ei ole mitään katetta.
Ongelma siinä että haluaa itse enempi kuin on lopulta tarjontaa.
Ja kuka haluaa tehdä asiat itse - toisen puolesta?
Se selkärangaton avuton, jolla ei ole muuta kuin oma kaikivoipaisuuden tunne. Vai jotain muuta?
"Se selkärangaton avuton, jolla ei ole muuta kuin oma kaikivoipaisuuden tunne." Tuo lause on osuva kuvaus persoonallisuushäiriöisetä narsisti reppanasta. Säälittävä ihminen jonka minäkuva on vääristynyt. Joka uskoo todellisen minänsä olevan niin huonon että sitä ei kukaan voi rakastaa ei edes itse ja siksi luo valheellisen minäkuvan jolla kuvittelee saavansa ihailua, rakkautta ja tyydytystä itselleen. Valheellsen kuvan rakentamiseen ja ylläpitämiseen kaikki keinot (ilman lakien rajoituksiakin) ovat sallittuja rakennuspalikkoina ovat niin aviopuoliso, lapset kuin muutkin kanssaihmiset. Mikään ei ole todellista kaikki ovat lavasteita vain tarkoitukseen käytettyjä esineitä. Esineillä ei ole tunteita eikä omia tarpeita. Kulisien pystyssä pitäminen on raskasta vaativaa ja kestää vain aikansa (yleensä vuoden pari riippuen uhreistakin). Jos narsistinen lähde ehtyy niin sen voi tuhota ja etsiä uuden.
"emme ansaitse turpaamme, olemme ansainneet tilaisuuden oppia miksi hyväksymme sen"
mielenkiintoinen ajatus ... muotoilisin sen itse:
"emme ansaitse turpaamme, olemme ansainneet tilaisuuden oppia minkä vuoksi hyväksymme sen"
http://www.youtube.com/watch?v=sNwPCrFKXBk
mistä tullaan ylitsevuotavan vallan ajatukseen ja sen merkitykseen yksilön elämässä ... ylitsevuotavan vallan käyttäjän määrittelee se miten hän valtaansa käyttää
Niin, minkä vuoksipa hyvinkin.
Tai vois muotoilla, että emme aina saa sitä mitä haluamme, saamme sen mitä tarvitsemme. Siis kehittyäkseen.
Ja aina pitäis muistaa, että valta tosiaankin turmelee.
"Tai vois muotoilla, että emme aina saa sitä mitä haluamme, saamme sen mitä tarvitsemme. Siis kehittyäkseen"
Niin ihmissuhteisiin liittyen, voi ajatella näinkin...
"Oikeat ihmiset tulevat elämääni oikeaan aikaan (tämä ei välttämättä tarkoita ihanaa suhdetta - joskus se tarkoittaa oikeaa ihmistä opettamaan meille miten asettaa rajoja, miten puolustaa itseämme, tai miten tietää milloin lähteä pois)"
Niin, toi ansaitsemme kuulostaa vaan aika roughilta =)
Muuten samaa mieltä ; ihmiset tulevat elämäämme syystä että...
" Emme aina saa ihmissuhteissa sitä mitä haluamme, saamme sen mitä ansaitsemme. "
Vastineeni tuohon Lynett: olemme etuoikeutettuja, emme vain aina oivalla sitä.
Parisuhteissa, joissa on vuorovaikutus- ja tunne-elämän ongelmia; eräs suurin kitkaa aiheuttaja on kumpi saa ja kenelle annetaan.
Loppujen lopuksi kysymys on usein pelkästään vastuun kantamisesta. Molemmat kuormittuvat (mielestään) liikaa sellaisessa, mitä eivät halua kantaa. Ja se mielellään nähtäisiin niin, että toinen ottaa siitä omasta kuormasta hitusen enemmän kontolleen, jotta itse jaksaisi mennä eteenpäin... mutta minne?
Erotyökin on hidasta ja aikaavievää, koska asiat täytyy vain järjestellä jotenkin ja on tietoista, että omalla kontolle sitä halvatun vastuuta tulee taas roppakaupalla lisää.
Jos suhteeseen jäädään kiinni, niin ongelma ei kuitenkaan koskaan selvitetä. Miksi ei?
Mikäli lähdetään eri teille, on mahdollisuus opetella selviytymään itse. Ottamaan normielämän haasteita vastaan. Kieltäymällä helppoihin ratkaisuihin vaan ottamalla osaa niihin, joista on todellista hyötyä. Olemaan terveen tietoinen itsestään, haluistaan, tarpeistaan ja kuinka onnistua itse tavoitteiden täyttämisessä. Jotka voidaan (halutessaan) jakaa tasavertaisen ihmisuhteen ehdoilla.
"Mikäli lähdetään eri teille, on mahdollisuus opetella selviytymään itse. Ottamaan normielämän haasteita vastaan. Kieltäymällä helppoihin ratkaisuihin vaan ottamalla osaa niihin, joista on todellista hyötyä. Olemaan terveen tietoinen itsestään, haluistaan, tarpeistaan ja kuinka onnistua itse tavoitteiden täyttämisessä. Jotka voidaan (halutessaan) jakaa tasavertaisen ihmisuhteen ehdoilla"
Niin...tähän kohtaan tekee mieli jakaa aiheeseenkin liittyen tämän biisin sanat, mitä tuohon loppuun ja laulun sanoitukseen tulee...
Niin vapaus, ei tarkoita suinkaan sitä, että elää yksin, sitäkin ajatusta kannattaa työstää, että rakkauskin syntyy ja elää vapaudesta...sitä ei synny pakottamalla eikä toisen tahdosta...
http://www.youtube.com/watch?v=ams6vHke8EY
Noh...laitan tähän kohtaan hauskaa vappua toivotukseni kaikille ihan vaan nostaakseni Lynetten aloitttamaa ketjua ylemmäksi ja tuli mieleen edellisestä biisistä sellainenkin ajatus...
että jospa sitä itsekukin kuvaannollisesti voisi kuvitella sen narsistinsa puhaltamakseen ilmapalloksi...ja päästäisi siitä narusta irti ja antaisi sen lentää maailman tuuliin...katselisi miten se lopulta katoaa olemattomiin...ja keskittyisi sen jälkeen siihen mitä sen jälkeen ns. käteen/elämään/itselle jää...
Juuri näin hyvä plussa.
Jos se ilmapallon irtilaskeminen tuntuu vaikealta, niin kannattaa miettiä, miksi.
Kannammeko siinä unelmaa - josta emme halua luopua - miksi?
http://youtu.be/rPo5jTQ39eE
Kiitos vapun toivotuksistasi kuten hyvää vappua sinullekin ylt ja kaikillekin muilekin palstalaisille.
" Te ette ole unelmaani. Te olette eräs matkan vaihe todellisessa elämässäni "
"Jos se ilmapallon irtilaskeminen tuntuu vaikealta, niin kannattaa miettiä, miksi"
Niin syitä lie monia...tässä ehkä yksi...
Parantamisunelmat
"On totta, että hän on sovinistinen narsisti ja että hänen käytöksensä on tuomittavaa ja kammottavaa. Mutta hän tarvitsee vain hieman rakkautta, niin hän muuttuu. Pelastan hänet hänen kurjuudestaan ja onnettomuudestaan. Annan hänelle rakkautta jota hän ei saanut lapsena. Sitten hänen narsisminsa katoaa ja me elämme onnellisina elämämme loppuun asti."
Mutta joskus kun lukee tarinoita joissa sitä omaa narsisti kuvataan lapselliseksi, tyhmäksi kaikin tavoin huonoksi ja kelvottomaksi ihmisenä ja kumppanina...
Niin tulee mieleen tämäkin vaihtoehto...
"Hän heijastaa tähän oman mielensä sairauden. Hienovaraisten identiteettiä heijastavien mekanismien avulla hän pakottaa kumppaninsa pikkuhiljaa voimistuvaan "sairaan" tai "heikon" tai "naiivin" tai "tyhmän" tai "ei-hyvän" rooliin. Se mitä hän kieltää itsessään, mitä hän on vastahakoinen kohtaamaan omassa persoonallisuudessaan - sen hän liittää muihin ja muotoilee heitä niin, että he sopivat hänen asettamiinsa negatiivisiin ennakkoluuloihin ja käyvät häntä itseään vastaan.
Narsisti halveksii juuri niitä ihmisiä, jotka pitävät yllä hänen Egonsa rajoja ja toimintoja. Hän ei voi kunnioittaa häntä niin selvästi huonompia ihmisiä - eikä hän voi koskaan liittyä itsensä tasoisiin tai yläpuolellaan oleviin ihmisiin, sillä tällaisissa suhteissa narsistisen vammautumisen riski on liian suuri. Koska narsistin Ego on hauras ja horjuu arveluttavasti joka hetki narsistisen vammautumisen partaalla - hän valitsee turvallisen tien. Mutta hän halveksii itseään ja muita oman valintansa tähden."
Narsistin täytyy omistaa koko maailman paras, hohdokkain, säihkyvin, kyvykkäin, päätä kääntävin, ja ällistyttävin puoliso. Mikään tätä fantasiaa vähäisempi ei riitä. Kompensoidakseen todellisen elävän puolisonsa puutteita - hän keksii ihannehahmon ja elää sen kanssa.
Ja siiten, kun todellisuus on liian usein ja liian selvästi ristiriidassa tämän mielikuvituksen tuotteen kanssa - hän peräytyy mitätöimiseen. Hänen käyttäytymisensä muuttuu äkisti ja tulee uhkaavaksi, alentavaksi, ylimieliseksi, sättiväksi, soimaavaksi, tuhoisan kriittiseksi ja sadistiseksi - tai kylmäksi, rakastamattomaksi, irralliseksi ja persoonattomaksi. Hän rankaisee todellisen elämänsä puolisoa siitä, että tämä ei elä todeksi hänen fantasiaansa, että tämä "kieltäytyy" olemasta hänen jumalattarensa, hänen ihasteltava luomuksensa. Narsisti esittää vaativaa ja vihaista Jumalaa.
Että joskus on tosi vaikea tietää...kuka on tarinan konna...
Sanotaan, että narsisti on hidas hylkäämään uhrejaan...niin tuo voi tarkoittaa sitäkin, että uhri on hidas hylkäämään narsistiaan...ajatuksen tasolla...syystä ettei kykene luopumaan siitä katkeruudesta ettei toinen ollutkaan...sitä mitä itse toivoi hänen olevan...se maailman hohdokkain puoliso...
Että hyvin usein uhrikin tuntuu silloin perääntyvän tuohon narsistille tyypilliseen mitätöntiin...että kaikki on/oli vain sen toisen syytä, koska hän ei ollutkaan sellainen ihminen , jonka minä toivoin/halusin hänen olevan...hän ei täyttänyt minun toiveitani...olemalla se unelmieni puoliso...vaan olikin ihminen...ja siksi epätäydellinen...
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
Niin, ajattelin taas tätäkin otsikkoa/aihetta nostaa ylemmäs...
kun tuossa noita otsikkoja silmäillessä ajattelin että miten usein/enimmäkseen se narsisti on otsikoissa esillä...
ikäänkuin kuin itseä/omaa hyvinvointia/elämää koskien, se toinen ihminen/ eksä/narsisti on aina se tärkein ihminen...josta/jonka tekemisistä ja tekemättä jättämisistä puhutaan...
moni uhrikin sivuuttaa itsensä ja omat tunteensa täysin tai kuittaa ne yhdellä sivu lauseella..."se oli yhtä hel*vettiä" jättäen kertomatta...miltä se hel'vetti tuntui, miten se on vaikuttanut itseen/elämään...
Noh...ehkä tuohon voi olla syynä sekin, että virheellisesti luullaan...että itsestä ja omasta elämästää/tunteistaan puhuminen on juurikin sitä narsismia pahimmillaan...vaikka oikeastihan...
"Itsetuntemus - narsismin vastakohta
Itsetuntemus ja itsesuhteen kehittäminen vaativat omaan itseen keskittymistä. Tarkoittavatko ne siis pelkkää omaan napaan tuijottelua? Ja tämähän on, jos ei suorastaan, niin ainakin aika lähellä narsismia ja itsekeskeisyyttä?
Asia on täsmälleen päinvastoin. Itsekeskeisyys ja narsismi kertovat itsetuntemuksen ja itsearvostuksen puutteesta. Narsistinen tai itsekeskeinen ihminen nimenomaan tarvitsisi parempaa itsetuntemusta"
http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/mina/itsetunto/itsetuntemus_ja_itsetunto
tätäkin asiaa voi pohtia itsekukin tykönään...eri asia sitten on jos ihminen ei kykene katsomaan/pohtimaan itseään...ei tunne itseään...niin eihän hän voi/osaa puhua itsestään/omista tunteistaan...Niin jotain puhuakseen joutuu sitten aina puhumaan siitä toisesta...
No joo...tämmösiä ajatuksia ny tuli tähän päivään...
Noh, tässä taas tullut esiin parikin tietynlaista tarinaa/narsistin uhria...että lienee taas tarpeellista nostaa tätäkin Lynetten hyvää mottoa vaikeisiin suhteisiin esille...
"Hyvä motto vaikeisiin suhteisiin :
Emme aina saa ihmissuhteissa sitä mitä haluamme, saamme sen mitä ansaitsemme.
(toistan : emme ansaitse turpaamme, olemme ansainneet tilaisuuden oppia miksi hyväksymme sen"
Täs ny kun taas kuuntelin tuota Anna Hanskin purjelentäjää...niin ajattelin nostaa taas jälleen kerran tätäkin aihetta ylemmäs...
ettei se tärkein...minä itse/oma elämä unohdu/jää jalkoihin...
jos vain se narsisti ja sen sanomiset/tekemiset koetaan tärkeimmiksi asioiksi miettiä ja puhua...
Kun se oma elämä on kuitenkin...laulun sanoja mukaellen...niissä omissa käsissä...
Jospa taas tätäkin otsikkoa ylemmäksi hilaisin...tykkään niin tuosta otsikostakin joka alkaa sanalla itse...
Kun äkkiseltään katsoen useimmat otsikot sisältävät sanan narsisti...
No joo...
hyvää juhannusta kaikille tasapuolisesti tulin toivottelemaan....
niin narsiteille, kuin vähemmän narstisille ja erityisesti meille itsellemme...
..puolesta sinullekin hyvää juhannusta :)
Niin muistuipa taas mieleen tämäkin viestiketju, kun kuuntelin tuossa tuota Anna Hanskin purjelentäjää...
että mitäs tähän muuta kuin että suotuisia tuulia meille kaikille..."suunta ainoa on ylöspäin" laulaa Patekin biisissään...