Hei! miten saan laskettua enegriavaraajan sopivan koon yhden vuorokauden tarpeeseen jos kulutus on 45khw 10 asteen pakkasella
Ja olenko laskenut tuon kulutuksen edes oikein, neliöitä noin 130
Ja olenko laskenut tuon kulutuksen edes oikein, neliöitä noin 130
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun 1000L jäähtyy 90c-50c, eli 40c, se sisältää energiaa 46kWh.
Tuossa olisi jotain tietoa http://www.rakentaja.fi/pdf/valintaopas.pdf
Tuo varaajan koko riippuu paljon millä sitä lämmität. Jos puulla niin 1500-2000l on varmaan aika sopiva tuon kokoiseen taloon. Tuolla pdf oli taulukko joka näytti 1500l sinun kokoluokan talolle varaavalla sähkölämmityksellä. Sähköllä lämmittäessä sitä kokoa tuskin on järkevää suurentaa mutta puulla taas eriasia. Puulämmityksessä varaaja ja kattila sovitetaan pariksi jotka toimivat yhteen. Tuon 2000l saa aika hyvin vielä sillä 30kW luokan käänteispalolla täyteen yhdellä pesällisellä.
Tuo sinun kulutus kyllä tuntuu pieneltä jos on vanha talo, uusi talo voi mennä noin vähällä. 20W/m3/h kauppailevat useissa laskureissa, eli sinun 130m2 2,5m huonekorkeudella olisi olisi vuorokaudessa n. 150kWh. Mutta tuo on kai se maksimi kulutus kovalla pakkasella. Jokainen talohan on yksilö. Tuolla pdf tiedostossa oli lukema 40W/m2, mutta tuo ei täsmää jos on korkea huonekorkeus. Kuutioitahan niitä lämmitellään ei neliöitä.
Tuosta suora excel pohja: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0
Täällä kun esitellään taulukkotietoutta ja suuntaa antavia ohjeita yleispätevinä totuuksina, niin olisi ehkä syytä muistaa pari pikkujuttua..
Nimittäin yksi oleellinen kysymys on se, että minkälaisia lämpötiloja oikeastaan tarvitaan?
On ihan eriasia puhutaanko esim. patteri- vai lattialämmitykseen tarvittavasta varaajasta. Joillakin patterisysteemeillä saattaa kovimmilla pakkasilla lämpötilan tarve nousta yli 60 asteen, kun taas osa lattialämmityksistä on rajoitettu alle 40 asteen.
Eikä vaadittava korkein menoveden lämpötila ole ainoa asia, myös paluuveden lämpötilalla on merkitystä. Mitä alempi paluuveden lämpötila, sitä alemmaksi saadaan lämpötila "tankin pohjalla".
Toinen kysymys onkin sitten se millä sitä lämmitetään, ja miten kuumaksi?
Kun tiedetään miten kuumana tankin yläpään täytyisi pysyä, ja miten viileää sen pohjalle saadaan, tiedetään lämpötilaero jolla sitä varaajaa kyetään hyödyntämään.
Käyttövesi on sitten oma lukunsa, ja riippuu aika pitkälti varaajan ominaisuuksista, onko siinä esilämmitys kierukka vai ei, onko varaajassa esim. käyttövesisäiliö jne. Ja onko tarkoituksenmukaista määritellä varaajaa käyttövesitarpeen mukaan, vaan voidaanko käyttöveden saatavuus turvata esim. pienellä apuvaraajalla?
Arvaukset varaajan koosta ovat vähintään yhtä hyviä kuin lähtötiedot. Talosta ei tiedetä lämmitystapaa ja ilmeisesti lämmitystarvekkin on aloittajan hieman epävarmasti laskema, kun kyselee siihen vahvistusta.
kattilan vedonsäätimen avulla voi jättää puuta vaikka yöksi hiljalleen kytemään jolloinv varaajan ei tarte olla niin suuri. säästöä ikä on.
Vastaukseni oli yhtä yleistävä kun kysymyskin. Ja perustui osaksi omaan käytännön kokemukseen varaavasta lämmityksestä. Sellaisia vastauksia kun kysymyksiä. Kun tietää talon energian kulutuksen maksimissaan vuorokaudeksi niin varaaja on helppo valita. Ei siinä tarvita mitään ihme tekniikoita jos on olemassa valmiita laskureita ja kaavioita jotka perustuvat ihan asia tietoihin.
Menoveden lämmöllä ei ole mitään väliä kun maksimikulutus on tiedossa. Valitaan vaan sellainen varaaja mikä riittää maksimi kulutuksella ja ehkä vielä +10% jos tilat antaa myöten. Jos on vaikka puulämmitys niin kokonaisuus voi olla "ylitehokas" niin saadaan lämmitysväliin liukumaa. Ja pärjätään parhaassa tapauksessa 2-3vrk lämmittämättä. Ja yleensä energiavaraajassa on käyttövesikierukka. Mutta vaikea sanoa käyttövedestä mitään kun ei tiedä edes asukas määrää.
Ja kyllä tuolla akvatermin pdf oli selvitetty asiaa tarkemmin jos sen viitsii lukea. Ihan pätevä valintaopas amatöörille. Pääasia ettei ota liian pientä energiavaraajaa.
Siinä on vaan sellainen juttu, että jos lämmityskiertoon tarvitaan menopuolelle joku +60 ja paluupuolelta tulee ehkä +40, tai jopa enemmän, niin siinä on marginaalit jo aika tiukat, olipa varaaja lämmitetty miten kuumaksi hyvänsä, käytännössä täytyy saada pönttö lähemmäs +90 asteiseksi, että saataisiin varaajan koko pysymään järkevissä mitoissa.
Käytännössä noilla arvoilla "deltaT" on luokkaa ~40 astetta.
Jos taas käytetään lattialämmitystä, tai oikein hyviä pattereita, niin menoveden lämpötilaksi riittää joku +40, ja paluu on korkeintaan luokkaa +30. Käytännössä koko tilavuuden pystyy hyödyntää, ja jos sen saa +90 asteiseksi, niin deltaT onkin jo luokkaa ~60... Eli siinä on 50% enemmän energiaa samassa tilavuudessa, vaikka energiantarve ja lämmityslaitteen arvot ovat samoja.
Matalalämpöistä lämmönjakoa käytettäessä voi siksi olla hyvinkin perusteltua käyttää apuvaraajaa käyttöveden "tulistamiseen".
Toki, sinänsä on ihan järkevää valita tarpeeksi iso, ja mieluummin vähän suurempi kuin vähän liian pieni.
Myönnetään sinänsä, että kysymys oli aika yleisluontoinen.. Ajattelin kuitenkin tarjota hieman omaa näkemystä asiaan, jos vaikka alkuperäinen kirjoittaja haluaisi antaa lisätietoja. Itselle tuli ainakin vähän sellainen olo, että ehkäpä hän ei ihan tiedä mitkä tiedot ovat oleellisia ja mitkä eivät. Mielestäni siinä tilanteessa on ehkä kuitenkin parempi keskustella asioista laajemmin kuin vain kuitata asia "tyhmä kysymys, tyhmä vastaus" tyyppisellä heitolla.. Tosin, tuo on nyt vähän väärä sanavalinta tähän.. Ei noissa ohjeissakaan varmaan mitään vikaa sinänsä. Ja voisi ainakin kuvitella, että ohjeet on ehkä kirjoitettu ns. "turvallisilla oletuksilla", eli mieluummin oletetaan patterilämmitys, kuin toisinpäin. Näin sitten saattaa joku saada laskelmiin nähden aika reilusti kapasiteettiä lisää.
Tosin, siinähän sitä voi sitten mennä pikkasen huti, jos valitsee liian ison varaajan, ja sitten hankkii liian ison varaajan kaveriksi ylitehoisen kattilankin.. Eihän siinä sinänsä toki mitään vikaa, noin toiminnalliselta kannalta, jääpähän ainakin muutama lämmityskerta välistä pois. Mutta samalla saattaa hintalappuun eksyä tonni jos toinenkin ekstraa. Joku toki saattaa halutakin "ylimitoitetun", että pääsee vähemmällä työllä. Ei näihin juttuihin taida juuri koskaan olla ihan kaikille sopivaa "oikeaa vastausta".
? Millä sitä varaart?? liki mahdoton antaa OIKEAA vastusta kysymykseesi.
Esim 20000l 20m3 on hyvä sillä se ei ehdi paljon jäähtyä. Eikä tarvitse usein lämmittää kun puukattilasi teho on 350kw. Ai eikö olekkaan puukattilaa no öljyll et tarvitse varaajaa ollenkaan sillä vesi tehdään kattilassa suoraan n 300l tilavuudessa. Ai sähköllä no 1000l on ihan ok täyttyy yösähköllä hyvin ai eikö olekkaan vaan pelletillä jne ....