jos ei enää kohdata ni ei se oo sit vissii tarkotuskaa tapahtuvan.
ps. on se muuten vittumaista kun semmosii ihmisii kohtaa monet kerrat uuestaa ja uuestaa mitä ei ees haluis nähdä, mutta sit kun ois joku jonka tahtos nähä ni ei sit millää.
ps. on se muuten vittumaista kun semmosii ihmisii kohtaa monet kerrat uuestaa ja uuestaa mitä ei ees haluis nähdä, mutta sit kun ois joku jonka tahtos nähä ni ei sit millää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ettekö asu samalla paikkakunnalla?
pohdin/surkuttelen minä:(
niin oikeassa oot. Nytkin mietin niin kuin joka päivä, että miksihän hän juuri vain muuttui tuosta vain. Ystävät ovat toisille ihmisille sitten varmaan sellaista heittosäkki kamaa. Miksi mun sitten on niin ikävä, että ihan on suru puserossa :(
jos haluat selvyyttä. Ei tarvitse sitten enää arpoa.
Elämä on liian lyhyt tällaiseen. Jotain kai kertoo sekin, että hän ei samalla tavalla pyri sinun läheisyyteesi.
entäs kun ei oo keinoa ottaa yhteyttä-.-
Puhut asiaa. Näinhän se on. Mitä sitä tyhjää ettiskelemään. Sama asia vaivaa minuakin. Haluaisin tavata ja jutella erään hyvin kauniin naisen kanssa, mutta emme satu koskaan juttusille. Joku ihme juttu aina estää sen. Tiedän, että hän on yrittänyt tavata ts. hakeutua seuraani. Emme taida ehtiä enää tässä elämässä tavata ja jutella kunnolla. Olemme molemmat tavallaan niin kiireisiä. Näemme toisemme vilaukselta lähes päivittäin. Olen hyvin kiinnostunut hänestä. Mitä olen kuullut, hän on kunnollinen ja hieno ihminen. Kenties se aika meille löytyy vielä. Hän on varmaan jo suuttunut minulle tai en tiedä.
taas askelia taaksepäin?? toisemme täältä löysimme ja loput onkin järjestelykysymyksiä, ainakin niin luulisi...