Hyvät ihmiset.
Kun katselen noita lukuja kuin moni näitä viestejä lukee hämmästyn: kuinka vain joku harva viitsii vastata kirjeeseen. Toki tämä on vapaa foorumi lukea, vastata tai jättää vastaamatta, kommentoimatta... Onko kyse uteliaisuudesta vai kiinnostus "mielen saloihin?"
Minä ainakin kaipaan keskustelua kirjeiden pohjalta, mitä ajatuksia ne muissa herättävät????? Masennus on liian yleinen sairaus, ja me siihen sairastuneet taistelemme joka päivä, kukin tahollaan ja tavallaan. Itselleni sain tänään hyvän päivän, se on kuin lahja, kiitos ylhäälle kuin myös ehkä uudelle lääkitykselle jonka aloitin vajaa 3viikkoa sitten.
Tosi on että hämmästellen katselen valtaisaa lukija määrää...muistakaa:pieni vaiva vastata tuo jollekkin suuren ilon, minut on huomattu...
hyvää sadepäivän jatkoa kirjoittajille ja -lukijoille..Terv. domino
Kun katselen noita lukuja kuin moni näitä viestejä lukee hämmästyn: kuinka vain joku harva viitsii vastata kirjeeseen. Toki tämä on vapaa foorumi lukea, vastata tai jättää vastaamatta, kommentoimatta... Onko kyse uteliaisuudesta vai kiinnostus "mielen saloihin?"
Minä ainakin kaipaan keskustelua kirjeiden pohjalta, mitä ajatuksia ne muissa herättävät????? Masennus on liian yleinen sairaus, ja me siihen sairastuneet taistelemme joka päivä, kukin tahollaan ja tavallaan. Itselleni sain tänään hyvän päivän, se on kuin lahja, kiitos ylhäälle kuin myös ehkä uudelle lääkitykselle jonka aloitin vajaa 3viikkoa sitten.
Tosi on että hämmästellen katselen valtaisaa lukija määrää...muistakaa:pieni vaiva vastata tuo jollekkin suuren ilon, minut on huomattu...
hyvää sadepäivän jatkoa kirjoittajille ja -lukijoille..Terv. domino
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vähän samaa olen pohdiskellut minäkin. Olisiko niin, että alakuloissaan - ja muutenkin - ihmiset lueskelevat mielellään muiden tuntemuksista, elämän vaikeudesta ja toisaalta toivovat löytävänsä hyviä neuvoja vaikeiden asioiden kanssa pärjäämiseen. Itse olen vuosia selvitellyt omia ristiriitojani ja oirehtinut niin masennuksella kuin ahdistuksellakin. Näiltä palstoilta saa jonkinlaista vertaistukea, mutta liian vähän tulee osallistuttua "virtuaaliseen vuorovaikutukseen". Olisiko niin, että sitä voimattomuudessaan kokee olevansa huono auttaja.
Hienoa, että sait lahjaksi hyvän päivän! Omaa päivääni on valostuttanut ajatusten kirjoitteleminen, kääntyminen yläkerran puoleen, Beethovenin musiikki...olen saanut jopa jotain järkevää aikaiseksi (-: Kyllähän se niin on, että masennus ajaa ihmisen pitkäaikaisen taistelun tielle, mutta uskon sen tuovan mukanaan jotain sellaista hyvää, mille ehkä nyt olen täysin sokea ja kuuro... Voimia kaikille erämaan kävijöille!
Olet oikeassa!
Itseasiassa en ole tullut ajatelleeksikaan tuota, kuinka tärkeää olisi vastata toisille - ihan vain, että toinen tietää tulleensa huomatuksi. Kuinka paljon se joskus voikaan merkitä.
Löysin nämä sivut noin kuukausi sitten.Olen vain lukenut toisten kirjoituksia löytääkseni helpoitusta omaan olooni Olen luullut että vain minä olen näin sairas mutta on tuonut helpotusta mun elämääni huomata etten ole yksin.Olen monta kertaa ajatellut vastata mutta nyt vasta sain sen aikaiseksi.
Mukava kuulla, että olet saanut täältä apua, niin myöskin minä. Tässä toinen hyväksi havaittu linkki, käypä kurkkaamassa, jos ei ole entuudestaan tuttu!
http://www.tukiasema.net
ps. domina - olet ehdottomasti oikeassa!!!
Voimia kaikille!!!
Kiitos vastauksestasi: MINÄ MYÖS, jo pienikin viesti lämmittää...VOIMIA, JAKSETAAN TAAS!!
Tosi on että tulee luettua vaan muiden kirjeitä ja yrittää hakea niistä ehkä apua!!!
ja monta kertaa löytyykin kirjeistä hyvin tuttuja juttuja, mutta enemmän tosiaan voisi jakaa kokemusta ja tietoa, joilla sitä on!!!