Haluan lehmän ja muuta kivaa....

Mikä meitä ihmisiä vaivaa, kun meille tulee tällaisia outoja mielihaluja? Joku tahtoo lehmän, toinen aasin ja kolmas vuohen siihen aarin kokoiselle takapihan ruohikolle. Elikon kodiksi joko leikkimökki tai parhaassa tapauksessa autotalli. Kun tätä mielihalua lähdetään sitten toteuttamaan, niin ostoilmoitukset luetaan tarkkaan ja soitellaan.
Minulla on ollut montakin myynti-ilmoitusta eri palstoilla ja kokemusta on kertynyt, mitä eriskummallisimmista haluista hankkia lehmä, lammas tai muu karvanen sulostuttaja omaan kotiin. Kysellään kaikki mahdollinen ja sitten päätetään tulla katsomaan. Ei riitä, että esittelen myytävän eläimen, vaan pitää nähdä koko suku ja tuttavat. Navetta kolutaan läpi ja tuvassakin pitäisi päästä pyörähtämään, jos vaikka joku olisi eksynyt sinnnekin.
Jos minä sitten myyjänä alan kysellä, onko ylipäätään varallisuutta ja kykyjä huolehtia eläimestä, niin sitten vedetään herne nenään. Vaikka tämä on minun velvollisuus, en voi myydä lehmää ruohonleikkuriksi, jos en tiedä, onko muuta ruokaa tarjolla samoin kuin säänsuojaa.
Vaikka eläimet ovat suloisia ja joskus myös edullisia hankkia, niiden ylläpito maksaa ja siitä on huolehdittava viimeiseen hengenvetoon ja vielä sen jälkeenkin.
Siis kertokaapa ihmiset, mikä on motiivi soitella ja varata eläin, vaikka totuus on, ettei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia sitä ostaa? Ja mikä ihme saa vieraan ihmisen tulemaan toisen työpaikalle ja kotiin tutkimaan eläimiä ja niiden oloja? Olen ostanut aika paljonkin hiehoja ja vasikoita, ja koskaan en ole etukäteen käynyt kyttäämässä navetalla, vaan olen tullut paikalle rahojen ja kyydin kanssa, ja eläin on lähtenyt samalla kerralla mukaan. Parhaan ostoksen tein puhelimessa ja eläimet näin ensi kerran, kun rekka tyhjennettiin omaan navettaan.