Tä on naurettavaa...

Hei, lueskelin tossa kaikkien ihmisten juttuja ja oli suurin osa kuin suoraan elämästäni! Eli olen jatkuvasti väsynyt, nukun joka päivä pienet päivä unet ja iltaisin olen erittäin väsynyt! Unohteleminen on aivan jatkuvaa, jos lasken tavaran alas kädestäni niin en enää löydä sitä tai en vaan yksinkertaisesti muista mihin olen sen laittanut. Tuskastustaa jatkuva etsiminen, tässä tapahtui myös tälläinen tapaus, eikä ole ainoa mutta viime kertainen. Hain lastani vanhemmiltani, keitin kahvia, jonkun ajan päästä sitten tietenkin join sitä kahvia, viedessäni kuppiani tiskikoneeseen, oli pöydällä toinen kahvi kuppi jossa oli kahvia, ihmettelin tätä sitten kovasti että kuka on jättänyt kahvinsa juomati, kunnes isoäitini (joka asuu vanhempieni kanssa ) sanoi että itse sen siihen laitoit, olivat huutaneet perään että kahvi jäähtyy, en vain kuulut, mulla ei siis oo minkäänlaista mielikuvaa siitä että oisin sitä kahvia ottanut ja jättänyt pöydälle, näitä tapauksia on useita! Tiedän että minulla on arki elämä aika usein raskasta, mutta jotenkin olen kuvitellut että pärjään kyllä, tottakai välillä ahdistaa ja kovin ja oon erittäin väsynyt, mutta tämä unohtelu alkaa kyllä pikku hiljaa huolettamaan, olen vasta 33-vuotias ja autistisen lapsen yksinhuoltaja. Mahtaakohan huoli olla aiheellinen, ainakaan vanhemmat eivät oo sitä mieltä että olisi, pitävät tätä niin tavanomaisena!