En enää jaksa odotella, että ottaisit minuun yhteyttä. Olen viiden vuoden jälkeen tullut siihen pisteeseen, että se on turhaa. En enää jaksa haaveilla sinusta, koska tiedän että sekin on vain yksipuolista ja turhaa. En enää toivo, että näen sinut. Ja jos satun jossain vilaukselta näkemään, en käännä kasvojani pois, enkä myöskään kiinnitä mitään sen suurempaa huomiota. Haluan, että näet, että olen jatkanut elämääni eteenpäin, enkä haikaile vanhoja.
Toisaalta toivon, että sinä edes joskus minua ajattelisit. Sillä sinä tulet aina pysymään minun sydämmessäni.
Haluan pyytää sinulta anteeksi töppäilyjäni, mutta en ole enää se sama ihminen kuin silloin olin. Olen vanhempi ja myös oppinut virheistäni.
Nyt on kuitenkin aika kääntää sivua ja katsoa tulevaisuuteen avoimin silmin. Minun täytyy uskoa, että kaikki tapahtuu tarkoituksella.
Tosin jos se päivä koittaisi, mihin en voisi enää uskoa, että kohtaisimme, niin antaisin tunteiden viedä mukanaan. Minä rakastan sinua silloin, jos sinäkin minua. Tulen aina ikävöimään sinua, mutta minun täytyy vain jatkaa eteenpäin. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Toisaalta toivon, että sinä edes joskus minua ajattelisit. Sillä sinä tulet aina pysymään minun sydämmessäni.
Haluan pyytää sinulta anteeksi töppäilyjäni, mutta en ole enää se sama ihminen kuin silloin olin. Olen vanhempi ja myös oppinut virheistäni.
Nyt on kuitenkin aika kääntää sivua ja katsoa tulevaisuuteen avoimin silmin. Minun täytyy uskoa, että kaikki tapahtuu tarkoituksella.
Tosin jos se päivä koittaisi, mihin en voisi enää uskoa, että kohtaisimme, niin antaisin tunteiden viedä mukanaan. Minä rakastan sinua silloin, jos sinäkin minua. Tulen aina ikävöimään sinua, mutta minun täytyy vain jatkaa eteenpäin. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tää ei ole varsinaisesti kirje mut kenelle menee
Kirjeesi on erikoinen. Miksi et ottaisi Häneen yhteyttä kun tunteita vieläkin on? Vaikka ajattelet sen olevan yksipuolista niin usein niin ei olekkaan - molemmat kun niin saattavat ajatella! Et voi mitään hävitä, vain voittaa. Ota häneen yhteyttä ja kerro sama minkä kirjoitit tänne palstalle.
En uskalla. En vain uskalla..
Mitä pelkäät? Että hän ei noteeraa mitenkään tai torjuu.....näitä pelkääät, ehkä?
Mikäli otat yhteyden niin vasta sitten tiedät. Mikäli et niin kadutko sitten loppu-ikäsi------?
Mieti ja kerää rohkeutesi!
(minä kun kerran olin myös samassa tilanteessa ja arvaa - - nyt kaduttaa!)
Pelkään että joko hän ei noteeraa tai nauraa katketakseen, vastaa ilkeästi takaisin.
Olen ennenkin yrittänyt viestiä lähetellä mutta vastaukseksi tuli: "Oliko muuta?" Lisäksi hän on itse poistanut minut mm. facebookista.
Parempi vaan että en ota häneen yhteyttä.
Mistäs tuo oli kaivettu uudestaan esille?
Oletko ikävöinyt koko viisi vuotta ottamatta yhtettä? Mitä tapahtui?