Esikouluun vai ei?

Meillä on seitsemän lasta ja vain kaksi on ollut virallisessa esikoulussa. Tällä kokemuksella voin sanoa, että samalla tavalla ovat pärjänneet kummatkin.Suuria sopeutumisongelmiakaan ei ole ollut, kavereita on löytynyt jne.
Tällä hetkellä on nuorimmainen esikoulussa ja kuvittelin hänen löytävän uudelta paikkakunnalta tällä tavalla uusia ystäviä, mutta aika tiukassa on. Näyttää vähän siltä, että tytöllä on nyrkkeilysäkin virka siellä koulussa. Viimeksi eilen soitin ja yritin, että olisi näiden kiusaajienkin vanhempia pyydetty mukaan keskusteluun, mutta ei kuulemma käy. Opettajan kanta tilanteeseen on, että jos ei heti saa sanottua, että on lyöty niin kärsiköön nahoissaan. Ja jos ei jaksa tilannetta kantaa, niin olkoon kotona.
Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun otin samasta syystä yhteyttä, tyttöä potkitaan ja nyrkitetään silloin kun opettaja ei ole paikalla. Esikoulu toimii entisessä vahtimestarin asunnossa, eli on sokkeloinen ja ahdas, siellä on siis mahdottomuus yhden ihmisen pitää silmällä 22 lapsen tekemisiä.
Tyttö on vähän erakkoluonne ja tekee tekemisiään yleensä vähän sivussa. Opettajakin myönsi, ettei tyttö ole suuna päänä esillä, eikä yleensäkään vaadi huomiota ja näin ollen jää myös sivuun. Tällaisella hiirulaiselta vaaditaan siis suurta rohkeutta tulla sanomaan, että pelkää kun pojat ja jopa tyttö lyö.
En kertakaikkiaan ymmärrä tällaista eli jos nyt olisi syksy, tyttöä en esikouluun laittaisi lainkaan.
Muistutetaan kyllä, että se kiusaaja ei edes muista päivien päästä tekemisiään, mutta ei oteta kantaa siihen miten saisimme tytön elämän helpommaksi siellä koulussa. Sekin on huomattava,että nämä kiusaajat erottavat oikean ja väärän, koska nämä tilanteet tehdään salassa ja silloin kun tyttö on jäänyt yksin.

No eikös tuolla jo rikota lakia, jos yhdellä esikouluopettajalla on 22 lasta. Suositus ainakin on, että eskarilaisia saa olla vain 14/opettaja.

Esikoulu ei ole lapsille aina hyväksi esim. juuri kiusaamisien takia. Kiusaajana voi olla toinen lapsi tai päiväkodin henkilöstö. Lapsen perhettäkin voidaan kiusata kaikenlaisen arvioinnin nimissä. Kysynkin, että voiko tästä analysoinnista kieltäytyä jos haluaa? Näen esikoulun paikkana jossa voitaisiin suoda lapsille virikettä, ystävyysuhteita, ja esiopetusta aakkkosia, numeroita, piirtämisiä. Voi itku niitä kädenvääntöjä mitä meillä oli näiden päiväkodin " ammattilaisten" kanssa. Kaikki heidän olettamuksensa ovat osoittautuneet vääriksi ja lapsemme pärjää koulussa oikein hyvin:)! Vanhemmille sanoisin, että LUOTTAKAA SYDÄMENNE ÄÄNEEN! TE PÄÄTÄTTE LAPSENNE ASIOISTA! PÄIVÄKOTI EIKÄ ESIKOULU OLE SUOMESSA PAKOLLINEN! JOS LAPSENNE EI VIIHDY ESKARISSA, OTTAKAA HÄNET POIS SIELTÄ STRESSI EI TEE HYVÄÄ LAPSELLENNE.KIELTÄYTYKÄÄ LAPSENNE ARVIOINNISTA! MIten tähän on tultukaan että eskari muka olisi pakollinen ja että päiväkodin henkilöstöllä muka olisi oikeutta arvostella lasta?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?

Sinä tunnet lapsesi parhaiten ja jos olet sitä mieltä, ettei hän tarvitse esikoulua niin älä pane häntä sinne. Varmasti kerho ja harrastus riittää ihan hyvin. Yksikään neljästä lapsestani ei ole ollut esikoulussa ja ovat pärjänneet koulussa kaikinpuolin aivan hyvin.

Ei kai se mikään autuas pakko ole. Seuraa vastoasi. Lykkyä.

kunhan lapsella on ns normaali tavallinen koti ja normaalisti sosiaalisia suhteita niin eskaria ei todellakaan mihinkään varsinaisesti tarvita. ja jos lapsi itse valitsee kodin niin siten koti on parempi :) Se eskari on vaan kiva mahdollsisuus jos sellaista tarvii (eli paikkaa saada kavereita ja yhteistä toimintaa).

Jos eskari tuntuu arveluttavalta suurine ryhmäkokoineen, niin suosittelen yksityistä päiväkotia, jossa on yleensä pienemmät ryhmäkoot.

Oma lapseni osaa kirjoittaa, lukea, laskea, tuntee kellon, on kavereita, viihtyi päivähoidossa ja nyt eskarissakin, mutta silti halusin, että hän on vuoden ryhmässä, jossa on vain hänen ikäisiään lapsia. Päiväkodissa oli monenikäisiä. Ajattelen myös, että eskari ei ole opettamista ja oppimista, vaan siihen liittyy tosi iso henkinen kasvu. Lapsi suuntaa ajatuksia siihen, että hänen on lähdössä kouluun, siihen taas liittyy suuri itsenäistymisen askel, kulkee yksin koulumatkat yms. Ja mikä mukavinta tässä kasvuvaiheessa, eskarissa voi jutella toisten lasten kanssa niistä asioista. Sen vuoksi eskari MUN mielestä kannattaa käydä.

Hieman huvittavaa seurata tätä keskustelua. Esikouikäisistä lapsista, heidän puheistaan ja mielipiteistään puhutaan kuin ne olisivat absoluuttisia totuuksia ja varmasti totta. Asiahan ei niin ole.

"Kiusaamista" voi olla pikkulapselle mikä tahansa. Samoin lyömistä. Jotta tosiasiat selviäisivät, tilanne pitäisi itse nähdä. Lapsen suusta tosiasiat eivät oikein tule, olipa kyseessä miten älykäs JaniPetteri tahansa. Jo käsitteet kiusaamisen tapaan ovat hukassa. Sana "aina" on lapselle jotakin muuta kuin aikuisille.

Jos koti on virikerikas ja vanhemmat osaavia ja maalaisjärjellä varustettuja, esikoulu ei ole välttämätön. Mikäli tilanne on toinen, hyötyä on. Lasten osaamiserot tämän päivän koulussa ovat huikeat. Sama koskee kypsyyseroja.

Esikoulu on muuttumassa pakolliseksi ja asia on hyvä. Pääsääntöisesti esiopetus on myös siirtymässä sosiaalitoimelta koulutoimelle ja niin on jo käynyt monissa kunnissa. Koulun yhteydessä oleva esikoulu voi olla tyystin erilainen ratkaisu kuin päiväkoti. Ongelma on vain siinä, että varsin moni lapsi tarvitsee kuitenkin hoitoa eskaripäivän jälkeenkin. Sen asian järjestäminen voi olla joskus ongelma.

Totta on se, että jo esikouluikäisillä voi olla ja on pahoja ongelmia. Ne näkyvät vaihtelevasti ja osaavaa henkilöstöä ei onnettoman palkkatason vuoksi ole helppoa löytää varsinkaan pääkaupunkiseudun päiväkoteihin.

Kyllä, lähetä vaan lapses esikouluun. ei siellä tehä muuta ku vaan aamulla luetaan vähän äikän kirjaa, sit askarretaan kaikkee, sit syömään, sit luetaan satua ja sit musiikkia.