Näistä asioista tunnistat amatöörin

1. Amatööri keskittyy laitekomponentteihin ja kuvittelee, että jollain megahertzillä tai näytönohjainpiirillä on oleellista merkitystä. Ammattilainen keskittyy ohjelmistopuoleen.

2. Amatööri kuvittelee, että järjestelmän muuttelu ja uusimmat versiot ja mallit ovat parempia. Ammattilainen keskittyy vakauteen, testaukseen ja siihen että toimivuus olisi mahdollisimman varmaa.

3. Amatöörin mielestä suorituskyky on merkittävää. Ammattilainen keskittyy luotettavuuteen, hallittavuuteen ja pitkäikäisyyteen.

4. Amatöörin mielestä nykypäivänä ei osata ohjelmoida. Muinaiset bugiset ohjelmat joita ei saa siirrettyä oikein mihinkään ovat olevinaan parempia.

5. Amatööri ajattelee niin, että nykypäivän ohjelmistokehitysvälineet ovat huonompia kuin muinaiset välineet. Todellisuudessa uudemmat ohjelmistokehitysvälineet ovat mahdollistaneet paremman abstraktion, siirrettävyyden ja hallittavuuden.
1221872
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 122

Vanhimmat

1. Näytönohjaimessa on erittäin paljon merkitystä megahertzillä, muistilla ja piirillä.
Prossuissakin tehot on tärkeät, vain amatööri ei ymmärrä näistä.

2. Vain amatööri väittää Windpws8 huonoksi, kosketusnäytölle tehdyksi ja Luulee että Ubuntu on monipuolisempi.

3. Vain amatöörin mielestä suorituskyvyllä ei ole merkitystä.

4. Amatööri ei ymmärrä että Windowsille ja Macille on ainoastaan oikeat kunnon sovellukset eikä korvaus ohjelmia.

5. Hernekeitto

Äänestä
  • Windows 8 huononee vain lisää ammattilaisen arvosteluissa.
    Ubuntu on monipuolisempi ammattilaisen käytössä.

    Äänestä

  • win on vikaostos. kirjoitti:

    Windows 8 huononee vain lisää ammattilaisen arvosteluissa.
    Ubuntu on monipuolisempi ammattilaisen käytössä.

    mutta eihä siitä iha kämäsestä linkkurasta ainakaa tietokonneen käyttikseksi edelleenkää ole, eikä varsinkaa semmosen superin käyttikseksi :

    http://www.tietokone.fi/uutiset/liian_korkea_sahkolasku_100_miljoonan_supertietokone_puretaan_alle_5_vuotiaana

    energiasyöppö ja resurssi-rohmu linkkura, prossut se vaa hitsaa ja kiintolevyt puhki hinkkaa, kalliiksi siis tullee se aina hyväuskoiselle linkku-urpollekkii aina halvaksi ja varmatoimiseksi kehuttu linkkura-tekniikka vai kui linkku-urpo ?

    Äänestä

  • linkku-urpo inisee kirjoitti:

    mutta eihä siitä iha kämäsestä linkkurasta ainakaa tietokonneen käyttikseksi edelleenkää ole, eikä varsinkaa semmosen superin käyttikseksi :

    http://www.tietokone.fi/uutiset/liian_korkea_sahkolasku_100_miljoonan_supertietokone_puretaan_alle_5_vuotiaana

    energiasyöppö ja resurssi-rohmu linkkura, prossut se vaa hitsaa ja kiintolevyt puhki hinkkaa, kalliiksi siis tullee se aina hyväuskoiselle linkku-urpollekkii aina halvaksi ja varmatoimiseksi kehuttu linkkura-tekniikka vai kui linkku-urpo ?

    pukkaa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    linkku-urpo inisee kirjoitti:

    mutta eihä siitä iha kämäsestä linkkurasta ainakaa tietokonneen käyttikseksi edelleenkää ole, eikä varsinkaa semmosen superin käyttikseksi :

    http://www.tietokone.fi/uutiset/liian_korkea_sahkolasku_100_miljoonan_supertietokone_puretaan_alle_5_vuotiaana

    energiasyöppö ja resurssi-rohmu linkkura, prossut se vaa hitsaa ja kiintolevyt puhki hinkkaa, kalliiksi siis tullee se aina hyväuskoiselle linkku-urpollekkii aina halvaksi ja varmatoimiseksi kehuttu linkkura-tekniikka vai kui linkku-urpo ?

    Eihän siinä mitään linkkurawindowsia ollut kun se ei kelvannut.

    Äänestä

  • linkku-urpo inisee kirjoitti:

    mutta eihä siitä iha kämäsestä linkkurasta ainakaa tietokonneen käyttikseksi edelleenkää ole, eikä varsinkaa semmosen superin käyttikseksi :

    http://www.tietokone.fi/uutiset/liian_korkea_sahkolasku_100_miljoonan_supertietokone_puretaan_alle_5_vuotiaana

    energiasyöppö ja resurssi-rohmu linkkura, prossut se vaa hitsaa ja kiintolevyt puhki hinkkaa, kalliiksi siis tullee se aina hyväuskoiselle linkku-urpollekkii aina halvaksi ja varmatoimiseksi kehuttu linkkura-tekniikka vai kui linkku-urpo ?

    Tietokoneet ovat vanhoja jo 5-vuotiaina, sellainen on ollut kehitys kotikoneissakin.

    "Syynä ei ollut laskentatehon puute, vaan uusiin supertietokoneisiin nähden aivan liian korkea energiankulutus."

    "Roadrunner kulutti täydellä laskentateholla 2345 kilowattia, kun uudet vastaavan tehoiset selviävät jopa alle 500 kilowatilla."!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Tiedäthän winku-urpo että uusissakin supertietokoneissa on OS LINUX.

    Äänestä

  • aivoripulia kirjoitti:

    pukkaa.

    ♥ Ihanasti pukkaa asiaa, hyvä!

    Äänestä

  • Asiaa, kiitän päivän nauruista.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Eihän siinä mitään linkkurawindowsia ollut kun se ei kelvannut.

    Vain linuks on linkkura! Windows on k ä y t t ö j ä r j e s t e l m ä !

    Äänestä

  • Onneksi on Windows! kirjoitti:

    Vain linuks on linkkura! Windows on k ä y t t ö j ä r j e s t e l m ä !

    "k ä y t t ö j ä r j e s t e l m ä"
    Osuvasti kirjoitettu! S e u l a se on.

    Äänestä

  • winkku-urpo on tyhmä kirjoitti:

    Tietokoneet ovat vanhoja jo 5-vuotiaina, sellainen on ollut kehitys kotikoneissakin.

    "Syynä ei ollut laskentatehon puute, vaan uusiin supertietokoneisiin nähden aivan liian korkea energiankulutus."

    "Roadrunner kulutti täydellä laskentateholla 2345 kilowattia, kun uudet vastaavan tehoiset selviävät jopa alle 500 kilowatilla."!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Tiedäthän winku-urpo että uusissakin supertietokoneissa on OS LINUX.

    linkkurata ei tietenkää mikkään tietokone ainakaa vuosia kestä, pakkohan ne on piankii jo sitte romuttaa ku linkkura kuitennii jo kohtsillee niistä prossut hitsaa ja kiintolevyt puhki hinkkaa, enerkiaa kuluu lisäsi ihan uskomattomat määrät sillä ihan kämäsellä linkkuralla tuhraillessa, mikkään määrä muistiakaa ei taho aina ihan hirveen rerussi-rohmulle linkkuralle riittää, 128GB muistia linkkuralla riittänee ehkä just hikisesti kahta peruna-poika linkkuran peli-rypistystä 8-bit väreillä ja ihan iliman äänii tietenkii just juuri ja juuri sillee niiku iha hikisesti pyörittämää vai kui linkku-urpot ?

    Äänestä

  • linkku-urpo inisee, kirjoitti:

    linkkurata ei tietenkää mikkään tietokone ainakaa vuosia kestä, pakkohan ne on piankii jo sitte romuttaa ku linkkura kuitennii jo kohtsillee niistä prossut hitsaa ja kiintolevyt puhki hinkkaa, enerkiaa kuluu lisäsi ihan uskomattomat määrät sillä ihan kämäsellä linkkuralla tuhraillessa, mikkään määrä muistiakaa ei taho aina ihan hirveen rerussi-rohmulle linkkuralle riittää, 128GB muistia linkkuralla riittänee ehkä just hikisesti kahta peruna-poika linkkuran peli-rypistystä 8-bit väreillä ja ihan iliman äänii tietenkii just juuri ja juuri sillee niiku iha hikisesti pyörittämää vai kui linkku-urpot ?

    pukkaa.

    Äänestä


  • Onneksi ei ole! kirjoitti:

    "k ä y t t ö j ä r j e s t e l m ä"
    Osuvasti kirjoitettu! S e u l a se on.

    K ä y t t ö j ä r j e s t e l m ä !

    Saas nähdä, milloin linuks onnistuu tekemään sellaisen.......

    Äänestä

  • aivoripulia kirjoitti:

    pukkaa.

    Asiaa pukkaa, hyvä!

    Äänestä

  • Aloittaja

    Onneksi on Windows! kirjoitti:

    Vain linuks on linkkura! Windows on k ä y t t ö j ä r j e s t e l m ä !

    Linkkuja ja Windows tarkoittaa samaa asiaa, eli sitä Microsoftin tuotetta joka ei kelvannut.

    Äänestä

Amatöörin tunnistaa " M-Kar nickistä", siis amatööri kotkasta !

Äänestä

kotkasta vielä se sen varmaan myös kotkalaisen amatöörin kutsu nii helpommin sitte se me toisekkii se tunnistettaan jos jossakii joskus satutaa se kotkalaine amatööri sitte niiku näkemää tai kuulemaa että kerrokko meitillen viälä tämänkii pikku-jutun m-kar-va-hattu kotkasta ?
kerro myös täsä samalla se jotta käyttääkö se kotkalaine amatööri ehkä myöskii sitä aina nii jumpen ankarasten vuotavaa ja jumittavaa linkkurata jooko ?

Äänestä
  • pukkaa.

    Äänestä

  • aivoripulia kirjoitti:

    pukkaa.

    Pelkkää asiaa!

    Äänestä

Vain amatööri aloittaa tällaisen ketjun. :)

Äänestä
  • Eipäs!
    Vaan vain amatööri VASTAA tälläiseen ketj ...(no voi %%#^%#%^#!!!)

    Äänestä

On huonoa IT-kulttuuria sellainen jossa vanhempaa sovellusohjelmaa ei voida suorittaa uusissa laitteissa ja uusissa päivitetyissä järjestelmissä. Jatkuvuuden laiminlyönti on idioottimaisuutta johon eteenkin Windows-ekosysteemi syyllistyy.

Äänestä
  • Aloittaja

    Microsoft kyllä on huomioinut taaksepäin yhteensopivuudesta hyvin. Siinä vaan ollut sellainen juttu, että aikoinaan siirryttiin Dos ohjelmista Windows API:lle ja se vaati ohjelmien uudelleen kirjoitusta, että pääsi nauttimaan graafisesta käyttöliittymästä.

    Nyt sitten on ollut taas uudelleenkirjoituksen paikka kun Windows API:sta on siirrytty WinRT:n jotta päästään hyödyntämään taulukoneita yms. kosketusohjauksella.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Microsoft kyllä on huomioinut taaksepäin yhteensopivuudesta hyvin. Siinä vaan ollut sellainen juttu, että aikoinaan siirryttiin Dos ohjelmista Windows API:lle ja se vaati ohjelmien uudelleen kirjoitusta, että pääsi nauttimaan graafisesta käyttöliittymästä.

    Nyt sitten on ollut taas uudelleenkirjoituksen paikka kun Windows API:sta on siirrytty WinRT:n jotta päästään hyödyntämään taulukoneita yms. kosketusohjauksella.

    Alaspäin yhteensopivus MY ASS!
    Kun siirryin XPstä Seiskaan, puolenkymmentä tuikitärkeistä tarvitsemistani ohjelmista, jotka CPssä spelitti veri well, eivät suostuneet edes ASENTUMAAN Seiskassa! :/

    Äänestä

  • TimoTT kirjoitti:

    Alaspäin yhteensopivus MY ASS!
    Kun siirryin XPstä Seiskaan, puolenkymmentä tuikitärkeistä tarvitsemistani ohjelmista, jotka CPssä spelitti veri well, eivät suostuneet edes ASENTUMAAN Seiskassa! :/

    Eihän se mikään ihme ole, jos ei pelitä, Winkku on ollut synymästään asti CP-vammanen. Näin se vaan on. Siksi olen käyttänyt Linuxia vuodesta 2002. Miksi en Winkkua?

    Äänestä

  • Aloittaja

    TimoTT kirjoitti:

    Alaspäin yhteensopivus MY ASS!
    Kun siirryin XPstä Seiskaan, puolenkymmentä tuikitärkeistä tarvitsemistani ohjelmista, jotka CPssä spelitti veri well, eivät suostuneet edes ASENTUMAAN Seiskassa! :/

    Jos ei suoraan asennu niin sitten voi kokeilla yhteensopivuustilaa. Jos sekään ei auta niin viimeistään XP modella menee. XP modella jää toimimatta käytännössä vain ne ohjelmistot jotka käyttää jotain grafiikkakiihdytyksiä tai sitten jotain laiteajureita ja laiteajureista riippuvia ohjelmistoja.

    Asennusvaiheen ongelmat kuullostaa siltä, että ohjelmat ovat Windows XP tekniikkaa vanhempia, esim. 16-bittistä koodia. Tai sitten jotain laiteajureita, kopiosuojauksia ja sen sellaisia virityksiä.

    Yleisesti ottaen, Microsoftin omilla tuotteilla, käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelman välissä voi olla ikäeroa 5v ja ne pelaavat yhteen jokseenkin aina. Windows ympäristössä on alustatekniikalla/käyttiksellä yleensä varsin hyvin pari julkaisua taaksepäin yhteensopivuutta.

    Taaksepäin yhteensopivuus ei siis tarkoita sitä, että samat mitkä toimii Windows XP:ssä (pari julkaisua seiskasta taaksepäin) toimisi Windows 7:lla. Se tarkoittaa sitä, että Windows XP:lle tehdyt ohjelmat toimivat erittäin hyvin Windows 7:lla.

    Windows XP:lle tehty ohjelma ei siis ole sellainen jossa on huomioitu Windows XP:tä vanhempia Windowseja. Silloin sovelluksessa on huomioitu taaksepäin yhteensopivuutta jos sen luvataan toimivan vaikka Windows 98:ssa. Se yhteensopivuus menee niin, että vanhempia rajapintoja ja yhteensopivuusvirityksiä pudotetaan joka julkaisussa pois, että vanhempiin virityksiin riippuvaiset ohjelmat on niitä jotka yleensä hajoilevat.

    Tästä syystä, ammattilainen ymmärtää että ohjelmistoja olisi hyvä tehdä moderneilla tekniikoilla että toimisivat mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

    Äänestä

Amatöörit näyttävät pillastuneen tästä aloituksesta.

Äänestä
  • On amatöörimäistä pillastua!
    Ammattilaiset laukkaa.

    Äänestä

Näkökulma se tuokin on. Tosin äärimmäisen kapea sellainen.

Äänestä

" 1. Amatööri keskittyy laitekomponentteihin ja kuvittelee, että jollain megahertzillä tai näytönohjainpiirillä on oleellista merkitystä. Ammattilainen keskittyy ohjelmistopuoleen. "

Riippuu mitä hakee. Kyllä graafisissa sovelluksissa todellakin näytönohjaimella on väliä. CPU: n merkitys on toki muuttunut menneeseen verrattuna kun GPU hoitaa asioita, siis jos edelleen puhutaan grafiikasta. Eri komponenteilla on eri funktioita ja oleellista merkitystä riippuen mikä on koneen käyttötarkoitus.

" 2. Amatööri kuvittelee, että järjestelmän muuttelu ja uusimmat versiot ja mallit ovat parempia. Ammattilainen keskittyy vakauteen, testaukseen ja siihen että toimivuus olisi mahdollisimman varmaa. "

Jos käytetään edelleen esimerkkinä graafista puolta, niin kyllähän joku DirectX: n tai OpenGL: n uusi versio avaa uusia mahdollisuuksia. Joskus uusi versio ajurista voi olla bugisempi kuin vanha, toki, mutta pidemmän päälle eteenpäin pitää liikkua.

" 3. Amatöörin mielestä suorituskyky on merkittävää. Ammattilainen keskittyy luotettavuuteen, hallittavuuteen ja pitkäikäisyyteen. "

Kts. kaksi edellistä vastausta aka riippuu mistä roikkuu.

" 4. Amatöörin mielestä nykypäivänä ei osata ohjelmoida. Muinaiset bugiset ohjelmat joita ei saa siirrettyä oikein mihinkään ovat olevinaan parempia. "

Kyllä edelleen osataan ohjelmoida, mutta voisi sanoa, että nykyohjelmoijat eivät ehkä keskimäärin enää ole niin kovaa sakkia kun aikoinaan. Joku joka on jo aloittaessaan homman aikoinaan joutunut ottamaan raudan huomioon näkee homman vähän kokonaisvaltaisemmin - ja osaa hyviä kikkoja optimoida. Se vanha parta saattaa osata sekä hyvin skaalautuvaa koodia, kuten nuorempikin, mutta lisäksi se osaa tehdä siitä tehokasta.

" 5. Amatööri ajattelee niin, että nykypäivän ohjelmistokehitysvälineet ovat huonompia kuin muinaiset välineet. Todellisuudessa uudemmat ohjelmistokehitysvälineet ovat mahdollistaneet paremman abstraktion, siirrettävyyden ja hallittavuuden. "

Tässä olet ihan oikeassa. En kyllä ole ikinä kuullut, että kukaan kuvittelisi jonkun Turbo Pascalin olevan parempi kääntäjä kuin nykyiset paketit. Nykyisin ovat pentele vielä ilmaisia hyvätkin tuotteet aika pitkälle!

t. hoitoalalla työskentelevä amatööri

Äänestä
  • Aloittaja

    "Kyllä graafisissa sovelluksissa todellakin näytönohjaimella on väliä."

    Eipä oikeastaan. Raudan tehtävä on vain pyörittää ohjelmistoja, ja ne ohjelmistot on ne millä on merkitystä.

    "Jos käytetään edelleen esimerkkinä graafista puolta, niin kyllähän joku DirectX: n tai OpenGL: n uusi versio avaa uusia mahdollisuuksia."

    Mahdollisuudet epäolennaista. Se mikä asian tekee on se ohjelmisto. Nuo rajapinnat ovat astetta alemman tason juttuja. Toki merkityksellisempiä kuin laitekomponentit.

    "Kyllä edelleen osataan ohjelmoida, mutta voisi sanoa, että nykyohjelmoijat eivät ehkä keskimäärin enää ole niin kovaa sakkia kun aikoinaan."

    Keskimääräistä tulosta heikentää se, että ohjelmointia tehdään niin valtavasti, että kaikenlaisia tuhertajia löytyy.

    "Joku joka on jo aloittaessaan homman aikoinaan joutunut ottamaan raudan huomioon näkee homman vähän kokonaisvaltaisemmin"

    Ei. Ajan tuoma kokemus se mikä tässä merkitsee, ei niinkään raudan ajattelu. Enemmän sitä kokonaisvaltaisuutta saa siitä kun ymmärtää tietojärjestelmien rakentamista ja ylläpitoa sekä sovelluksen toimialaa.

    " - ja osaa hyviä kikkoja optimoida."

    Ohjelmistoissa optimoidaan ensisijaisesti rakennetta ja vielä mieluummin kehitysprosessia. Suorituskyky tulee sivutuotteena, siinä missä testattavuus vaikka haetaan hallittavuutta ja virheettömyyttä. Suorituskykyä voi alkaa viilaamaan sitten kun rakenne on optimoitu ja ohjelmistolla on moiteettomat testit kirjoitettu.

    "En kyllä ole ikinä kuullut, että kukaan kuvittelisi jonkun Turbo Pascalin olevan parempi kääntäjä kuin nykyiset paketit."

    Kyllähän näilläkin palstoilla on itketty kun käytetään graafisia suunnitteluvälineitä, Javaa tai jotain frameworkkia, että se on jotenkin huono asia.

    Äänestä

amatööri teke mitä haluaa,,ammatilainen mitä osaa,,siinä se ero.. hih hih

Äänestä
  • "amatööri teke mitä haluaa..."

    Tajuaisi amatööri edes pornosivuille menessään käyttää Linuxia tippuri-imuri Windowsin sijasta.

    Äänestä

Amatööri ei ymmärrä että laitteistolla on merkitystä ja että esimerkiksi Radeon HD-piirillä varustettu tietokone purkaa HD-tason materiaalia huomattavasti paremmin kuin vaikkapa ATI Ragella varustettu Pentium II PC huolimatta siitä minkä käyttöjärjestelmän ja videotoistosoftan siihen asentaa.

Amatööri ei myöskään ymmärrä että koodin avoimuudella ei ole merkitystä ohjelmiston laatuun vaan koodin avoimuus voi pahimmallaan aiheuttaa joko suoraan tai välillisesti fragmentoitumista (Android) ja laadun heikkenemista (The Android Lag).

Äänestä
  • Aloittaja

    "Amatööri ei ymmärrä että laitteistolla on merkitystä ja että esimerkiksi Radeon HD-piirillä varustettu tietokone purkaa HD-tason materiaalia huomattavasti paremmin kuin vaikkapa ATI Ragella varustettu Pentium II PC huolimatta siitä minkä käyttöjärjestelmän ja videotoistosoftan siihen asentaa."

    Ostaessa laitteistoja saadaan suorituskyvyssä tyypillisesti noin luokkaa 10x tehoeroja.

    Ohjelmistoissa puhutaan sitten helposti 100-1000x tehoeroista.

    "Amatööri ei myöskään ymmärrä että koodin avoimuudella ei ole merkitystä ohjelmiston laatuun"

    Ei sillä olekkaan. Mutta, avoinmen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa helposti laajan testauksen ja auditoinnin ja tämä sitten vaikuttaa ohjelmiston laatuun. Tehokkain tapa testata ja löytää ohjelmistosta virheitä on ohjelmiston käyttäminen ja se vaikuttaa ohjelmiston laatuun.

    "vaan koodin avoimuus voi pahimmallaan aiheuttaa joko suoraan tai välillisesti fragmentoitumista (Android)"

    Androidissa ei ole mitään fragmentoitumista.

    ja laadun heikkenemista (The Android Lag).

    Millä tavalla koodin avoimuus vaikuttaa mihinkään lagiin?

    Äänestä

  • Just!
    Ja toi Android löytyy kuinka monesta TIETOkoneesta? :)
    Kolmesta koko maailmassa?

    PS: Älykänny ja tabletti EI OLE tietokone! Älykänny on puhelin, jossa on tietokonemaisia ominaisuuksia, ja tabletti on älykänny, josta on poistettu puhelin! :P

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "Amatööri ei ymmärrä että laitteistolla on merkitystä ja että esimerkiksi Radeon HD-piirillä varustettu tietokone purkaa HD-tason materiaalia huomattavasti paremmin kuin vaikkapa ATI Ragella varustettu Pentium II PC huolimatta siitä minkä käyttöjärjestelmän ja videotoistosoftan siihen asentaa."

    Ostaessa laitteistoja saadaan suorituskyvyssä tyypillisesti noin luokkaa 10x tehoeroja.

    Ohjelmistoissa puhutaan sitten helposti 100-1000x tehoeroista.

    "Amatööri ei myöskään ymmärrä että koodin avoimuudella ei ole merkitystä ohjelmiston laatuun"

    Ei sillä olekkaan. Mutta, avoinmen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa helposti laajan testauksen ja auditoinnin ja tämä sitten vaikuttaa ohjelmiston laatuun. Tehokkain tapa testata ja löytää ohjelmistosta virheitä on ohjelmiston käyttäminen ja se vaikuttaa ohjelmiston laatuun.

    "vaan koodin avoimuus voi pahimmallaan aiheuttaa joko suoraan tai välillisesti fragmentoitumista (Android)"

    Androidissa ei ole mitään fragmentoitumista.

    ja laadun heikkenemista (The Android Lag).

    Millä tavalla koodin avoimuus vaikuttaa mihinkään lagiin?

    Analogiaa! Osa 1.

    Avoin lähdekoodi = julkinen sektori, jossa KAIKKI toiminta on avointa, julkista, ja perustuu lakeihin.

    Suljettu järjestelmä = veroparatiisiyhtiö.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "Amatööri ei ymmärrä että laitteistolla on merkitystä ja että esimerkiksi Radeon HD-piirillä varustettu tietokone purkaa HD-tason materiaalia huomattavasti paremmin kuin vaikkapa ATI Ragella varustettu Pentium II PC huolimatta siitä minkä käyttöjärjestelmän ja videotoistosoftan siihen asentaa."

    Ostaessa laitteistoja saadaan suorituskyvyssä tyypillisesti noin luokkaa 10x tehoeroja.

    Ohjelmistoissa puhutaan sitten helposti 100-1000x tehoeroista.

    "Amatööri ei myöskään ymmärrä että koodin avoimuudella ei ole merkitystä ohjelmiston laatuun"

    Ei sillä olekkaan. Mutta, avoinmen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa helposti laajan testauksen ja auditoinnin ja tämä sitten vaikuttaa ohjelmiston laatuun. Tehokkain tapa testata ja löytää ohjelmistosta virheitä on ohjelmiston käyttäminen ja se vaikuttaa ohjelmiston laatuun.

    "vaan koodin avoimuus voi pahimmallaan aiheuttaa joko suoraan tai välillisesti fragmentoitumista (Android)"

    Androidissa ei ole mitään fragmentoitumista.

    ja laadun heikkenemista (The Android Lag).

    Millä tavalla koodin avoimuus vaikuttaa mihinkään lagiin?

    "Ostaessa laitteistoja saadaan suorituskyvyssä tyypillisesti noin luokkaa 10x tehoeroja.Ohjelmistoissa puhutaan sitten helposti 100-1000x tehoeroista."

    No koodaa sitten semmoinen toistosofta joka pyörittää sitä hd-videomateriaalia Pentium II ATI Rage -kombolla. Jaa et pysty? No en uskonutkaan.

    "Ei sillä olekkaan. Mutta, avoinmen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa helposti laajan testauksen ja auditoinnin ja tämä sitten vaikuttaa ohjelmiston laatuun. Tehokkain tapa testata ja löytää ohjelmistosta virheitä on ohjelmiston käyttäminen ja se vaikuttaa ohjelmiston laatuun."

    Nähtävästi tätä "mahdollisuutta" ei sitten paljon käytetä koska Linuxien ajurituki on epätasaista ja sertifioituja PC-koneita markkinoilla vähemmän kuin Windows- ja Mac -koneita.

    "Androidissa ei ole mitään fragmentoitumista."

    Androdissa on fragmentoitumista. Hyvin moniin laitteisiin ei koskaan tule päivityksiä uuteen versioon, hyvin monet uudet laitteet toimitetaan vuosia vanhalla versiolla ja tämän lisäksi useat laitteet toimitetaan valmistajan omalla käyttöliittymällä varustettuna jolloin samakaan Android-versio ei toimi ja näytä samalta eri puhelimissa/tableteteissa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Laitteisto kirjoitti:

    "Ostaessa laitteistoja saadaan suorituskyvyssä tyypillisesti noin luokkaa 10x tehoeroja.Ohjelmistoissa puhutaan sitten helposti 100-1000x tehoeroista."

    No koodaa sitten semmoinen toistosofta joka pyörittää sitä hd-videomateriaalia Pentium II ATI Rage -kombolla. Jaa et pysty? No en uskonutkaan.

    "Ei sillä olekkaan. Mutta, avoinmen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa helposti laajan testauksen ja auditoinnin ja tämä sitten vaikuttaa ohjelmiston laatuun. Tehokkain tapa testata ja löytää ohjelmistosta virheitä on ohjelmiston käyttäminen ja se vaikuttaa ohjelmiston laatuun."

    Nähtävästi tätä "mahdollisuutta" ei sitten paljon käytetä koska Linuxien ajurituki on epätasaista ja sertifioituja PC-koneita markkinoilla vähemmän kuin Windows- ja Mac -koneita.

    "Androidissa ei ole mitään fragmentoitumista."

    Androdissa on fragmentoitumista. Hyvin moniin laitteisiin ei koskaan tule päivityksiä uuteen versioon, hyvin monet uudet laitteet toimitetaan vuosia vanhalla versiolla ja tämän lisäksi useat laitteet toimitetaan valmistajan omalla käyttöliittymällä varustettuna jolloin samakaan Android-versio ei toimi ja näytä samalta eri puhelimissa/tableteteissa.

    "No koodaa sitten semmoinen toistosofta joka pyörittää sitä hd-videomateriaalia Pentium II ATI Rage -kombolla. Jaa et pysty? No en uskonutkaan."

    Ööh.. Ei mitään Pentium II:ia tehdä enää. Intelin prosessoreista Atomit on niitä joissa vähiten suorituskykyä ja ne kyllä pyörittää nätisti HD materiaalia. Itse ajoin ensimmäisillä 1.6 GHz Atomeilla 720p videota joskus 5v sitten.. Nykyiset pyörittää helposti FullHD:tä.

    Mitä tulee historiallisiin prosessoreihin niin Pentium II kyllä pyörittäisi 720p videota. Pentium II nimittäin pyöritti PAL videota Mpeg-2 koodauksella niin kevyemmällä pakkauksella saisi kyllä 720p tarkkuuden.

    Eli kuten sanoin niin raudalla ei ole oikein merkitystä. Puhutaan niin naurettavan pienistä tehoeroista kun esimerkkejäkin yrität hakea jostain 15v takaa.

    "Nähtävästi tätä "mahdollisuutta" ei sitten paljon käytetä koska Linuxien ajurituki on epätasaista"

    Niin minkä "Linuxien" ?

    "sertifioituja PC-koneita markkinoilla vähemmän kuin Windows- ja Mac -koneita."

    -Mac OS:lle luvataan yhteensopivuus uudempien Applen tietokoneiden kanssa.
    -Ubuntulle on sertifioitu valtavasti tietokonemalleja.
    -Microsoft ei lupaa Windowsille yhteensopivuutta millekkään tietokonemallille.

    Joten..?

    Androdissa on fragmentoitumista.

    "Hyvin moniin laitteisiin ei koskaan tule päivityksiä uuteen versioon"

    Ei liity Androidiin. Päivitysten toimittaminen Android laitteisiin on laitevalmistajan vastuulla. Google tekee päivityksiä vain lähdekooditasolla puolitoista vuotta julkaisusta eteenpäin. Päivitysten toimittaminen on laitevalmistajan vastuulla. Samoin myös niiden tekeminen sen jälkeen kun upstreamissa niitä ei tehdä.

    Yritätkö siis sanoa, että fragmentoituminen on sitä, että käyttöjärjestelmästä on käytössä useita eri ikäisiä versioita?

    Tällä perusteella Windows olisi fragmentoitunein käyttöjärjestelmä. Siitä kun on useita julkaisuja (service pack tasoja ei taida enää pahemmin olla), rinnakkaisversioita ja sitten 32-bit, 64-bit ja RT versiot.

    Äänestä

  • Aloittaja

    TimoTT kirjoitti:

    Just!
    Ja toi Android löytyy kuinka monesta TIETOkoneesta? :)
    Kolmesta koko maailmassa?

    PS: Älykänny ja tabletti EI OLE tietokone! Älykänny on puhelin, jossa on tietokonemaisia ominaisuuksia, ja tabletti on älykänny, josta on poistettu puhelin! :P

    Android löytyy vain tietokoneista. Näissä taskumalleissa on myös puhelinominaisuudet.

    Äänestä

ammattilainen ymmärtää, että nörttiala on täysin perseestä

hän ei tee kuin pakosta työkseen, jos sitäkään - toivoisi vaihtavan ammattia

tietokoneita hän käyttää pelaamiseen, viihteeseen jos ei parempaakaan keksi

koodaamisen hän jättää alempikehittyneille yksilöille

Äänestä

Cmoon mies.. oot joku keski-ikäinen papparainen, joka on just hankkinu tietokoneen ja tulee tänne pätemään. Et tajua asioista mitään.

Äänestä

Hh, joku mielissään kieli ulkukona napsutellut taas miinusta ja aloittajalta pois, hahahah.

Napu napu, napu napu...

Äänestä

Ihan hauskoja huomioita olet näköjään tehnyt ammattikoulun ATK-tunnilla. :)

Tosielämässä kuitenkin ammattilainen nimenomaan keskittyy asioiden jatkuvaan kehittämiseen ja tekniikan aallonharjalla ratsastamiseen, missä pitkän linjan "muka-ammattilaiset" pitävät muinaisista bugisista ohjelmista ja ajattelevat että muinaisissa välineissä on tulevaisuus. Amatöörit saavat ajatella mitä ajattelevat, kokemuksen kautta se ammattitaitokin tulee.

Ei ole ollenkaan tavatonta, että yrityksissä käytetään vielä 70-luvulla rakennettuja systeemeitä, mutta syynä ei ole enää niiden toimintavarmuus ja vakaus, vaan se että uskotaan niiden jatkuvan paikkaamisen tulevan loppujen lopuksi halvemmaksi kuin uuden rakentaminen. Eli poltetaan rahaa vanhaan systeemiin, kunnes taloon tulee uusi tietohallintojohtaja ja toteaa että ei helkutti jätkät nyt loppuu se tuhertaminen.

Äänestä
  • Aloittaja

    Kyllä, jatkuva kehitys on normaalia. Joka tekniikassa on sykli jolla se uusitaan.

    Luonnollisesti sykli halutaan niin pitkäksi kuin mahdollista ja uusimistahti sellainen, että siitä tulee aina merkittävää tuottavuushyötyä.

    Jatkuva muuttelu on huono asia. Se voi kuluttaa jopa 30% tuottavuudesta kun resurssit käytetään muutteluun. Toinen ääripää on se, ei siirrytä uudempaan vaikka niin tarvisi tehdä tuottavuuden kuin myös jatkuvuuden varmistamisen takia.

    Äänestä

  • Juujataino?!?
    Sillä voi olla kans pikkasen osuutta asiaan, että sen yrityksen sillä vanhalla järjestelmällä toimivan, ja keräämän DATAn siirtäminen uuteen järjestelmään tulisi maksamaan öbaut Andromedan Galaksin yhteenlasketun bruttokansantuotteen verran? :P
    (Tai ainakin jos omistaisin IT-firman, tämä olisi ENSIMMÄINEN tarjoukseni tarjouskilpailussa siirtää tuo data! :P )

    Äänestä

  • Aloittaja

    TimoTT kirjoitti:

    Juujataino?!?
    Sillä voi olla kans pikkasen osuutta asiaan, että sen yrityksen sillä vanhalla järjestelmällä toimivan, ja keräämän DATAn siirtäminen uuteen järjestelmään tulisi maksamaan öbaut Andromedan Galaksin yhteenlasketun bruttokansantuotteen verran? :P
    (Tai ainakin jos omistaisin IT-firman, tämä olisi ENSIMMÄINEN tarjoukseni tarjouskilpailussa siirtää tuo data! :P )

    Vähän ohjelmointia tuo vain vaatii.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Kyllä, jatkuva kehitys on normaalia. Joka tekniikassa on sykli jolla se uusitaan.

    Luonnollisesti sykli halutaan niin pitkäksi kuin mahdollista ja uusimistahti sellainen, että siitä tulee aina merkittävää tuottavuushyötyä.

    Jatkuva muuttelu on huono asia. Se voi kuluttaa jopa 30% tuottavuudesta kun resurssit käytetään muutteluun. Toinen ääripää on se, ei siirrytä uudempaan vaikka niin tarvisi tehdä tuottavuuden kuin myös jatkuvuuden varmistamisen takia.

    Olet väärässä. Jatkuva muuttelu on ratkaisevammassa roolissa kuin koskaan aikaisemmin, moni perinteiseen tapaan rakennettu järjestelmä ei edes valmistu siihen mennessä, kuin liiketoimintaympäristö ympärillä on muuttunut jo täysin.

    Kehoitan koulussa (jos mahdollista) tutustumaan ketteriin järjestelmäkehitysmalleihin, niissä jatkuva muuttuminen on täysin sallittua ja bisneksen kannalta jopa suositeltavaa. Staattiseen tilaan pyrkiminen ja suunnitelmien jäädyttäminen on se, joka syö tuottavuuden, kun tähdätään väkisin maaliin, joka on siirtynyt pois paikaltaan jo kuukausia sitten.

    Palauta tietotaitosi tälle vuosituhannelle, kyllä se ura siitä vielä urkenee. Alku on ainakin lupaava!

    Äänestä

  • Aloittaja

    Nakke12 kirjoitti:

    Olet väärässä. Jatkuva muuttelu on ratkaisevammassa roolissa kuin koskaan aikaisemmin, moni perinteiseen tapaan rakennettu järjestelmä ei edes valmistu siihen mennessä, kuin liiketoimintaympäristö ympärillä on muuttunut jo täysin.

    Kehoitan koulussa (jos mahdollista) tutustumaan ketteriin järjestelmäkehitysmalleihin, niissä jatkuva muuttuminen on täysin sallittua ja bisneksen kannalta jopa suositeltavaa. Staattiseen tilaan pyrkiminen ja suunnitelmien jäädyttäminen on se, joka syö tuottavuuden, kun tähdätään väkisin maaliin, joka on siirtynyt pois paikaltaan jo kuukausia sitten.

    Palauta tietotaitosi tälle vuosituhannelle, kyllä se ura siitä vielä urkenee. Alku on ainakin lupaava!

    Tiedän kyllä ketterät kehitysmallit. Käytännössä kyse on siitä, että tehdään halvemmalla ja nopeammin.

    Tosiasia kuitenkin on, että yleensä varsin vähän on niitä todellisia muutostarpeita. Sellaista valmista ympäristöä en vielä ole nähnyt missä ei pärjättäisi puoli vuotta ilman muutosta. Ei niitä innovaatioita ja lakimuutoksia juurikaan useammin tule mitkä pakottaisi jotain muuttamaan.

    Kannattaa huomioida sekin, ympäristön muuttelu syö helposti 30% ympäristön loppukäyttäjien tuottavuudesta. Joidenkin pitää tehdä myös sitä tuottavaa työtä kuin että kuluttaisivat aikaansa muutosten perässä juoksemisessa.

    Hyvin usein, ketteryys on sitä että tehdään halvemmin ja huonommin ja vastuuta voidaan siirtää ohjelmistokehitysfirmasta tilaajaalle.

    Äänestä

Palstan win-ammattilaisia ovat ainakin:

linkku-urpo inisee
linkkura on ainakii
linkku-urpo se
linkku-urpo ei
linkku-urpo inisee,
linkkura-urpolle
linkkura-urpo
linkkura-urpolle
Linuks sucks †
linkku-urpo taasen
että sillee ovatten
Martta Karvahattu
Windows 8
Onneksi on Windows!
Toimimaton tubutin!
Linuks sucks!
Tubutin tuhoo...†
Tubutin rikkoo...†
Linuks tuhoaa †
Toimimaton tubutin †
Linuks - sairaus †

Äänestä
  • Palstan win-ammattilaisia ovat ainakin:
    f.e.dzerzhinsky

    Äänestä

  • Järkeviä sanoja! Noistahan paistaa totuus. Onneksi olkoon keräilystä - jatka vaan eteenpäin tuostakin - ehkäpä saamme sinulta joskus kokonaisen kirjan noita totuudenmukaisia linukstermejä!

    Äänestä

  • AmmattilaiSIA?!
    Tarkoitat varmaakin ammattilaiNEN?!
    Eiköhän kyseessä ole yksi ja sama jakomielitautinen?

    Äänestä

  • 0-tasolainen upuu kirjoitti:

    Palstan win-ammattilaisia ovat ainakin:
    f.e.dzerzhinsky

    Juuei.

    Äänestä

  • ♥ Ihana Windows ♥ kirjoitti:

    Järkeviä sanoja! Noistahan paistaa totuus. Onneksi olkoon keräilystä - jatka vaan eteenpäin tuostakin - ehkäpä saamme sinulta joskus kokonaisen kirjan noita totuudenmukaisia linukstermejä!

    ...pukkaa.

    Äänestä

1. Kyllä, ammattilaisethan modaavat omat komponentit vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Huomioithan, että myös ammattilaiset pelaavat tietokoneella ja tekevät suorituskykyjä vaativia töitä. Excelin, wordin ja powerpointin käyttö samalla koneella 10 vuotta ei tee sinusta ammattilaista. Valitan. Amatööri 1-0

2. Molemmat väärässä, koska nykyaikana testaukset on suorittanut ammattilainen myös toiselle ammattilaiselle. Eli teoria kumoaa itsensä osaksi. Täysin totta, että uuden karhea ulkonäkö bugineen on amatöörin valinta vuoden vanhempaan täysin luotettavaan. Ammattilainen 1-1

3. Osittain oikein, amatööri luottaa liikaa pelkästään suorituskykyyn ja ei hommaa tarpeeksi kehittynyttä teknologiaa, jolla luodaan sitä ikää laitteistolle. Amatööri kyllä luottaa luotettavuuteen ja hallittavuuteen. Huomioithan että kaikki kuluttajatavara on tehty hajoamaan ja ammattilainen jos tietää mistään mitään panostaa siihen suorituskykyyn kaiken muun ohella. Amatööri 2-1

4. Amatööri poistaa softan todella nopeasti, jos se ei vastaa vaadittua tasoa. Ammattilainen tekee samoin. Amatööri 3-2

5. Osittain oikein. Amatööri kyllä kunnioittaa selkeästi parempaa, mutta ei vaihda hyväksi todettua sokeana. Amatööri 4-3

Muuten. Parin ohjelman aukasu ja näppäimistön hakkaaminen ei tee sinusta ammattilaista koodipuolelta. Myöskään koneen avaaminen ja jonkun vanhan osan vaihtaminen käyttettyyn ei tee sinusta rautapuolen ammattilaista. Valitan.

Tietokoneet on kuin autot. Persaukiset vinkuvat sähkölaskua, osien hintoja ja niin pois päin. Miksi se kone hajoaa, kun ostin huuto.netistä ylikellotettua roskaa vaikka myyjä lupasi laatua...

Äänestä
  • Aloittaja

    "1. Kyllä, ammattilaisethan modaavat omat komponentit vastaamaan nykyajan vaatimuksia."

    Höpöhöpö. Saa valmistakin ja valmiiksi testattuna, ei tarvitse mitään ropellihattusäätöä.

    "3. Osittain oikein, amatööri luottaa liikaa pelkästään suorituskykyyn ja ei hommaa tarpeeksi kehittynyttä teknologiaa, jolla luodaan sitä ikää laitteistolle."

    Ohjelmistojen tekemisestä minä puhuinkin. Laitteistoon keskittyminen on amatöörimäistä.

    "4. Amatööri poistaa softan todella nopeasti, jos se ei vastaa vaadittua tasoa. Ammattilainen tekee samoin. Amatööri 3-2"

    Ammattilainen ei tietenkään tälläistä tee. Todella nopeasti joo poistetaan vaikka sadan hengen organisaatiosta ohjelmisto ja vaihdetaan toiseen mitä ihmiset käyttää työssään.. Ohjelmiston tekeminen voi maksaa esim. 200000€, ei näitä nyt miten tahansa vaihdella ja siellä on paljon merkittävämpiäkin asioita kuin suorituskyky, kuten esim. se kuinka pitkään ohjelmisto toimii ettei tarvitse taas laittaa 200000€ haisemaan.

    "5. Osittain oikein. Amatööri kyllä kunnioittaa selkeästi parempaa, mutta ei vaihda hyväksi todettua sokeana. Amatööri 4-3"

    Kehitysväline valitaan projektin mukaan.

    Äänestä

Suoraan kysymykseen suora vastaus: Milloin viimeksi olet saanut pilluа?

Äänestä
  • Aloittaja

    Taisi olla sunnuntai.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Taisi olla sunnuntai.

    Minä vuonna?

    Äänestä

  • Ysärikoodari kirjoitti:

    Minä vuonna?

    Eikös Sunnuntai ole joka vuonna?

    Äänestä

  • TimoTT kirjoitti:

    Eikös Sunnuntai ole joka vuonna?

    sunnuntaita ei välttämättä tosijaa satu ihan joka vuodelle, linkkura useasti kaatuu jo ennen sitä seuraavaa mahdollista sunnuntaita joten se jää siis pakostakin linkku-urpoilla varsin useasti jo senkii takia ihan kokonansa jällee näkemättä, linkkuran varsin epätoivoisen asennuksen taasen kun urpo joutuu ihan alusta aloittamaan ja ne lukemattomat pienet päivitys-paketit siihen taasen netistä sillä ihan sika-kalliilla pre-paid mokkulalla kokoilemaan nii johan siinäkii hommassa saattaa jopa useampia vuosia vierähtää ja ihan anonyyminä aika useasti vielä tietennii, tilannetta ei myöskään mitenkään helpottane sekkään tosiasia että linkkuran-reuhkan se ihan kämänen kalenterikii ku päättyi jo silloi joulukuussa 2012 eikä uuden kalenterin saamisesta linkkuran-reuhkaan liene viläkää mittään tietova kikuju-maasta ole toimitettuna, linkku-urpo ei siis välttämättä edes tiedä milloin voisi mahdollisesti sitten ehkä olla sunnuntai, linkku-urpolle linkkura on kuitenni näistä erilaisista pikku puutteistaa huolimatta aika kätevä ja edullinenkii käyttis-rypistys jolla ainakii se linkkuran iki-ihana peruna-poika peli-rypistys ussei jopa yli minuutinkii iha yhtämittaa ja kaatumatta pelittää vai kui linkku-urpot ?

    Äänestä

  • linkku-urpoilla kirjoitti:

    sunnuntaita ei välttämättä tosijaa satu ihan joka vuodelle, linkkura useasti kaatuu jo ennen sitä seuraavaa mahdollista sunnuntaita joten se jää siis pakostakin linkku-urpoilla varsin useasti jo senkii takia ihan kokonansa jällee näkemättä, linkkuran varsin epätoivoisen asennuksen taasen kun urpo joutuu ihan alusta aloittamaan ja ne lukemattomat pienet päivitys-paketit siihen taasen netistä sillä ihan sika-kalliilla pre-paid mokkulalla kokoilemaan nii johan siinäkii hommassa saattaa jopa useampia vuosia vierähtää ja ihan anonyyminä aika useasti vielä tietennii, tilannetta ei myöskään mitenkään helpottane sekkään tosiasia että linkkuran-reuhkan se ihan kämänen kalenterikii ku päättyi jo silloi joulukuussa 2012 eikä uuden kalenterin saamisesta linkkuran-reuhkaan liene viläkää mittään tietova kikuju-maasta ole toimitettuna, linkku-urpo ei siis välttämättä edes tiedä milloin voisi mahdollisesti sitten ehkä olla sunnuntai, linkku-urpolle linkkura on kuitenni näistä erilaisista pikku puutteistaa huolimatta aika kätevä ja edullinenkii käyttis-rypistys jolla ainakii se linkkuran iki-ihana peruna-poika peli-rypistys ussei jopa yli minuutinkii iha yhtämittaa ja kaatumatta pelittää vai kui linkku-urpot ?

    pukkaa.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Taisi olla sunnuntai.

    Synnyit siis sunnuntaina. Sen jälkeen et sitten ole piparia nähnytkään kuin netissä.

    Äänestä

MITÄ VÄLIÄ???

Äänestä

Windows 3.11 oli ja on edelleen paras!

Äänestä

"1. Amatööri keskittyy laitekomponentteihin ja kuvittelee, että jollain megahertzillä tai näytönohjainpiirillä on oleellista merkitystä. Ammattilainen keskittyy ohjelmistopuoleen."

*** Et ole koskaan kääntänyt isoa tietokoneohjelmaa, joten et voi ymmärtää, että megahetzeillä on tollakin merkitysstä varsinkin prossussa ja muistiväylissä.

"2. Amatööri kuvittelee, että järjestelmän muuttelu ja uusimmat versiot ja mallit ovat parempia. Ammattilainen keskittyy vakauteen, testaukseen ja siihen että toimivuus olisi mahdollisimman varmaa."

*** Uudessa usein on vanhan virheet korjattu. Aloittelijat jäävät vuosikymmeniksi käyttämään samaa rautaa ja softaa "koska se on niin stabiili" ,muka.

"3. Amatöörin mielestä suorituskyky on merkittävää. Ammattilainen keskittyy luotettavuuteen, hallittavuuteen ja pitkäikäisyyteen."

*** Aloittelijat eivät käännä ja kehitä tietokoneohjelmia.

"4. Amatöörin mielestä nykypäivänä ei osata ohjelmoida. Muinaiset bugiset ohjelmat joita ei saa siirrettyä oikein mihinkään ovat olevinaan parempia."

*** paasaat, että vanhassa vara parempi, olet siis aloittelija.

"5. Amatööri ajattelee niin, että nykypäivän ohjelmistokehitysvälineet ovat huonompia kuin muinaiset välineet. Todellisuudessa uudemmat ohjelmistokehitysvälineet ovat mahdollistaneet paremman abstraktion, siirrettävyyden ja hallittavuuden."

*** vuosikymmenet on samalla tavalla tehty softaa. Vanhan Microsoftin visual studion ominaisuudet löytyvät nyt ilmaistyöympäristöistä kuten eclipsestä.

Äänestä

amatöörin tunnistaa myös siitä, että amatööri luulee suljetun koodin estävän huijauksia ja muuta ei toivottua.

Äänestä

1. Ihminen joka luettelee, spekuloi ja todenteolla miettii tuollaisia asioita, on saanut luun kurkkuun "amatööriltä"

2. Luetteloitsijalla on heikko itsetunto, ja hän sisimmissään toivoo että "amatöörit" loukkaantuisivat hänen luetteloinnistaan. Eniten hän toivoo että "amatööri" jolta sai luun kurkkuun, osaisi yhdistää luetteloinnin perusteella itsensä.

3. Hänellä on elämässään jokin tosi pahasti pielessä, ja koittaa pönkittää itseään ja uskottelee itsellensä olevansa muuta kuin amatööri.

4. Tietokoneiden kanssa, kuin myös osien kanssa, saa mennä ihan makuasioiden ja käyttötarpeiden perusteella. Jos osaa valita osansa oikein, ei todellakaan ole mikään amatööri.

5. Viestiketjun aloittaja ei tiedä tietokoneista mitään.

6. EXTRA BONUS. Windows 8 on paska, käyttöliittymän takia! Ehkä se joskus muuttuu. Mutta makunsa kullakin.

Äänestä

HIENO VASTAUS....

"
6. EXTRA BONUS. Windows 8 on *****, käyttöliittymän takia! Ehkä se joskus muuttuu. Mutta makunsa kullakin.
"
tämä vastaaja ei edes tiedä mikä on ohjelmistokehitysvälinä

Äänestä

"5. Amatööri ajattelee niin, että nykypäivän ohjelmistokehitysvälineet ovat huonompia kuin muinaiset välineet. Todellisuudessa uudemmat ohjelmistokehitysvälineet ovat mahdollistaneet paremman abstraktion, siirrettävyyden ja hallittavuuden."

Kerrotko mitä ovat nämä uudet ohjelmistokehitysvälineet joista puhut? Emacs ja VIM ovat edelleen tehokkaimpia editoreita osaavissa käsissä ja kaikki ohjelmointikielet mitä nykyisin käytetään ovat aika lailla vanhojen ominaisuuksien myymistä uusina asioina.

Parempi abstraktio? Mitä abstrahoinnin välineitä "uudet" ohjelmointikielet tarjoavat jota ei ollut olemassa jo 40-vuotta takaperin?

Äänestä
  • EIX atk-exspertti tiedä mikä on ohjelmistokehitysväline?

    siihen kuuluu kaikki tietokantojen suunnittelu, käyttöliittymät, diagrammit, dokumentoinnit... itse rivikoodaus on pieni osa sitä

    nyt kannattais ATK-extpertin vähän itsenäisesti tutkistella asiaa - koko ohjelmistoa ei nyt nykypäivänä tehdä pelkällä editorilla...

    "
    ohjelmointikielet mitä nykyisin käytetään ovat aika lailla vanhojen ominaisuuksien myymistä uusina asioina.
    "
    valitettavasti sillä 80 luvun pascal osaamisella ei ole nykypäivänä mitään virkaa

    Äänestä

  • fedfsd kirjoitti:

    EIX atk-exspertti tiedä mikä on ohjelmistokehitysväline?

    siihen kuuluu kaikki tietokantojen suunnittelu, käyttöliittymät, diagrammit, dokumentoinnit... itse rivikoodaus on pieni osa sitä

    nyt kannattais ATK-extpertin vähän itsenäisesti tutkistella asiaa - koko ohjelmistoa ei nyt nykypäivänä tehdä pelkällä editorilla...

    "
    ohjelmointikielet mitä nykyisin käytetään ovat aika lailla vanhojen ominaisuuksien myymistä uusina asioina.
    "
    valitettavasti sillä 80 luvun pascal osaamisella ei ole nykypäivänä mitään virkaa

    "siihen kuuluu kaikki tietokantojen suunnittelu, käyttöliittymät, diagrammit, dokumentoinnit... itse rivikoodaus on pieni osa sitä"

    Maailmassa on muutakin kuin tietokantojen kehitystä, edelleen pitää paljon käsin koodata, jos tekee jotain hyödyllisempää kuin tietokantoja, kuten pelejä ja mobiilisovelluksia.

    Äänestä

  • 23++22 kirjoitti:

    "siihen kuuluu kaikki tietokantojen suunnittelu, käyttöliittymät, diagrammit, dokumentoinnit... itse rivikoodaus on pieni osa sitä"

    Maailmassa on muutakin kuin tietokantojen kehitystä, edelleen pitää paljon käsin koodata, jos tekee jotain hyödyllisempää kuin tietokantoja, kuten pelejä ja mobiilisovelluksia.

    lapset lapset!!!

    tietokannat ovat yksi tärkeimmistä asioista. pelit ja mobiilisovellukset ovat täysin yhdentekiviä höpöhöpö ohjelmia siihen nähden.

    Äänestä

  • fedfsd kirjoitti:

    EIX atk-exspertti tiedä mikä on ohjelmistokehitysväline?

    siihen kuuluu kaikki tietokantojen suunnittelu, käyttöliittymät, diagrammit, dokumentoinnit... itse rivikoodaus on pieni osa sitä

    nyt kannattais ATK-extpertin vähän itsenäisesti tutkistella asiaa - koko ohjelmistoa ei nyt nykypäivänä tehdä pelkällä editorilla...

    "
    ohjelmointikielet mitä nykyisin käytetään ovat aika lailla vanhojen ominaisuuksien myymistä uusina asioina.
    "
    valitettavasti sillä 80 luvun pascal osaamisella ei ole nykypäivänä mitään virkaa

    Ohjelmistokehitysväline? No en tiedä mikä on se työkalu joka tekee kaiken mainitsemasi. Koodari paukuttaa edelleen menemään editorilla. Tietokantojen suunnittelu kuuluu monesti koodarille ja on aika perus tauhkaa. Käyttöliittymät hoitaa käytettävyysjengi ja graafikot. Diagrammeja piirtelevät turhanpäiväiset konsultit joiden projekteista 80% epäonnistuu tai ainakin viivästyy. Dokumentointi nyt on pakollista pahaa. Mutta sellaisesta välineestä joka tekisi kaiken en ole kuullut.

    80-luvun Pascal osaaminen ei ole merkityksellistä vaan ohjelmoinnin hallitseminen. Jos se Pascal osaaja olisi oikea osaaja olisi hän opetellut jonkun toisen kielen ja sillä siisti.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Oliopohjaisuus varmaan merkittävin. Tai sitten vaikka se, että rauta on piilotettu pois joten sitä voi helpommin vaihdella ohjelman alta pois. Tai sitten vaikka niin, että alla oleva käyttis on abstraktoitu pois joten sitäkin voi vaihdella ja uusia helpommin.

    Qt ja Java EE ovat hyviä esimerkkejä nykypäivän työkaluista ohjelmistojen tekemisessä. Tai vaikka web teknologia joka on suunniteltu riippumattomaksi laitteistosta ja mediasta. MVC arkkitehtuurin näkymäpuoli voidaan esittää hienosti vaikka braillen lukijalla.

    Ajatteles kun ennen muinoin säädettiin ohjelmistoja jollain assemblerillä.. Ohjelmistot oli täysin riippuvaisia binääriyhteensopivuudesta, käyttöjärjestelmästä, laitteistosta, laitearkkitehtuurista.. Ja sitten kun vertaa vaikka Javaan jossa abstraktoitu laitearkkitehtuuri, käyttöjärjestelmä yms. piiloon, Java EE:llä taaksepäinyhteensopivuutta peräti kolme julkaisua, voi tehdä komponentteja joissa kieli huolehtii julkisista ja sisäisistä rajapinnoista.

    Ja koska kielen syntaksi toimii tuolla tasolla, voi sitä helposti ajaa dokumenttigeneraatorien läpi jolloin dokumentointi voidaan tehdä siististi lähdekoodin yhteyteen jotta sitä on helpompi ylläpitää.

    Niin ja onhan se koodirivien tarve laskenut myös huimasti, joka jonkin verran parantaa tuottavuutta mutta auttaa huimasti hallittavuudessa kun tunnetusti yli 100000 rivin jutut alkavat yleensä olla vaativia hallita. Vaatii jo sellaisten rajapintojen määrittämistä järjestelmän sisälle joita ei voi ikinä muuttaa jotta homma pysyisi ns. "kasassa".

    Äänestä

  • Aloittaja

    23++22 kirjoitti:

    "siihen kuuluu kaikki tietokantojen suunnittelu, käyttöliittymät, diagrammit, dokumentoinnit... itse rivikoodaus on pieni osa sitä"

    Maailmassa on muutakin kuin tietokantojen kehitystä, edelleen pitää paljon käsin koodata, jos tekee jotain hyödyllisempää kuin tietokantoja, kuten pelejä ja mobiilisovelluksia.

    Suurin osa ohjelmistokehityksestä on jossain määrin tekemisissä tietokantojen kanssa.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Oliopohjaisuus varmaan merkittävin. Tai sitten vaikka se, että rauta on piilotettu pois joten sitä voi helpommin vaihdella ohjelman alta pois. Tai sitten vaikka niin, että alla oleva käyttis on abstraktoitu pois joten sitäkin voi vaihdella ja uusia helpommin.

    Qt ja Java EE ovat hyviä esimerkkejä nykypäivän työkaluista ohjelmistojen tekemisessä. Tai vaikka web teknologia joka on suunniteltu riippumattomaksi laitteistosta ja mediasta. MVC arkkitehtuurin näkymäpuoli voidaan esittää hienosti vaikka braillen lukijalla.

    Ajatteles kun ennen muinoin säädettiin ohjelmistoja jollain assemblerillä.. Ohjelmistot oli täysin riippuvaisia binääriyhteensopivuudesta, käyttöjärjestelmästä, laitteistosta, laitearkkitehtuurista.. Ja sitten kun vertaa vaikka Javaan jossa abstraktoitu laitearkkitehtuuri, käyttöjärjestelmä yms. piiloon, Java EE:llä taaksepäinyhteensopivuutta peräti kolme julkaisua, voi tehdä komponentteja joissa kieli huolehtii julkisista ja sisäisistä rajapinnoista.

    Ja koska kielen syntaksi toimii tuolla tasolla, voi sitä helposti ajaa dokumenttigeneraatorien läpi jolloin dokumentointi voidaan tehdä siististi lähdekoodin yhteyteen jotta sitä on helpompi ylläpitää.

    Niin ja onhan se koodirivien tarve laskenut myös huimasti, joka jonkin verran parantaa tuottavuutta mutta auttaa huimasti hallittavuudessa kun tunnetusti yli 100000 rivin jutut alkavat yleensä olla vaativia hallita. Vaatii jo sellaisten rajapintojen määrittämistä järjestelmän sisälle joita ei voi ikinä muuttaa jotta homma pysyisi ns. "kasassa".

    Olipohjaisuus ja MVC ovat molemmat kotoisin 70-luvulta Smalltalk ympyröistä. Virtuaalikone on vieläkin vanhempi keksintö (oli myös Smalltalkissa).

    Äänestä

  • Aloittaja

    ATK-Ekspertti kirjoitti:

    Olipohjaisuus ja MVC ovat molemmat kotoisin 70-luvulta Smalltalk ympyröistä. Virtuaalikone on vieläkin vanhempi keksintö (oli myös Smalltalkissa).

    Smalltalk oli vain PARC:n tutkijoiden käytössä 70-luvulla ja 80-luvullakin vain rajoitetusti. Varhaiset oliopohjaiset välineet olivat myös aivan liian hitaita ja keskeneräisä tuotantokäyttöön.

    Oliopohjainen ohjelmistokehitys kypsyi vasta 90-luvun alussa kun työkalut saatiin riittävän kypsiksi FSF:n, Microsoftin, Borlandin ja Watcomin toimesta.

    Äänestä

  • ATK-Ekspertti kirjoitti:

    Ohjelmistokehitysväline? No en tiedä mikä on se työkalu joka tekee kaiken mainitsemasi. Koodari paukuttaa edelleen menemään editorilla. Tietokantojen suunnittelu kuuluu monesti koodarille ja on aika perus tauhkaa. Käyttöliittymät hoitaa käytettävyysjengi ja graafikot. Diagrammeja piirtelevät turhanpäiväiset konsultit joiden projekteista 80% epäonnistuu tai ainakin viivästyy. Dokumentointi nyt on pakollista pahaa. Mutta sellaisesta välineestä joka tekisi kaiken en ole kuullut.

    80-luvun Pascal osaaminen ei ole merkityksellistä vaan ohjelmoinnin hallitseminen. Jos se Pascal osaaja olisi oikea osaaja olisi hän opetellut jonkun toisen kielen ja sillä siisti.

    muute ohjelmoitukii tietenkii käyttäen apuna aina ihan turvallista ja luotettavaa javaa eiköstä vaa olekkii linkku-urpot tällee tääkii linkkura-juttu, wiki kertoo jutusta urpolle lissää jos juttu tuli niiku linkku-urpolle iha uutena yllätyksenä ..

    Äänestä

  • Aloittaja

    ATK-Ekspertti kirjoitti:

    Ohjelmistokehitysväline? No en tiedä mikä on se työkalu joka tekee kaiken mainitsemasi. Koodari paukuttaa edelleen menemään editorilla. Tietokantojen suunnittelu kuuluu monesti koodarille ja on aika perus tauhkaa. Käyttöliittymät hoitaa käytettävyysjengi ja graafikot. Diagrammeja piirtelevät turhanpäiväiset konsultit joiden projekteista 80% epäonnistuu tai ainakin viivästyy. Dokumentointi nyt on pakollista pahaa. Mutta sellaisesta välineestä joka tekisi kaiken en ole kuullut.

    80-luvun Pascal osaaminen ei ole merkityksellistä vaan ohjelmoinnin hallitseminen. Jos se Pascal osaaja olisi oikea osaaja olisi hän opetellut jonkun toisen kielen ja sillä siisti.

    Hyvällä IDE kieli combolla saa eri työkalut nivottua yhteen ja sujuvoitettua työprosessia. Ei mylskään tarvitse selata koodia "laput silmillä".

    Dokumentointiakin voi automatisoida.

    Äänestä

kuka niin on väittänyt ette pelkkiä tietokantaja? oletko vähän tyhmä?

sitten useimimissa pelissä on joku tietokanta samoin kuin mobiilisovelluksessa lähes käytännössä aina...

Äänestä
  • sovelluskehitykseen kuuluu se kaikki - RIVIKOODAUS on itse asiassa pieni osa kokonaisuutta ainakin jos vaativampia sovelluksia tehdään

    tietysti perakammarin poika koodailee yksikseen, niin silloin se toki onnistuu editorilla - toki paljon tehdään näinkin, mutta niinkuin tervejärkiset käyvät duunissa ja siellä on toisenlainen tapa tehdä työtä ja silloin myös ansaitaan rahaa

    Äänestä

  • Niin olet, mutta graafisesti ei apeja käpistellä IDE:n kirjoittamista avittavia aputoimintoja enempää.

    Äänestä

  • ddfsfsdfds kirjoitti:

    sovelluskehitykseen kuuluu se kaikki - RIVIKOODAUS on itse asiassa pieni osa kokonaisuutta ainakin jos vaativampia sovelluksia tehdään

    tietysti perakammarin poika koodailee yksikseen, niin silloin se toki onnistuu editorilla - toki paljon tehdään näinkin, mutta niinkuin tervejärkiset käyvät duunissa ja siellä on toisenlainen tapa tehdä työtä ja silloin myös ansaitaan rahaa

    "vaativampia sovelluksia tehdään"

    Parhaimmat pc-pelit ovat vaativia, kyllä siellä on käsin väännetty koodia ja paljon. Siksi myöskin pelien kehitys kestää kauan ja vaati paljon työvoimaa. Naputtamalla sormin myös jotain Firefox OS.ää parhaillaan väännetään.

    Äänestä

  • 23+22 kirjoitti:

    "vaativampia sovelluksia tehdään"

    Parhaimmat pc-pelit ovat vaativia, kyllä siellä on käsin väännetty koodia ja paljon. Siksi myöskin pelien kehitys kestää kauan ja vaati paljon työvoimaa. Naputtamalla sormin myös jotain Firefox OS.ää parhaillaan väännetään.

    mitä vaativampi peli, niin sen enemmän sitä joudutaan suunnittelemaan - onko todellakin noin vaikea ymmärtää?

    mitä suurempi projekti, niin sen pienempi osa siitä on pelkkää koodausta

    pieniä ohjelmia voidaan jopa peräkammereissa lähteä tekemään ilman suunnittelua

    Äänestä

  • fdfdfdafa fa kirjoitti:

    mitä vaativampi peli, niin sen enemmän sitä joudutaan suunnittelemaan - onko todellakin noin vaikea ymmärtää?

    mitä suurempi projekti, niin sen pienempi osa siitä on pelkkää koodausta

    pieniä ohjelmia voidaan jopa peräkammereissa lähteä tekemään ilman suunnittelua

    tässä näillä huuhaaperteille nykypäivää

    http://www.descom.fi/fi/what+is+new/blogs/visio+sterlingista

    Koodauksen pyramidi, abscissa viela parikymmentä VUOTTA sitten 99% OLI koodausta Ja yksi prosentti suunnittelua, on jo Ajat sitten kääntynyt päinvastaiseksi. Nyt koodataan yksi prosentti Ja suunnitellaan loput.

    "
    Parhaimmat pc-pelit ovat vaativia, kyllä siellä on käsin väännetty koodia ja paljon. Siksi myöskin pelien kehitys kestää kauan ja vaati paljon työvoimaa.
    "
    Niin KOODIN vääntöä on vain yksi prosentti - eli todistettiin väittämä vääräksi!

    niin taitaa kirjoittaja elää siinä 20v ajassa jäljessä ja täällä sitten latelee niitä idiootti-totuuksia

    Äänestä

  • gfdgfdgfgfdfda a kirjoitti:

    tässä näillä huuhaaperteille nykypäivää

    http://www.descom.fi/fi/what+is+new/blogs/visio+sterlingista

    Koodauksen pyramidi, abscissa viela parikymmentä VUOTTA sitten 99% OLI koodausta Ja yksi prosentti suunnittelua, on jo Ajat sitten kääntynyt päinvastaiseksi. Nyt koodataan yksi prosentti Ja suunnitellaan loput.

    "
    Parhaimmat pc-pelit ovat vaativia, kyllä siellä on käsin väännetty koodia ja paljon. Siksi myöskin pelien kehitys kestää kauan ja vaati paljon työvoimaa.
    "
    Niin KOODIN vääntöä on vain yksi prosentti - eli todistettiin väittämä vääräksi!

    niin taitaa kirjoittaja elää siinä 20v ajassa jäljessä ja täällä sitten latelee niitä idiootti-totuuksia

    Käyppä huviksesi lukemassa MOL:n työtarjoukset IT-alalle niin voit haistella kuinka tärkeää se ohjelmistokehitys vielä on. Noin 90% alan työtehtävistä edellyttävät ohjelmointitaitoa. Se siitä sun tulevaisuudesta.

    Niin ja tuo sinun blogi ei todista yhtään mitään. Se on vain jonkun markkinointijäärän hatusta vetämä markkinointipuhe.

    Äänestä

  • Aloittaja

    gfdgfdgfgfdfda a kirjoitti:

    tässä näillä huuhaaperteille nykypäivää

    http://www.descom.fi/fi/what+is+new/blogs/visio+sterlingista

    Koodauksen pyramidi, abscissa viela parikymmentä VUOTTA sitten 99% OLI koodausta Ja yksi prosentti suunnittelua, on jo Ajat sitten kääntynyt päinvastaiseksi. Nyt koodataan yksi prosentti Ja suunnitellaan loput.

    "
    Parhaimmat pc-pelit ovat vaativia, kyllä siellä on käsin väännetty koodia ja paljon. Siksi myöskin pelien kehitys kestää kauan ja vaati paljon työvoimaa.
    "
    Niin KOODIN vääntöä on vain yksi prosentti - eli todistettiin väittämä vääräksi!

    niin taitaa kirjoittaja elää siinä 20v ajassa jäljessä ja täällä sitten latelee niitä idiootti-totuuksia

    Ajatteles kun nykypäivänä saa niin kätevästi UML kaaviosta pyöräytettyä koodirungon ja kuinka kieli on niin itsedokumentoiva, että automatisoiduilla työkaluilla saadaan tuotettua järjestelmän dokumentaatiota.

    Ei ollut 40v sitten tuollaista.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Ajatteles kun nykypäivänä saa niin kätevästi UML kaaviosta pyöräytettyä koodirungon ja kuinka kieli on niin itsedokumentoiva, että automatisoiduilla työkaluilla saadaan tuotettua järjestelmän dokumentaatiota.

    Ei ollut 40v sitten tuollaista.

    Vastaanpa huvikseni tähän vielä. Ensinnäkin Smalltalk on ollut kyllä hyvin laajassa tuotantokäytössä jo 80-luvulla. Esimerkiksi yhdysvaltojen pankkisektori käytti smalltalkia. Suomessa on eletty jossain Cobol/Fortran maailmassa mutta Yhdysvalloissa asiat oli toisin.

    Kielen itsedokumentoitavuudesta voisi sanoa, että esim. LISP (ja myös Smalltalk) on huomattavasti itse dokumentoivampaa kuin Java. Java nyt on hieman parannettu C .

    UML on taas sellainen asia josta voisin kirjoittaa vaikka kirjan. Ajatus siitä, että UML olisi järkevä tapa mallintaa ohjelmia on naurettava. UML kaavio ei todista yhtään mitään ohjelman oikeellisuudesta. Kyseessä on vain tapa jonka avulla osaamattomat voivat leikkiä ohjelmistosuunnittelijaa. UML on ihan kätevä tapa viestintään kehittäjien kesken mutta sitä ei pitäisi käyttää suunnittelutyökaluna.

    Äänestä

  • Aloittaja

    ATK-Ekspertti kirjoitti:

    Vastaanpa huvikseni tähän vielä. Ensinnäkin Smalltalk on ollut kyllä hyvin laajassa tuotantokäytössä jo 80-luvulla. Esimerkiksi yhdysvaltojen pankkisektori käytti smalltalkia. Suomessa on eletty jossain Cobol/Fortran maailmassa mutta Yhdysvalloissa asiat oli toisin.

    Kielen itsedokumentoitavuudesta voisi sanoa, että esim. LISP (ja myös Smalltalk) on huomattavasti itse dokumentoivampaa kuin Java. Java nyt on hieman parannettu C .

    UML on taas sellainen asia josta voisin kirjoittaa vaikka kirjan. Ajatus siitä, että UML olisi järkevä tapa mallintaa ohjelmia on naurettava. UML kaavio ei todista yhtään mitään ohjelman oikeellisuudesta. Kyseessä on vain tapa jonka avulla osaamattomat voivat leikkiä ohjelmistosuunnittelijaa. UML on ihan kätevä tapa viestintään kehittäjien kesken mutta sitä ei pitäisi käyttää suunnittelutyökaluna.

    "Vastaanpa huvikseni tähän vielä. Ensinnäkin Smalltalk on ollut kyllä hyvin laajassa tuotantokäytössä jo 80-luvulla. Esimerkiksi yhdysvaltojen pankkisektori käytti smalltalkia."

    Tiedän. Siitä huolimatta, oliovälineet olivat kovin rajoitetteisia. Niitä ei ollut yleisesti saatavilla joka laitteelle joten ohjelmistokehityksessä jouduttiin osittain turvautumaan heikompiin tekniikoihin. Oliopohjainen kehitys yleistyi huimasti 90-luvulla kehitysvälineiden kypsyessä ja saatavuuden parantuessa.

    "Kielen itsedokumentoitavuudesta voisi sanoa, että esim. LISP (ja myös Smalltalk) on huomattavasti itse dokumentoivampaa kuin Java. Java nyt on hieman parannettu C ."

    Itse arvostan enemmän Ada 2012:sta sen puolesta miten kielellä tehdyt ohjelmat dokumentoi itseään.

    "Ajatus siitä, että UML olisi järkevä tapa mallintaa ohjelmia on naurettava."

    UML on toimiva silloin kun mallinnetaan laajemman, useista luokista koostuvan komponentin riippuvuuksia. Tässä on sellainen kätevä juttu, että voi hahmotella nopeasti luokkia ja ohjelmiston rakenteita, ja sitten nappia painamalla saa valmiin rungon jota työstää. UML kun on koneellisesti luettavissa.

    UML on vielä suhteellisen matalan tason työkalu. Ohjelmiston varsinainen suunnittelu tehdään korkeammalla tasolla.

    Äänestä

  • ATK-Ekspertti kirjoitti:

    Käyppä huviksesi lukemassa MOL:n työtarjoukset IT-alalle niin voit haistella kuinka tärkeää se ohjelmistokehitys vielä on. Noin 90% alan työtehtävistä edellyttävät ohjelmointitaitoa. Se siitä sun tulevaisuudesta.

    Niin ja tuo sinun blogi ei todista yhtään mitään. Se on vain jonkun markkinointijäärän hatusta vetämä markkinointipuhe.

    ATK-ohjelmointi tulee suurelta osalta siirtymään pois länsimaista. Se on jo näin tehnyt ja nyt katsotaan jääkö rippeistäkään enää mitään jäljelle.

    Äänestä

Joku saatanan pirawindows on tietoturva riski. Sitä ei monet tajua.

Jotain saatanan järkeä tohon tekijänoikeuslakiin on saatava, eihän tossa ole järjen hiventä.

Äänestä

Tee sinä rautaisena ammattilaisena ne kaikki koodaushommasi sillä Pentium I:llä ja 16-megaisella näytönohjaimella, koska muistilla ja megahertzeillä ei ole väliä.

Äänestä
  • Juuri näin, uskomatonta soopaa tuo aloitus, kuten aina muutkin.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Ei minua muinaishistoria kiinnosta.

    Äänestä

  • nuitakii PI konneita tosin 32MB muistilla varustettuna ku hyllystä löytyy vieläkiii, niissä on tietenkii kuitenkii vaa se winkku asennettuna, jos niillä olis joskuu erehytty sitä linkkuran-reuhkaa kokkeilemmaa nii ne konneet olis jo kauvan sitte varmaa tarvinu iha kokonansa romuttaa vai mitä luulee aina kaike nii järky hyvin tietävät linkku-urpot ?

    Äänestä

Aloittaja 100% oikeassa, valitettavasti ämätöörien virheet kasaantuvat myöhemmin ammattilaisten ongelmaksi ja virheet selitellään kustannustehokkuudella.. mikä siis paskapuhetta millä mittarilla tahansa. Pahimmat syövät löytyy amatööriurpojen puolustajista, epäpätevistä esimiehistä jotka selittää paskasotkunsa ylemmälle portaalle resurrsipulalla tms. hevon pellä, kun ko. hemmo sietäs saada kenkää asp. tekemästä enempiä vahinkoja.

Äänestä
  • ..ja vain suurin nörttipelle lukee aloittajan 1. kohdan pentium vs. 8 core tms. nykyrauta.. kun ei tajuu mitään niin ei tajuu vaikka 3 kappaleena antas kirjallisena ja leima ottaan.

    Äänestä

  • Aloittaja

    daaddaaa kirjoitti:

    ..ja vain suurin nörttipelle lukee aloittajan 1. kohdan pentium vs. 8 core tms. nykyrauta.. kun ei tajuu mitään niin ei tajuu vaikka 3 kappaleena antas kirjallisena ja leima ottaan.

    Minä olen puhunut vain nykyraudasta. Katsos kun sitä tietokonerautaa saa ostettua helposti.

    Sillä ei ole juurikaan merkitystä.

    Äänestä

Nämä amatöörit ajattelevat vain alapäällään. Ikään kuin koneen raudan tehoilla olisi normaalikäytössä mitään suurempaa merkitystä. Siksi toiseksi joku Windows pelaamisella pullistelu on ihan naurettavaa paskaa.

Mulla on arkisessä käytössä Asus EEEpc Ubuntulla ja helvetin hyvin riittää perusasioihin. Leffojen katsomiseen ja suurempaan säätämiseen on sitten isompi läppäri ja sekin Ubuntulla.

Se mitä mä tarvitsen tietokoneelta on ennen kaikkea nämä:

-kone on ehdottoman luotettava: koskee rautaa ja käyttistä, siksi Asus ja Linux

-vakaus: mulla ei ole aikaa eikä kiinnostusta tapella jonkun vikailmoituksen kanssa mitä käyttis pieree näytölle. Tarvitsen vakaan käyttöjärjestelmän, jälleen kerran vastaus on Linux

-toimivuus: Edellytän ohjelmistoilta joita käytän ja käyttikseltä ehdotonta toimivuutta, siksikin Linux. Ei bugaa eikä kaatuile eikä hidastele.

-turvallisuus: Edellytän käyttöjärjestelmältä turvallisuutta käytössä. Ei viruksia, ei haittaohjelmia, ei vakoojia. Linux on turvallinen käytössä.

-Kätevyys: Edellytän, että pääsen tiedostoihini käsiksi siellä missä olen, eli töissä, baarissa, rannalla, kotona, metsässä jne. Windows sulkee käyttäjän ulos tiedostoistaan, kun taas Linux käyttää nykyisin pilvipalveluita hyväkseen. Pääsen tietoihini missä vaan jos ja kun tarve vaatii.

ja sitten:

-mukana kannettavuus: Asus Eeepc on sen kokoinen kone, että se kulkee repussa mukana muiden päivittäistarpeiden kanssa. Miksi raahata isoa konetta mukana kun miniläppäri kulkee joka paikkaan kätevästi mukana. Toki arvostan myös kosketusnäyttöä, siksipä älypuhelin mukana jos Asus EEEpc sattuukin olemaan kotona.

Periaatteessa yhdistelmä Asus ja Linux on tietokonemaailman Sveitsin armeijan linkkuveitsi. Helvetin kätevä monitoimityökalu siis.

Pelaaminen tietokoneella kiinnostaa kuin kilo paskaa.

Äänestä

No Suomi24- tietokoneaiheen palstan nimenä kun on "Sodat" ( mikä kyllä outoa ja kuka kahjo tollasenkin keskustelupalstan nimen on hyväksynyt, kysyn vain?), on amatööri aina voittaja. Riittää, kun kriminalisoidaan lainsäädännössä suorasti 1.) kännykkäkuvaaminen nettiin tietoisesti levittämällä paitsi asiallisissa ja pykälillä määrätyissä tilanteissa, 2.) ihmisten vainoaminen netissä tai netin kautta.

Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä käyttöjärjestelmää kukin käyttää: viranomaisten velvollisuus on pitää rikolliset vekka netistä, netin käyttäjän velvollisuus on toimia lain mukaan ja nörttien velvollisuus on olla leikkimättä toisten sananvapaudella, koska kaikilla ihmisillä on yhtäläinen sananvapaus, osasi tietotekniikkaa tai ei. Se sananvapaudella leikkimisen laittomuus tarkoittaa vaikkapa sitä, että kun minä tulen Suomi24- palstalle, muut eivät saa muokata minun viestintääni väittämällä. Varmaan se olisi monille todella kivaa ja näkyy olleen suurestikin, muokata minun viestejäni, repiä niistä irti pätkiä ja postitella niitä ympäri valhetarinoiden kanssa, mutta kun itse en ole osallinen kiusaamiseen, haluan olla rauhassa.

Koulut puolestaan voisivat opettaa perus- äikänkielen taidot imbesilleille: joka kerran, kun kirjoitat internetiin, pitää sinun varautua olevan vastuullinen omalla naamallasikin tarvittaessa vastaamaan kirjoituksestasi. Viestit siis jos kirjoittaa keskustelupalstoille, kannattaa kirjoittaa siten, että ikäänkuin koko maailma lukisi viestit, koska niin se menee siksi, että aina on urkkijoita. Rikosoikeudellisesti vastuussa toki ovat sellaiset, jotka levittävät yksityisviestintää - siihen ei ole laillisesri oikeutta kenelläkään tai millään. Yksityisviestintä tarkoittaa https- suojattua viestintää, tahi muuta yksityiseksi juridisesti arvioitua viestintämuotoa, jonka on vahvistettu olevan turvallinen.

Äänestä
  • Mitä vittua sä selität mulkku?

    Äänestä

Onko Linus Thorvalds mielestäsi
a) amatööri
b) ammattilainen
Ja perustelu miksi a) tai b) ...

Äänestä

  • huihaimustalainen kirjoitti:

    linus torvelo on entinensuomenhurri ja nyt on jenkki "duudel dänty" ! Rahan lumo tekee kapitalistiksi, jopa linux hihhulinkin !


    http://www.statowl.com/operating_system_market_share.php

    isänmaan petturi täällä käynyt koulut, eikä veromarkkoja maksa suomeen

    siinä on hyvä esikuva punikeille

    Äänestä


  • suomi-miess kirjoitti:

    isänmaan petturi täällä käynyt koulut, eikä veromarkkoja maksa suomeen

    siinä on hyvä esikuva punikeille

    Sensuurihiski ny vihaa Suomee muutenki, sehä kävi aikonaa hyvinki selväks. Koittaa vaa kerää säälipisteit tost teeskentelyst ihan ku se olis joku kunno suomalaine.

    Äänestä

Amatöörin tunnistaa aina kirjaimista M-Kar tai feliksin käyttämistä loputtomista pseudonyymeistä.

Äänestä

Viet juuri ostamasi tietokoneen ulos kaupasta niin siinä on jo vanhaa tekniikkaa, kehitys on nykyisin julmetun nopeeta.

Äänestä
  • Minkälainen käyttis sulla on? Sitä vain, että tämän palstan linuks-hihhuli tarvitsisi apuvoimia, kun se on aina niin altavastaaja........

    PS. Tubutin = linuks/ubuntu

    Äänestä

  • Toimimaton tubutin † kirjoitti:

    Minkälainen käyttis sulla on? Sitä vain, että tämän palstan linuks-hihhuli tarvitsisi apuvoimia, kun se on aina niin altavastaaja........

    PS. Tubutin = linuks/ubuntu

    Windows 7 Professional x64 SP1.

    Äänestä

  • Toimimaton tubutin † kirjoitti:

    Minkälainen käyttis sulla on? Sitä vain, että tämän palstan linuks-hihhuli tarvitsisi apuvoimia, kun se on aina niin altavastaaja........

    PS. Tubutin = linuks/ubuntu

    Ubuntusta ei edes olisi minulle mitään hyötyä koska Ubuntu 13.04 versiota ei edes saa 64 bittisenä Intel:lle, ainoastaan AMD:lle saa 64 bittisenä, ja 86 bittistä en huoli.

    Ja jos testaan Ubuntua niin haluan Nightly version koska pidän beta testauksesta.

    Äänestä

  • UPDATE_8979832 kirjoitti:

    Ubuntusta ei edes olisi minulle mitään hyötyä koska Ubuntu 13.04 versiota ei edes saa 64 bittisenä Intel:lle, ainoastaan AMD:lle saa 64 bittisenä, ja 86 bittistä en huoli.

    Ja jos testaan Ubuntua niin haluan Nightly version koska pidän beta testauksesta.

    Sä et vaan poju osaa, aijoo.. sä olet win-käyttäjä, ne ei tunnetusti ole kovin fiksuja.
    Tuo käy myös Intelin 64 bittisiin http://cdimage.ubuntu.com/daily-live/current/raring-destop-amd64.iso
    Jos et usko niin... http://askubuntu.com/questions/258452/is-there-a-64bit-version-of-ubuntu-13-04-for-intel-cpus
    Voit vaikka kokeilla asentaa, niin yllätyt... tai odota 4 päivää, jotta virallisesti julkaistaan.

    Äänestä

  • koulut jäi kesken? kirjoitti:

    Sä et vaan poju osaa, aijoo.. sä olet win-käyttäjä, ne ei tunnetusti ole kovin fiksuja.
    Tuo käy myös Intelin 64 bittisiin http://cdimage.ubuntu.com/daily-live/current/raring-destop-amd64.iso
    Jos et usko niin... http://askubuntu.com/questions/258452/is-there-a-64bit-version-of-ubuntu-13-04-for-intel-cpus
    Voit vaikka kokeilla asentaa, niin yllätyt... tai odota 4 päivää, jotta virallisesti julkaistaan.

    Linkki olikin rikkinäinen http://cdimage.ubuntu.com/daily-live/current/raring-desktop-amd64.iso
    http://cdimage.ubuntu.com/daily-live/current/

    Äänestä


  • UPDATE_8979832 kirjoitti:

    Kiitos selvennyksestä, aina oppii jotain uutta. Mitä kaikkia SSD tweakkejä on Linuxiin? Siis Terminal:in kautta tehtäviä ym, mitkä pidentää SSD levyn käyttöikää, sori kun olen vähän noob Linuxin kanssa, en ole siis kertaakaan kokeillut Linuxia vielä ja sen huomaa. :(

    Eihän siinä nyt sentää nettipeleistä ole kyse kun sanot oleva new on online battles.

    Äänestä

amatöörille annetusta kutsumerkistä, suomessa yleensä oh jotakin muita merkkejä, tietokone-puolella harrastelijan (usein myös lue = diletantin) se yleisin tunnusmerkki on sitten se että henkilö käyttää ja useasti myös ihan julkisesti yrittää ihan epätoivoisena kehuskella sitä aina nii ihan jumpen ankarasten vuotavaa ja jumittavaa linkkuran-reuhkaa vai kui linkku-urpot, eiköstä vaa tällee olekkii tää juttu näijen tietotekniikan harrastelijoiden kaa jokka varsinkii sillä linkkuralla ylleensä ainakii netissä tuhrailevatten ..

Äänestä
  • pukkaa.

    Äänestä

  • Miks pakenit viime keskustelust pdf-urpo, alkaako sulta löytyy jo sitä kuvaa niist pdf-korpuist vuodelt 1992 tai 1993 fall comdex ees. Alkaa olee johtopäätös se et sä oot vaa kusettava punikki niiku tää toinenki hiski.

    Äänestä

  • The Fonz kirjoitti:

    Miks pakenit viime keskustelust pdf-urpo, alkaako sulta löytyy jo sitä kuvaa niist pdf-korpuist vuodelt 1992 tai 1993 fall comdex ees. Alkaa olee johtopäätös se et sä oot vaa kusettava punikki niiku tää toinenki hiski.

    ote netistä löytyvää juttua koskien adoben pdf-järjestelmän julkaisua :

    http://www.google.fi/url?q=http://www.prepressure.com/pdf/basics/history&sa=U&ei=9B5yUb63F-eA4gTxqIH4Dw&ved=0CBoQFjAA&usg=AFQjCNF4rT5o_0yjsVWcO_EwfyFOS99HZg

    PDF 1.0

    The first time Adobe actually talked about this technology was at a Seybold conference in San Jose in 1991. At that time, it was referred to as ‘IPS’ which stood for ‘Interchange PostScript.’ Version 1.0 of PDF was announced at Comdex Fall in 1992 where the technology won a ‘best of Comdex’ award. The tools to create and view PDF-files, Acrobat, were released in on 15 June 1993. This first version was of no use for the prepress community. It already featured internal links and bookmarks and fonts could be embedded but the only color space supported was RGB.

    The original code name for what later became the Acrobat software was ‘Camelot’, later renamed to ‘Carousel’. That is why the file type of a PDF file on Macintosh was ‘CARO’.

    aina rahattomalle linkku-urpon reppanalle tää pdf-juttu onkii jo sitte aiheuttanut lähes mittaamatonta morkkista ja alemmuuden tunnetta kun joutuu vaan onneton sillä iha kämäsellä linkkuralla vieläkii kaite avuton vaa tuhrailemaa ja olisko vielä iha anonyyminä ku sillä linkkuralla tuhrailee vai kui linkku-urpo hih hih ?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


m-kar kirjoitti:

1. Amatööri keskittyy laitekomponentteihin ja kuvittelee, että jollain megahertzillä tai näytönohjainpiirillä on oleellista merkitystä. Ammattilainen keskittyy ohjelmistopuoleen.

2. Amatööri kuvittelee, että järjestelmän muuttelu ja uusimmat versiot ja mallit ovat parempia. Ammattilainen keskittyy vakauteen, testaukseen ja siihen että toimivuus olisi mahdollisimman varmaa.

3. Amatöörin mielestä suorituskyky on merkittävää. Ammattilainen keskittyy luotettavuuteen, hallittavuuteen ja pitkäikäisyyteen.

4. Amatöörin mielestä nykypäivänä ei osata ohjelmoida. Muinaiset bugiset ohjelmat joita ei saa siirrettyä oikein mihinkään ovat olevinaan parempia.

5. Amatööri ajattelee niin, että nykypäivän ohjelmistokehitysvälineet ovat huonompia kuin muinaiset välineet. Todellisuudessa uudemmat ohjelmistokehitysvälineet ovat mahdollistaneet paremman abstraktion, siirrettävyyden ja hallittavuuden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu