Kirjoitan yhtä juttua, jossa eräs henkilö viiltelee auton kumeja ja jäisi kiinni. Mitä hänelle sitten tapahtuisi? Selviäisikö sakoilla? Nimike olisi varmaan vahingonteko? Entäs noiden renkaiden korvaukset? mentäisiinkö niiden kanssa oikeuteen vai voiko poliisi määrätä ne?
Milloin oikeuteen, milloin selviää sakoilla?
aloitteleva dekkaris
8572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oikeuteen, poliisi ei voi määrätä yksityisoikeudellisia korvauksia.
Tuota. Kyse olisi todennäköisesti lievästä vahingonteosta. Jatko on aina kiinnni vahingon kärsijästä.
Koska kyse on asianomistajarikoksesta, niin poliisi ei sitä tutki, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta. Jos asianomistaja rangaistuksen lisäksi vaatii korvausta, niin tällöin hänen pitää ilmoittaa, että ei suostu rv-menettelyyn. Eli poliisi ei voi silloin sakottaa tekijää, vaan juttu pitää alistaa syyttäjän päätettäväksi. Jos rv-menettelyyn suostuu, niin poliisi sakottaa tekijää mikäli näyttöä on ja korvaukset jäävät vahingon kärsijän huoleksi miten ne perii.
Molemmilta jo poliisi kysyy esitutkinnassa suostuvatko he sovitteluun. Jos suostuvat, niin syyttäjä lähettää asian sinne ja todennäköisesti tekee syyttämättäjättämispäätöksen, jos sopu syntyy. Ellei synny, tai esim. asianomistaja ei suostunut, niin syyttäjä vie asian oikeuteen. Syyttäjälle voi vahingon kärsijä viedä laskut vahingoista ja pyytää häntä esittämään puolestaan oikeudessa vahingonkorvausvaateen, jolloin asianomistajan itse ei sitä tarvitse oikeudessa tehdä.
Tosin laskut voi viedä jo poliisillekin pöytäkirjaan liitettäväksi.
Jos tekijä on 18-vuotta täyttänyt, niin kirjallinen menettelykin saattaa olla myös mahdollinen.
Aika monimutkaista, mutta esitutkinnan hoitava poliisi kyllä kertoo, kunhan sitä hänelttä kysyy. Eli, mahdollisuuksia on monia.
Lievästä vahingonteostakin oikeudessa tuomitaan yleensä vain sakkoja korvausten lisäksi.
"Lievästä vahingonteostakin oikeudessa tuomitaan yleensä vain sakkoja korvausten lisäksi."
Lievästä vahingonteosta tuomitaan käräjilläkin aina vain sakkorangaistukseen, koska asteikko ei muuta salli.
Ei mielestäni ole ihan "kirkossa kuulutettua" että renkaiden viiltely olisi lievä vahingonteko. Aiheutetun vahingon arvolla mitattuna lievän vahingonteon ja perusmuotoisen vahingonteon raja on siinä 400 - 500 euroa. Jos autosta viiltää kaikki renkaat, niin ei kai se täysin epärealistista, että vahingon määrä nousee yli tuon. Ainakin pojat ovat valitelleet, että auton renkaat ovat kalliita.
Sinänsä, perusmuotoinen vahingontekokin on asianomistajarikos.
Hah, hah. Tuskinpa renkaat nyt ovat tuliterät. Käytetyt renkaat ovat yleensä lähes arvottomat, ei niistä kukaan maksaisi mitään, mutta joku arvohan niille kuitenkin on määrättävä, mutta kyllä se on työn hinta mikä maksaa.
Kiitos vastauksista. Kohtuullisen monimutkaiselta kuullostaa? Renkaita olisi jutussani plajon (siis useimmista autoista), vahingot olisi yhteensä tuhansia euroja, joten ilmeisesti se olisi vahingonteko.
Mikä on muuten tyo yllä mainittu rv-menettely? Rangaistusvaatimusmenettely vai mikä?
Vahinkoja ei lasketa yhteen, vaan tekijä syyllistyy niin moneen vahingontekoon, tai lievään vahingontekoon, kuin on asianomistajia. Kun, sekä lievä vahingonteko, että vahingonteko ovat asianomistajarikoksia ne vaativat sen, että asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. Jos joku asianomistaja ei tätä tee, niin hänen vahingosta syyttäjä ei nosta syytettä tekijää vastaan. (esim. tekijä on vaikka jonkun vahinkoa kärsineen tuttu, tai pappa betalar)
Eli, jos vahingoitettuja autoja on kymmenen, mutta vain viisi vaatii rangaistusta, nostetaan syyte vain viidestä vahingonteosta. Mutta, jos kaikki kymmenen autoa omistaa sama henkilö, tai yksi firma, niin SILLOIN kyse on vain yhdestä vahingonteosta ja silloin vahingot lasketaan yhteen.
Eipä maallikko näitä heti ymmärrä, mutta sitä vartenhan on olemassa ammattiauttajia, jotka rahaa vastaan hoitavat jutut. Juristeiksihan heitä kutsutaan.
Rv-menettely tarkoittaa juuri tuota rangaistusvaatimusmenettelyä.
Kiitos 3 2000 vastauksista. Eli siis oikeuteen mennään jos yksikin asianomistajista niin vaatii. Ja että sakot ja vahingonkorvaukset määrätään oikeudessa.
Syyttäjä voi aina vaatimuksesta huolimatta jättää syytteen nostamatta, monestakin eri syystä, mutta tämän jälkeen asianomistajalle aukeaa oikeus ryhtyä itse syytetoimiin.
Vaikka juttu menisikin oikeuteen, niin sovinto on korvausten osalta aina sallittu. Eli, syyttäjälle voi ilmoittaa, tai sitten oikeudessa, että sovittiin korvaukset.