Olisiko foorumilla asiantuntamusta allekirjoittanutta askarruttavan kysymyksen ratkaisuun?
Teräsveneen pohjan sinkit on syöpyneet noin 30-40% parin viime kesän aikana ja nyt ne näyttää lähinnä tummanharmaalta reikäiseltä savelta, pesin pohjan höyrypesurilla ja sinkit samalla. Nyt kysynkin jätänkö ne (sinkit) ennalleen vai kannattaisiko ne hioa puhtaaksi vaikka kulmahiomakoneella jotta tuore sinkkipinta tulisi esiin?
Sinkkejä tuossa pohjassa on n. 35kg joten ei innosta vielä vaihtamaan, tavaraa kun vielä riittää.
Toinen kysymys on ns. sisäpuolisen sinkin asennus. Luin yhden venesähkötekniikan opinnäytetyön jossa korostettiin sisäpuolisen sinkin tärkeyttä. Isoon sinkkiin oli kaapeleilla liitetty moottori, peräsinlaakerin läpivientiputki sekä akselin läpivienti. Sinkki oli siis veneen sisällä! Mielipiteitä tästä? Varmaankin kokeilemisen arvoinen juttu. Välimerellä törmäsin (en fyysisesti;)) useaan teräsveneeseen josta oli satamassa ripustettu sinkkianodi vaijerilla kaiteesta roikkumaan mereen, tuota varmasti tulee kokeiltua täälläkin.
Kiitoksia etukäteen kanssaveneilijöille mielipiteistä, kyllä ne jäät lähtee ennen jussia;)
Teräsveneen pohjan sinkit on syöpyneet noin 30-40% parin viime kesän aikana ja nyt ne näyttää lähinnä tummanharmaalta reikäiseltä savelta, pesin pohjan höyrypesurilla ja sinkit samalla. Nyt kysynkin jätänkö ne (sinkit) ennalleen vai kannattaisiko ne hioa puhtaaksi vaikka kulmahiomakoneella jotta tuore sinkkipinta tulisi esiin?
Sinkkejä tuossa pohjassa on n. 35kg joten ei innosta vielä vaihtamaan, tavaraa kun vielä riittää.
Toinen kysymys on ns. sisäpuolisen sinkin asennus. Luin yhden venesähkötekniikan opinnäytetyön jossa korostettiin sisäpuolisen sinkin tärkeyttä. Isoon sinkkiin oli kaapeleilla liitetty moottori, peräsinlaakerin läpivientiputki sekä akselin läpivienti. Sinkki oli siis veneen sisällä! Mielipiteitä tästä? Varmaankin kokeilemisen arvoinen juttu. Välimerellä törmäsin (en fyysisesti;)) useaan teräsveneeseen josta oli satamassa ripustettu sinkkianodi vaijerilla kaiteesta roikkumaan mereen, tuota varmasti tulee kokeiltua täälläkin.
Kiitoksia etukäteen kanssaveneilijöille mielipiteistä, kyllä ne jäät lähtee ennen jussia;)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kauanko meinaat pitää vesillä vai nostatko joka vuosi. Jos nostat vuosittain, ei kannata vielä vaihtaa. Sisäpuoleisesta sinkista en ole kuullutkaan, mun mielestäni sinkki toimii vain vedessä. Suomen Merivartiosto pitää myös kaiteesta roikkuvia sinkkejä, varsinkin jos alumiinivene on kyljellä.
Tuo sisäpuolinen sinkki, niin, miten se toimii kun ei ole vedessä.
Miten määritellään puuveneessä sinkin koko?
Vedä sinkin pinta puhtaaksi niin se taas toimii niinkuin pitääkin. En usko että sisäpuolisella sinkillä mitään hyötyä, tasaa vaan jännite eroja mutta ei niitä teräsveneessä kuuluisi paljon olla muutenkaan.
Vedessä roikotettava sinkki on hyvä satamassa jossa käytetään maasähköä, sillä jos naapuri veneestä on sinkit loppu se voi käyttää sinun veneesi sinkkejä....
Minunhan sikkejä ne roikkuvatkin sinkit ovat...
Tuo satamasähkönäkökulma on mielenkiintoinen. Luin samasta opinnäytteestä saman asian, en vain käsitä miten veneet satamasähkössä voisivat kytkeytyä samaan maahan ja sitäkautta kuluttaa toistensa sinkkejä. Minulla maasähköjärjestelmä kaikkineen on kokonaan riippumaton veneestä, vedot on tehty kumikaapelilla ja keskuksessa on normaalit pikasulakkeet (pieni talokeskus). siellä on nolla ja maakisko joihin pistorasiat ja valaisimet yms..on maadoitettu ja nollattu, vaiheet menee vikavirtasuojien ja johdonsuoja-automaattien läpi. Järjestelmä ei maadoitu veneen runkoon vaan toimii kuten esimerkiksi jatkoroikka laiturilta vedettynä johon päätelaite on kytketty.
Koska asia on tapetilla useammassakin paikassa, ilmeisesti minulta menee jotain ohi? Toivottavasti ei ampeereita kuitenkaan;)
Ilmesesti oikein toteutettu vikavirtasuojattu maasahkö ei juuri aiheuta ongelmia. Mutta jos jollain on samassa laiturissa esim johdossa vaurio, tai maadoitukset miten sattuu, niin ongelmia alkaa esiintymään. Jos sähköä pääse "karkaamaan" veteen voi sinkkien kuluminen olla todella suurta.
Vaikutusta on myös ilmeisesti jos satamassa makaa esim. vanha laivan romu (tai muuta isoa rautaa) pohjassa, niin silloinkin sinkkien kulutus kasvaa.
Kumpa vain muistaisin kuinka mitattiin satamassa olessä jännite erot (eli ne erot jotka ruostuttaa/syö sinkkejä). Jännitemittarilla jotenkin katsottiin den ja aluksen välisiä eroja. Joku varmaan ohjeen googlella voisi löytää.
Itsellä kuituvene, siksi ei niin tärkeä aihe.
Vaihda sinkit kupari-anodeihin, ne suojaavat paljon tehokkaammin.
Joissain tapauksissa jopa koko teräsvene on kuulema suojattu kuparoimalla.
Palstalla esiintyvä nimimerkki Wickström W3 on itse ollut projektissa mukana ja voinee kertoa tarkemmin hommasta ja kokemuksista.
Voisiko tää Wickström W3 kertoa lisää.
Asia alkoi kiinnostamaan.
Ei sinkki veneen sisällä toimi, koska ei ole elektrolyyttiä, eli vettä (paitsi ehkä pilssissä). Kaikki suojattavat kohteet pitää olla kuitenkin sähköisesti toisiinsa kytkettynä, eli moottori, potkuri, peräsin ja runko. Teräsveneen runkoa ei missään tapauksessa saa käyttää johtimena galvaanisen korroosion takia, joten kaikki mahdolliset maadoituskaapelit pitää tuoda yhteen ja ainoaan pisteeseen, joka on kytketty rungon ulkopuolella sinkkiin. Galvaanisen erottimen tai suojaeroitusmuuntajan käyttö on enemmän kuin suositeltavaa maasähköjärjestelmissä.