Nyky-yhteiskunta ei käsitä tätä

Tajuan elämästä liian paljon ja totean, että haluan jatkaa matkaa.

Kuvitelkaa joku shellin baari, jossa olette lojuneet juomassa kahvia ja haluatte nostaa kytkintä. Tiedätte, mistä puhun. Minulla se pätee elämään. Kyse ei ole siitä, etten jaksa, vaan siitä, että minua ei kertakaikkiaan kiinnosta.

Tottakai olen yrittänyt itsemurhaa lukuisia kertoja, tämä ei ole salaisuus, mutta nykylääkkeillä se on lähes mahdotonta ja Junan eteen en vain uskalla juosta.

Kuvittele ittes lentokoneeseen, selässä laskuvarjoreppu edessä avoin oviaukko ja vieressä tyyppi, joka näyttää peukalolla merkin, että nyt voit hypätä.
Kuvittele hirvee tuuli, joka takoo tärykalvoja ja saa naamalihakset lepattamaan, hengityksen salpautumaan, vedet nousemaan silmiin suojalasienkin takana ja kauheen vetovoiman, joka kiskoo sua kohti maata kiihtyvällä vauhdilla, jota sä et kykene itse edes tajuamaan kun ei oo mitään mistä nähdä miten lujaa putoot.

Kuvittele pilvi johon putoot; hetkellinen kylmänkostee ilmavirta iholla ja näkökentän edessä niin, ettet näe hetkeen mitään muuta kuin valkosta. Sitten aukee maa alla, metsät ja pellot pieniä suikaleita, tiet langapätkiä, et erota vielä ihmisiä etkä autojakaan kunnolla. Horisontti kaartuu eikä ole suora kuten maanpäältä nähtynä.

Käsi etsiytyy seläntaa, löytää tupen ja tarttuu siihen, nykäisee. Ilmavirta nykäisee sut hetkeksi ylöspäin, mahassa tuntuu hassulta kuin Linnanmäen härveleissä.
Kuvittele, millaista ääntä varjo pitää kun se rävähtää auki pääsi päällä. Siinä sä leijut, sen varjon varassa, keinuen alas kohti maata. Peltotilkut suurenee, tiet levenee, autot saattaa jo erottaa, metsässä puut pitenee. Ilmavirta ei oo enää yhtä raju kuin hetki sitten, joten saat katsella ympärillesi rauhallisemmin.
Kuvittele, että tykkäät siitä mitä näet, että se on susta kaunista, kauniimpaa kuin mikään minkä olet siihen mennessä nähnyt.

Kuvittele, että vasta siinä, tätä kaikkea aivan eri näkökulmasta katsellessasi, heräät tajuamaan, ettet sä tiedä edes tästä pallosta lähimainkaan niin paljon kuin haluaisit tietää, ja että sä koet omat pikku ongelmasi yhtäkkiä muurahaisen-paskan kokoiseksi tätä valtavaa maapalloa ilmasta käsin tarkastellessasi.

Kuvittele sitten, että joku pyytää sua mukaansa rapakon taakse, tekemään samanlaisia hyppyjä aivan erilaisen maiseman yllä, eri kieltä puhuvien ihmisten kanssa, porukassa, jossa sulla on vihdoin mahis hahmottaa itsesikin paljon nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin.

Elämä on ihmeitä täynnä.
Kuoleminen on vain yks ihme, joka päättää elämän.

Voit ostaa apteekista ilman reseptiä kipulääkkeitä ja ottaa niitä tappavan annoksen.

tai vaikka esim triptyliin saa helpolla reseptin vaikka unettomuuteen. tarpeeksi syö varma kuolema edessä.

tai ketiapiinia todella reilusti vitunmoisen kännin kanssa. tosin ei liene kovin varma keino. hyvä olis lisätä vielä muitakin lamaavia puuroja.

kofeiini tabutkin tappaa kun tarpeeksi syö saa ilman reseptiä nekin. juu ja tuo aspiriini neuvo toimii kanssa.

tai sitten juot vaan vitusti vettä ilman mitään suoloja sekin tappaa lopulta.

Neurolepteihin kuolee, ensin pitää totutella käyttämään niitä suuria määriä ja sitten yhtäkkiä lopettaa kokonaan niiden ottamisen. Aivot eivät kestä ja seuraa halvaus ja kuolema.

Olet antanut täällä sellaisen kuvan, että sittenkin olet päättänyt sinnitellä elämän loppuun.

Pidä tuo päätös.

Nyky-yhteiskunta on sairas. Katselepa noita kiusaaja narsisteja,siinä näet pahuuden
ilmentymän ihmismuodossa..ihmisistä on tullut kiusaajia,valehtelijoita,täysin moraalittomia ja haureellisia, alamaailman ihmisiä,ei ihmisyyttä ,ei empatiaa.