Koko lukioaikani olen vain lusmuillut, ja lukenut kokeisiin viimeisinä iltoina ennen koeviikkoa. En ajatellut siinä olevan mitään huonoa, mutta keskiarvoni on reippaasti alle 8. Tajusin juuri, ettei niin huonolla todistuksella pääse melkein minnekkään opiskelemaan, kirjoitusten arvosanoista viis. Tässä jaksossa päätin vihdoinkin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja lukea jokaisen tunnin jälkeen siihen kuuluvan kappaleen ja tehdä läksyt.
En ole eläessäni opiskellut näin vakavasti, ja yllätyin miten paljon aikaa se vie. Vuorokaudessa ei tunnu olevan tarpeeksi tunteja tehdä kaikkia asioita joita tahtoisin. Pääsen useimpina päivinä vasta neljältä koulusta, kotona olen puoli viiden maissa. Minulla on tässä jaksossa neljää lukuainetta ja kolmea kieltä, siis seitsemän kurssia, oikea tappojakso. Läksyjen tekemisessä kestää useita tunteja, neljäkin joskus. Lisäksi haluaisin myös harjoitella pianoläksyjä ja käydä lenkillä, ja ihan vain aikaa itselleni. Sitten pitäisi käydä vielä ajoissa nukkumaankin, etten pilki tunneilla. Kaikkea tätä ei yksinkertaisesti saa päivääni mahtumaan, ja asiaa entisestään pahentavat vanhempani.
He käskevät minua laittamaan ruokaa, imuroimaan, täyttämään tiskikonetta, pyykkäilemään, viemään koiraa lenkille kun heillä on ollut niin rankka päivä töissä. Tiedän etteivät nuo askaereet kamalilta kuulosta, eivätkä ne olekkaan. Ainoa ongelmani on aika. Kun noita askareita päivän mittaan kertyy, niiden parissa vierähtää helposti myöskin tunteja. Vanhemmillani ei ole MITÄÄN tekemistä työpäivänsä jälkeen, minulla on vuori läksyjä. Ymmärrän toki että töissä voi olla rankkaa, mutten jaksa uskoa että se olisi erityisen päljon rankempi kuin oma koulupäiväni, joka myös kestää parina päivänä kahdeksan tuntia. Vanhempani ovat iät ajat kannustaneet minua opiskelemaan kovemmin, ja nyt kun teen sitä, he suorastaan sabotoivat koko yrityksen.
Toki voisin luovuttaa ja palata laiskotteluun, jolloin minulla olisi paljon enemmän vapaa-aikaa. En vain yksinkertaisesti halua. Haluan saavuttaa elämässä asioita. Miten voin saada vanhempani ymmärtämään tämän? Tuntuu että pää halkeaa, minulla ei ole nykyään melkein yhtään aikaa itselleni. Olen itkuinen ja väsynyt. Olen kertonut asiasta vanhemmilleni, mutta selitys on aina vain se, että heillä on ollut rankka päivä töissä.
En ole eläessäni opiskellut näin vakavasti, ja yllätyin miten paljon aikaa se vie. Vuorokaudessa ei tunnu olevan tarpeeksi tunteja tehdä kaikkia asioita joita tahtoisin. Pääsen useimpina päivinä vasta neljältä koulusta, kotona olen puoli viiden maissa. Minulla on tässä jaksossa neljää lukuainetta ja kolmea kieltä, siis seitsemän kurssia, oikea tappojakso. Läksyjen tekemisessä kestää useita tunteja, neljäkin joskus. Lisäksi haluaisin myös harjoitella pianoläksyjä ja käydä lenkillä, ja ihan vain aikaa itselleni. Sitten pitäisi käydä vielä ajoissa nukkumaankin, etten pilki tunneilla. Kaikkea tätä ei yksinkertaisesti saa päivääni mahtumaan, ja asiaa entisestään pahentavat vanhempani.
He käskevät minua laittamaan ruokaa, imuroimaan, täyttämään tiskikonetta, pyykkäilemään, viemään koiraa lenkille kun heillä on ollut niin rankka päivä töissä. Tiedän etteivät nuo askaereet kamalilta kuulosta, eivätkä ne olekkaan. Ainoa ongelmani on aika. Kun noita askareita päivän mittaan kertyy, niiden parissa vierähtää helposti myöskin tunteja. Vanhemmillani ei ole MITÄÄN tekemistä työpäivänsä jälkeen, minulla on vuori läksyjä. Ymmärrän toki että töissä voi olla rankkaa, mutten jaksa uskoa että se olisi erityisen päljon rankempi kuin oma koulupäiväni, joka myös kestää parina päivänä kahdeksan tuntia. Vanhempani ovat iät ajat kannustaneet minua opiskelemaan kovemmin, ja nyt kun teen sitä, he suorastaan sabotoivat koko yrityksen.
Toki voisin luovuttaa ja palata laiskotteluun, jolloin minulla olisi paljon enemmän vapaa-aikaa. En vain yksinkertaisesti halua. Haluan saavuttaa elämässä asioita. Miten voin saada vanhempani ymmärtämään tämän? Tuntuu että pää halkeaa, minulla ei ole nykyään melkein yhtään aikaa itselleni. Olen itkuinen ja väsynyt. Olen kertonut asiasta vanhemmilleni, mutta selitys on aina vain se, että heillä on ollut rankka päivä töissä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tasapainoita opiskelusi. Pidä läksyjä tehdessä aina välillä 15-30min taukoja, auttaa keskittymään pitemmän aikaa. Kaikkia läksyjä ei tarvitse tehdä, poimi pääasiat tehtävistä. Jos jokin on helppoa, älä tee niitä tehtäviä niin paljon. Harjoittele hankalampia. Jos sinulla on aikaa tunnilla tms. niin hyödynnä aikasi ja tee vähän läksyjä. Aina tee niinkuin sinusta tuntuu. Lukiessasi kokeisiin, voit tehdä läksyjä jotka skippasit: näin voit harjoitella tehokkaammin kokeisiin. Ja se tärkein, kokeisiin lukiessa poimi pääasiat! Jos jokin jää sinulle epäselväksi, jätä asia myöhemmäksi. Jos takerrut yhteen asiaan, muille asioille jää vähemmän aikaa. Voit myös näyttää vanhemmillesi kuinka paljon läksyjä sinulla on. Ota heidät mukaan huoneeseesi kun teet siellä läksyjä, kyllä he siitä tajuavat. :)
Mahdollisuutta muuttaa kotoa pois opiskelijakämppään ?
Huonoa tuuria opiskelujesi suhteen.
Pidä vanhemmillesi puhuttelu!
Kerro heille että palat loppuun. Esitä asiasi niin, että et yksinkertaisesti jaksa. Tihrusta vaikka itkua. Todennäköisesti he säikähtävät niin että eivät enää kiusaa sinua askareilla.
Tiedän ton tunteen, mullakin on kolme kieltä ja melkeen joka jaksossa on aina 7 kurssia. Mulla on 1 lepoviikonloppu jaksossa, ja se on se koeviikon jälkeinen viikonloppu kun koket on ohi. Alussa toi kauhee painaminen tuntu ylivoimaselta, mut kaikkeen tottuu. Nyt menee jo melkeempä rutiinilla aina koulun jälkeen läksyt. Omien juttujen pariin pääsee vasta 6 aikaan, joskus voi mennä 8kin asti, mutta se on hinta mikä pitää maksaa hyvistä arvosanoista.
Muuta kotoa pois ja kertaa 3 luokka.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, minne et muka pääse opiskelemaan hyvällä YO-todistuksella? Yliopistoon hakiessa ei sinun päättötodistusta katsota, vaan nimen omaan YO-todistusta. Jos pelkän YO-todistuksen pisteet ei riitä, niin sisään voi päästä vielä todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä tai pelkästään pääsykokeen pisteillä. Vain ulkomaisia yliopistoja kiinnostaa arvosanasi lukiossa, mutta hekin painottavat YO-kokeita. Panosta YO-kokeisiisi.
That said, hieno homma että olet alkanut panostamaan jo nyt. YO-kokeisiin valmistautuminen tulee olemaan huomattavasti helpompaa. Älä luovuta, sillä tulet katumaan erittäin paljon jos kuset yo-kokeesi ja et pääse sen vuoksi ulkomaille opiskelemaan. Suomessa sen sijaan pääset vielä pääsykokeiden kautta sisälle mikäli kuset YO-kokeet.