Valkoiset valheet

Kerrotteko valkoisia valheita? Itse olen kertonut, koska en ole halunnut esim. huolestuttaa läheisiä. Valittettavasti sepitykset ovat jatkuneet ja on tullut selitettyä sellaistakin mitä ei olisi tarvinnut. Välillä tuntuu, että uskon itsekin niitä valheitani. Olen ihan pelästynyt käytöstäni. Suhteeni vanhempiin ja sisaruksiin on todella läheinen, ei mun tarvitsisi heille valehdella, mutta silti olen tehnyt sen. En tiedä miksi... En enää kehtaisi kertoa, että jutut eivät ole totta, koska olen niitä sepitellyt niin paljon. Unohdanko koko asian ja koitan olla rehellinen jatkossa? Pelottaa, että sekoan lopullisesti.
476
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Lopeta pelleily ja päätä alkaa olemaan rehellinen. Muuten sairastut valheen maailmaan. Niin kuin jo itsekkin olet huomannut: todellisuuden ja suhteellisuuden taju alkavat hämärtyä.

Äänestä
  • Kun olin täysin rehellinen, sain hullun leiman. Tämä tapahtui Harjavallassa. Suosittelen kaikkia valehtelemaan, jotta säästytte leimalta.

    Äänestä

Kaikki ihmiset valehtelee. Ihan turhaa tulla sanomaan mitään muuta. Mulla ainakaan valehtelusta ole pää seonnut tai todellisuuden taju lähtenyt käsistä. Pitääkö kaikesta vääntää jotain omituista ja hullua aina? On ihan normaalia, että ihmiset valehtelevat. Käyttäytymisterapeutin mukaan ihmiset valehtelee valkoisia valheita monta kertaa päivässä. En minäkään ala kertomaan tuntemattomille ongelmistani ja muista. Sanon vaan, että ihan hyvin menee. Se on jo valkoinen valhe.

Äänestä

Pelimies valehtelee aina vaimolleen ja salarakkailleen.
Sen on pakko kehittyä siinä vieläpä taitavaksi, jos meinaa
pelejään pelailla.
Eikä se miespuolinen artistikaan kerro bändärille ensimmäiseksi,
että joo onhan mulla näitä sun laisias hoitoja ollut jo yli 6000,
mutta vielä tässä nyt muutama lisääkin menee, joukon jatkoksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


123457 kirjoitti:

Kerrotteko valkoisia valheita? Itse olen kertonut, koska en ole halunnut esim. huolestuttaa läheisiä. Valittettavasti sepitykset ovat jatkuneet ja on tullut selitettyä sellaistakin mitä ei olisi tarvinnut. Välillä tuntuu, että uskon itsekin niitä valheitani. Olen ihan pelästynyt käytöstäni. Suhteeni vanhempiin ja sisaruksiin on todella läheinen, ei mun tarvitsisi heille valehdella, mutta silti olen tehnyt sen. En tiedä miksi... En enää kehtaisi kertoa, että jutut eivät ole totta, koska olen niitä sepitellyt niin paljon. Unohdanko koko asian ja koitan olla rehellinen jatkossa? Pelottaa, että sekoan lopullisesti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu