Tekevätkö läheisriippuvaiset naiset peräkammarinpoikia kun eivät laske heitä maailmalle?
Jos ovat eronneita, niin poika saa hoitaa seuralaisen roolia ja olla " apupoika anterona" käymässä kaupassa ja passaamassa.
Vanheneva äiti on niin rassukka ettei uskalla olla yksin, ja manipuloi poikansa hokemalla ettei poika pärjää yksin. Onkohan ehkä taka-ajatuksena myös että saa pojasta aikanaan vanhuudenhoitajan?
Jos ovat eronneita, niin poika saa hoitaa seuralaisen roolia ja olla " apupoika anterona" käymässä kaupassa ja passaamassa.
Vanheneva äiti on niin rassukka ettei uskalla olla yksin, ja manipuloi poikansa hokemalla ettei poika pärjää yksin. Onkohan ehkä taka-ajatuksena myös että saa pojasta aikanaan vanhuudenhoitajan?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Eipä taidan tämän ajan poijjat suostua äidin talutettaviksi..
Pienenä omakohtaisena sivulauseena, kyselin pojaltani että laittoikohan tytär (lapsenlapsemma) ehkä vahingossa moottorikelkasta tyhjennettyä bensaa siltään mopoonsa, - arvatkaa mitä poikmme vastasi :/: "Kaikki järki ei ole siinä osoitteessa"..no se siitä, empä kyselekkää tyhmiä enää :))
Nykyään niitä tulee väkiselläkin.
Seuraillut tässä tuttuja ja naapuristoa. Ennen oli paljon porukkaa ja pienet kämpät, isäntä jäi taloon, muut mierontielle. Sitä oli lähdettävä, ei pieni pläntti peltoa kaikkia elätä. Sama asia kaupungeissakin, tila loppui kesken, ei hellahuoneeseen monta perhettä mahdu. Ja aina jäi joku nurkkiin notkumaan silloinkin.
Nyt ei ole minne mennä. Maa täynnä tyhjiä asuntoja. Paikoissa, missä töitä ei löydy hakemallakaan, osa ei edes hae. Mutta kun katto pitää olla pään päällä, asutaan siellä missä pystyy. Osa ei pysty asumaan kuin vanhempiensa nurkissa. Lisäksi asuntokoko kasvanut, paljon suuriakin asuntoja, joissa asuu joku sinkku tai pariskunta, loppu tila tavallaan hukkatilaa.
Pitää muistaa, suomen huusholleista 40% on sinkkutalouksia.
Yhteisöllisyys hävinnyt, parempi se on asustella kotosalla kaksin jommankumman vanhemman kanssa, kuin ypöyksin jossain slummissa. Sama toisinpäin. Loispummieläkeläinen pitää mieluusti jälkikasvua nurkkajuurissaan, koska eivät viitsi palkata seuraneitä ja palvelijaa. Loppupeleissä jälkikasvun edustaja on sitten omaishoitajana, koska yhteiskunta ei pysty kustantamaan täyttä ylläpitoa dementoituneille ja hoitoa tarvitseville massoille.
=DW=
Aikamoista hölöpäntööräisyyttä.
DW, kuinka on mahdollista etten tunne yhtään peräkammaripoikaa-tai tyttöä, missä heitä on...annat ymmärtää kuin jokatoisella eläkeläisellä asuisi joku aikuinen lapsista samassa huushollissa..!? Asumme kerrostalossa, jossa on melkein kaikki ikäisiäni, ja yhtään loisivaa aikamiespoikaa/ -tyttöä en ole vielä talossamme huomannut...
Tunnen moniakin.
Kyse tosiaan mun mielestä enenpi taloudelliset syyt, kuin muut syyt. Ihmiset kuolee aikanaan, jälkikasvu jää ja asunto jää jälkeen. Inhimillisillä asioilla ei paljoakaan tekemistä asian kanssa. Sitäpaitsi, useat vanhemmat noituvat sitä, että ei pääse junioreista eroon.
Esimerkkinä mainiten, seinänaapurin ukkeli sai reisakseen työttömäksi jääneen poikansa joku vuosi sitten.No poika on nykyisin juu töissä, muitta ei se minekkään ole muuttanut.. Huvittavin esimerkki Hikiältä. Kundi oli laitettu mierontielle. Sillä nyt tuli avioero ja asunto meni, mamman ja papan hoiviin "väliaikaisesti". Sillä oli pikku poika itelläänkin. Nooo, lopputulos, ne asuu edelleen siellä.
Mä koitin koristaa just sitä, asunnot pieniä. Jos tilaa, sitten mahtuu, ei kaupungin vuokraluukkuihin. Puhun omistusasumisesta.
Monet kaupunginvuokraluukuissa asuvat muuten tekee fyrkkaa helpolla konstilla. Kakara kun täysikäinen, sille oma luukku. Ei muuta käytännössä minnekkään kotoa, mutta vuokraa pimeästi omaa kämppäänsä opiskelijoille, keikktyöläisille jne. On siis käytännössä peräkammarinpoika, mutta ihan taloudellisista syistä. Työkkärikorvaukse, asumistue jne juoksee kahdesta asunnosta, päälle vuokratulot, vaikka tosiasiassa käytössä on vain yksi asunto.
=DW=
Kyllä monet asiantuntijat ja ihmisen psyykejuttuja selvittänett ovat sitä mieltä, että vanhemilla on merkittävä osuus miehen itsenäistymiseen. Jopa miehen avioliitto voi (mikäli sinne asti ehtii) olla vaakalaudalla liian takertuvan äitisuhteen vuoksi. Jos pojalla ei ole toimivaa isän mallia niin liian holhoava äiti ei päästä poikaa napanuorastaan, sitoo, syyllistää, vatii, ei pääsä naimisiin.
Varsinkin jos poika on heikkotahtoinen, ujo jnii peräkammari kiehtoo....
Paljon luettavaa täältä
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/38
Peräkammarin pojat ja tytöt ovat suurelta osin jo yli 60v osa eläkkeelläkin. Kyllä näitä leski-äidin ja leski-isän hoivaajia vielä on. Ikävä vain voimakasluonteisen äidin vanhenevilta lapsilta jää yksi osa elämää elämättä. Kun äiti kuolee vielä peräkammarin poika käy vuodesta toiseen vaalimassa äidin muistoa hautaa hoitamalla ja hyvin.
Juicen ja Mikon viisu ”Mä lähden maalle” kuvaa hyvin ” Eloveena tyttöjä kasvaa maalla läjittäin ja viimeinenkin tyttö lähtee satunnaisten poikien matkaan. Mummo rollaattorilla meni pankkiin päin ja sitten lähikauppaan ostamaan peräkammarin pojalleen miestenlehtiä ja Karjalaa".
Sanonta, yhden lapsen pitää jäädä hoitamaan vanhempia, onhan tekopalkaksi yhden jäätävä. Ehkä meidän ikäpolvi jo tiedostaa lapsilla on oma elämä ja eikö laki määrittele ettei hoitovastuuta ole vanhemmista lapsilla vaan yhteiskunnalla.
Mutta miksi lapsi on näin tahdonvoimaton, vaikka on täysin terve, ettei hankkiudu omaan elämään. Onko syy se että varsinkin äidit ovat käyttäneet valtaansa väärin alistamalla pojan jo kasvuvuosina joka on voinut tapahtua monella eri tavalla. Tiedä häntä?
Osuit täydellisesti ytimeen.
"Ehkä meidän ikäpolvi jo tiedostaa lapsilla on oma elämä ja eikö laki määrittele ettei hoitovastuuta ole vanhemmista lapsilla vaan yhteiskunnalla."
Sen takia asiat just on päin aanusta, yhteisöllisyyttä ei ole ollut sitten sotien jälkeen. Näkee kaikessa yhteiskunnassa, kun katselee ympärilleen. Tuorein puheenaihehan on, että koska vanhemmat ei kasvata lapsiaan itse, ei sitten opettajatkaan koulussa saa heitä enää kasvattaa. Mutta yhteiskunnan pitää käynnistää valtavat poliisi-, oikeusoperaatiot jonkun käytöstavattoman kakaran takia.
=DW=
Hyvät neuvot tarpee, kuinka pääsee eroon peräkamariPojasta,
nämä nykyajan nörtit ku jumittuu koneitten ääreen,
eivät enään samoin kokoonu yhteen kuten me ennen,
kun ei ollu TV:tä eikä tietokoneita,
menimme kylille tapaamaan toisiamme, tansimme ja nautimme nuoruudesta,
sieltä löytyi myös puoliso, jonka kanssa elimme kunnes kuolema erottaa,
Peräkammarin poika on aidille sama kuin äiti olisi tehnyt Abortin.
Arpia kaikkialla.
Tänä päivänä ovat p-pojat luonnollisia tuotteita, töitä ei ole, oma eläke ei juokse vielä, vanhempien eläke ei riitä kolmelle, eikä edes kahdelle, mutta ihana elämä jatkaa juoksuaan jossain ulkona.
Joten ahdistus kasvaa, jatketulla Kiljulla.
Ikävintä on tietysti se, että peräkammarius alkaa nykyään jo 15-vuotiaana.
Lapsella ei ole rahaa tarjota gimmalle limua eikä rusettia, koska faijan vanhat skrinnaritkin ovat jääneet pieniksi.
Tyttölapset sentään revitään ulos kotoaan revittäviksi.
H.
Pahin peräkammaripoika on työtön alkoholisti, joka pätkii äidilleen mustat silmät eläkkeenmaksupäivänä.
Viettää viikon juomassa, ja tulee takaisin mankumaan mumman makarooneja, kunnes taas on äiteen eläkkeenmaksupäivä.
On huomioitu.
"niinpienihmissydänon"
Voisko olla niinkin, että se pahin on poika, jonka tuska särkee äidin sydämen?
Kunnollinen poika, joka tekee kaiken mitä saa/voi tehdä...yrittää, vaan maailma ei anna enää mahdollisuuksia.
H.
Viisastele sydämesi halusta, kuin aina.
Surkein poika on yleensä äidin sydänkäpy.
Kun se surkeinta on, se rak/skainta on.
mikä siinä on, että ennen ku ei ollu tietokoneita, ei puhelimia, ei TV:tä
meidänki pojat eili veljekset, keksi itse valtavasti tekemistä, yksi korjasi kaikki pyörät autotot ym,
toinen kehitti i t s e radiolähettimen jolla otti yhteyttä ympärimaailmaa, siis oli radioamatööri,
kolmas teki rekkitankoja joilla koko kylän pojat harrasti voimistelua ja kaikenlaista urheilua,
NYT koko nuorisomme on kuin ummehtuneita tylsistyneitä nörttejä jotka istuvat päivät pitkät TV pelien tai tietokoneitten kimpussa, eivät liiku juuri ollenkaan eivät kesi yhtikäs mitään nerokasta
ei kiinosta koneet autot eikä pyörien rappaaminen ja kunnostminen,
jokin on pahasti pielessä nyky yhteiskunnassamme,
suru on suuri jälkeen jäävästä lapsista ja lasten lapsista,
suomi on psyykkisesti tylsistyny , hirvittää tulevaisuus,
politiikka tuhoaa taloudellisesti koko suomen, samalla tuhoaa jälkikasvumme,
näillänäkymillä suomella ei ole tulevaisuutta enään JOS ei politiikkaan tule rajua muutosta,
No jaa, "peräkammarinpoikia" ja "läheisriippuvaisia naisia" tekevät ne, jotka näitä sanoja käyttävät?
"Oikeassa elämässä" kai on useimmiten kysymys luontevan ja hyväntahtoisesti vapaaehtoisen yhteiselon jatkumisesta vaikka kummatkin osapuolet vanhenevatkin.
Tai sitten huolellisten ja avoimien (apupoika antero, taka-ajatus?!) keskustelujen ja osapuolten tarpeiden kartoittamisen eri vaihtoehtojen vertailujen jälkeen päädytään harkittuun ratkaisuun asumisjärjestelyineen.
Luulisin, että hyvin hyvin harvoin on kysymys kylmän laskelmoivasta, manipuloivasta ja vain omaa etuaan ajattelevasta äidistä. Eiköhän sellaisen äidin luota muuten lähdetä pois niin pian kuin suinkin voidaan, tai äiti on itse lähtenyt.
Se on varmaa että asia ei ole toisin päin eli peräkammarinpojat eivät pääse tekemään lapsia joista voisi kasvaa naisia.
Poika on vätys jos ei itse osaa itsenäistyä.
Ai taasko menee naisten/äitien piikkiin tämäkin ilmiö ? Ja pitääkö se patologisoida ?
Kun meillä on ollut pitkään sellainen idea, että ihminen itsenäistyy vain asumalla omillaan tästä poikkeava elämisen malli on sitten epäilyttävä, "epänormaali".
Kuitenkin, kuten todettu, kaksi ja kolmekin sukupolvea on aikaisemmin asunut yhdessä, jopa saman katon alla, eikä siinä välttämättä kukaan ollut "alistettu" .
Saattavathan "peräkammarin pojat" olla luonnostaan hiukan epäitsenäisempiä, mutta enempi minäkin uskon ulkoisten olosuhteitten (työttömyys ym?) vaikuttavan siihen, että "kotiin" jäädään tai tullaan takaisin. Ja onko jotenkin kunniottomampaa hakea tukea omalta perheeltä kuin yhteiskunnalta ?
Sosiaalilainsäädäntö on tavallaan kääntynyt ihmistä vastaan siinä mielessä, että
se on mahdollistanut perhesiteiden höllentymisen, tehnyt vastuun siirtämisen muille helpommaksi. Ja silti ydinperheen sanotaan olevan lujilla ja vanhukset kärsivät yksinäisyydestä.
On olemassa äitejä jotka eivät päästä peräkammarilapsosiaan kokemaan maailman tuulia vaan haluavat pitää poikansa pois maailman pahuudelta. Heidän mielestään lapsoset ovat heitteille jätettyjä jos heidät annetaan tai annetaan lähteä pois kotoaan muualle asumaan. Liekö heillä sitten huoli siitä etteä jäävät vanhetessaan kotiin ilman huoltajaa.
Yleensä peräkammaripojat jäävät sinkuiksi melkeinpä siitä syystä ettei satu vanhemmille mieluista miniäehdokasta, koska mummeli ei hyväksy muita kuin oman muottinsa mukaista miniätä.
Ja onhan peräkammaripojat muutenkin vähän nyssyköitä
....ajetaan tai annetaan lähteä maailmalle.
Olen vähän samalla kannalla kuin hunksi.
Tuo olio saa minut niin usein ottamaan kantaa samalla tavalla.
Mutta minä en pysty, kertakaikkiaan, kopioimaan häntä suoraan, vaan on minun pakko väännellä sanojaan ja lauseitaan uuteen uskoon :)
H.
Ai kuka?
Oletko sinkäin peräkammaripoika?
Pitihän se arvatakin. ;-)
Jos on niin nössö, että äiti määrää, niin sittenhän sopiikin elellä kahdestaan.
Mikäpä siinä autten toisiaan, halvemmaksikin tulee kuin yksin asuminen.
Useat peräkammarin lapsukaiset ovat sodan aikana syntyneitä yksinhuoltaja äitien hoivaamia, nyt siis -70 v ikäisiä, heitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ajat ovat muuttuneet, nyt ei yksihuoltajien tarvitse välttämättä turvautua jälkikasvuunsa, toimeentulo on parempi.
Toisaalta ymmärrän miksi nämä äidit halusivat sitoa lapsensa elin iäkseen itseensä malliin; kun olen sinut hoivannut sinun on nyt vuorosi hoivata minut loppuun asti. Huomautan vain lapsilisiä alettiin makssa v 1946 ja se oli aika pieni mutta lisä kuitenkin yksinhuoltajan kukkaroon.
Onko niin, tämä aika monine avustuksineen puolihuomaamatta lisää peräkammarin lapsi ilmiötä, joka eittämättä on esillä nuorisotyöttömyyden aikakautena. Vaikea on mennä kritisoimaan kenenkään elämän valintaa, sen takana voi olla monen monta probleemaa vaikeuksineen. Parempi olla viisastelematta ja arvostelematta kenenkään elämän valintaa.
Nyt pisti omaantuntoon ja kovaa. Aloitus sai minut tosissaan pähkäilemään, että sellaiseksi peräkammarin nössöksi olen poikani kasvattanut.
Sorri nyt vaan olen vasta reilut nelikymppinen ja maalla asuva yksinhuoltaja äiti. Ja kammareista tosiaan löytyy 3 aikuista miestä. Apua, mitä minä nyt teen. Ammatit on toki jokaisella ja yhdellä oma maatilakin, mutta naismarkkinoilla ei ole flaksi käynyt. Nuorin tuleva lanssikuski nyt on joskus seurustellur, mutta nuo kaksi on tieten jo menetettyä kauraa.
En ole kyllä heistä ajatellut vanhuuden turvaa, kun näillä meriiteillä tuskin liian vanhaksi edes elää. Mummuksi tulosta olen joskus haaveilut , mutta onneksi toivo elää vielä tyttärissä.
Nyt täytyy pistää pojat tarjolle, jos eivät muualle kelpaa niin ry:lle seuroihin, ei sitä tiedä jos ne vielä jollekin kelpaisivat.
Ilmoita telkkarin morsionhakuohjelmiin. Sinnehän tuntuu löytyvän miehiä, jotka livessä eivät ole uskaltaneet monet edes sanoa päivää naissukupuolelle.
Ilmoitusta laatimaan vaan!
RY:ltä pitää löytää, jos itsekin on ry:läinen.
Olen tässä jo pari vuotta hionut kynsiä tuohon maajussille morsian-ohjelmaan, meiltä vois ilmoittaa melkein koko sakin. Olis äitee ja kaksi poikaa, siitähän sais melkein oman ohjelman. Voitas porukalla haeskella sopivaa täydennystä sukuhautaan.
Tai sitten luoda oikein tömäkät nettiprofiilit ja odotella sopivia ehdokkaita. Sieltähän niitä sais varmaan yllin kyllin.
Taitaa tässäkin asiassa olla totuus siinä, että luonto se on, mikä tikanpojan puuhun vettää.Ei auta kuin odotella. Jospa sieltä jostain se sopiva naisihminen tänne keskelle ei mitään ja noitten veljesten rinnalle löytyy.
pielessä,
heh, ilmeisesti tikka on lopettanu nousemasta puuhun luonnon käskystä, jokin on menny pieleen
ku luoja on poikia luonu,
sama koskee naisia,
seksi ei muistu enään mieleen, ihmettelee vaan ku joku yrittää että mitähän se tuoki yrittää,
ku ei muistu mieleen,
meikäläinen ainaki nuorena joksi senku kerkisi kaikenmaailman pippaloissa joissa tansittiin poskiposkea vasten ja AAAAAAHHHH oli se ihanaa ja jännittävää,
ja
saatille piti päästä ja pussaileen toista sukupuolta, ei mikään ollu elämässä jännittävämpää ja mukavampaa,
mikähän nyky nuoria oikein vaivaa,
kaikki on kuin puu-ukkoja ja puu-akkoja, kaikki kiertää kaukaa toisensa, ei uskalleta tehdä tuttavuutta,
voi voi ku käy sääliksi nyky nuoria,,
Nykynuorilla on aina kiire tietsikalle tapaamaan virtuaalikamuja, livessä niitä ei sitten olekaan.
Totta kuin rotta, mitä itse olen katsastellut tilannetta. Harmi että elämä lipuu ohitse eikä yhtäkään oikeaa tyttöystävää, oikeaa suhdetta ole nelikymppiseksi koettuna.
komeitaki ovat kuin sanonko mikä,
tekniikan huikea kehitys on ollu hyödyksi, MUTTA myös vahingoksi biologiselle ihmiselle,
ihmisen normaalit suvunjatkamis vietit on kadoneet tietokoneen mukana taivaan tuullin eli bitti avaruuteen,
juuu, kyllä huolestuttaa omat nuoret poikalapset, tai nuoria aikuisia opiskelijaMiehia ne ovat, mutta ei niissä näy sitä ennen aikaista kiinostusta mennä kodin ulkopuolisiin rientoihin,
mutta nokka on kiini tietokoneessa,
jotain pitäisi keksiä että nyky nuoret löytäisivät taas toisensa, ja sen ihanan ennenaikasen jännityksen toisiaan kohtaan,
tämä alotus onki tärkeä ja huolta aiheuttava,
meillä on aivan liikaa peräkamarin poikia,
oliskohan politiikka syyllinen tämän ryhmän liikakasvuun,
nyt onkiireesti mietittävä kuinka saisimme kaikki nuoret miehet työhön ja innostumaan elämästä, ja naisista,
vai onko meillä jo liikaa suosittu homoutta eduskuntaa myöten, nyt ei pojat ja miehet enään kiinostu naisista eikä perheen perustamisesta kuten ennen,,
enne oli miehetki terveempiä ja normaalimpia ihmisiä,
nyt suomeen muodostuu outo ilmiö, miesten keskeisiä perheitä,
ja naisten keskeisiä lespoperheitä tällämenolla,
mietn saisi nuo peräkammarin pojat raitille hauskanpitoon, tyttöjä kateleen, ku on kevät ja hameenhelmat lyhenee, eikö niitä yhtään kiinosta mitä siellä on, kuten ennen, kun mies oli mies, ja nainen oli nainen.
Lapsethan ovat vanhempiensa muovaamia. Tuskin siihen apteekista mitään rohtoja löytyy.
Lapselle riittää omassa perheessä rakkaus ja huolenpito, olivat vanhemmat sitten miehiä tai naisia.
Eikä homous lisäänny, aina on ollut heitä ja aina tulee olemaan.
HYIII, mikä tulevaisuus,,,
Mikä tulevaisuus?
Ihmiskunta olisi paljon onnellisempi, jos telkkari ja tietsikka olisi jäänyt keksimättä.
enään ei palaa,
" ******** "
totta, ihmiset kävisivät toisiaan tapaamassa, yhteisöllisyys antais voimaa kylille,
heh, ihan naurrtaa ku ajattelle mennyttä, siis nuoriso aktivoituisi keksimään taas itse radiolähettimiä, lennokkeja, sun muita keksintöjä,
kokoontuisivat toisiaan näkemään ja kokemaan kaikkea kivaa kehittävää, seksi olis normaalia miesten ja naisten välistä,
tikanpoikaki osaisi nousta puuhun,
"voi niitä aikoja kun sais elää ne taasen uudelleen",