Voisiko joku toriparkin kannattaja selittää, miten Lahdessa koko toriparkki pintoineen maksaa noin puolet siitä mitä Turussa kaupungin maksettavaksi jäävä torin pinta?
http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/pfbd/A05946C313C0F1D3C2257B4B0042249D
http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/pfbd/A05946C313C0F1D3C2257B4B0042249D
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lahdessa pysäköintilaitoksen sekä rakentaja että omistaja on kaupunki. Kustannusten kohdistuminen eri toimijoihin on siten selkeämpi kuin meillä.
Turussa maaperä on ongelma. Laitoksen rakenteet joudutaan upottamaan vellovaan saviliejuun ja perustamaan jopa liki 70 metrin syvyydessä olevaan kovaan pohjaan! Kustannusarvion nousua voidaan selittääkin osin pohjaveden pinnan tason haitattopmana pitämisen aiheuttamilla lisäkustannuksilla että myös perustustavan jatkotutkimuksissa tapahtuneista tarkennuksista.
Koska parkkiluolan kansi on samalla torin perustus, on luonnollista että kaupunki osaltaan miettii osuuttaan perustuksien kustannuksista, säästäähän se samalla huomattavasti, koska sen ei tarvitse uusia torin perustuksia. Savivellissä perutusten teko ei ole ihan ilmaista mutta vastannee likimain perustusten vahvistam,ista ilman toriparkkia? Lahden perustamisolosuhteiden soraharjulla voitaneen olettaa olevan lähes ilmaisia Turkuun verraten!
Turun pysököintilaitoksen kustannukset pyritään jakamaan oikeudenmukaisesti. Lisäkustaannuksia kaupungin kontolle tuovat maanalaisten johdostojen uusiminen torin ja sitä ympäröivien katujen alueella. Samoin kustannuksia lisää sisäänajoluiskien suuaukkojen sijoittaminen - keskustan henkilöautoliikenteen rauhoittamiseksi - varsin kauas itse pysäköintilaitoksesta. Keskustan infran määrä ei ole ihan mitätön. Koska näin lisäkustannukset johtuvat suureksi osaksi kaupungin vaatimuksista on luonnollista että se myös osallistuu niihin tavalla tai toisella?
Toisaalta kaupungin kontolle jäävät myös kioskien, katosten, Kauppatorin valaistuksen ja sen moninaisten toimintojen vaatimat laitteet ja johdostot, jotka tietenkn kannattaa tehdä mahdollisimman täydellisiksi samantien?
Osa torin nykyisistä kioskeista on rakennettu vain muutamia vuosia sitten. Niiden purkuun ja uudelleenrakentamiseen kaupunki tietenkin osallistuu? Toivotaan, että kaupunki saa aikaan edullsia jatkosopimukisia kioski-, kahvila- ja muista myyntipaikoista saadakseen korvaavia tuloja.
Todella huonoja selityksiä.
Totuushan on se että toriparkki maksatetaan kaupungilla kokonaisuudessaan naamioituna torikustannuksiin.
Jostain syystä toripakkikiimaiset eivät halua puhua tästä aiheesta.
Miten selittyy Lahden ja Turun toripakkien järjetön hintaero? Lahden kaupunki saa koko parkin halvemmalla kuin Turku pelkän pinnoitteen.
Mutta löytyyhän sieltä arvokkaita ruukun sirpaleita ja kissan luita.
Edelleenkään toripakkiuskovaiset eivät ole ottaneet kantaa tähän hintaeroon...
Jos toriparkkia ei rakenneta, torin pinnan uusiminen tulee moninverroin kalliimmaksi. Ja sen maksaa takuuvarmasti kaupunkilainen! Vai luuletteko maalaisten ja jälleenmyyjien osallistuvat kustannuksiin? Siinä teille "uskovaisen" tieto!
Aivan päätön väite. Kullallako se tori meinataan päällystää?
Torin pinta-ala on 13.000m2. Ja sille on laskettu toriparkin päälle tehtynä hintaa noin 30 miljoonaa, eli 2300€./m2... sillä hinnallahan rakennetaan taloja.
Ilman toriparkkia torin kunnostus ei maksa kuin maksimissaan 5-10 miljoonaa. Tyydyttäviä ratkasuita saadaan vielä selvästi halvemmallakin.
Lahdessa koko parkki toreineen on tulossa maksamaan noin 20 miljoonaa, tosin tori on pikkusen pienempi ja tuokin on tietysti arvio ja ylittynee, kuten julkisissa hankinnoissa yleisesti käy.
Ilman toriparkkia torin kunnostus maksaa noin 500.000 € enemmän, tutustu asiakirjoihin ennen kuin kirjoitat mutu ajatuksiasi.
Käykö Kauppatorin päällystyksen kanssa samoin kuin Vanhalla Suurtorilla on käynyt?
Vammaisneuvosto ilmoittaa, ettei se hyväksy historialliseen tyyliin sovitettua kivetystä. Samoin neuvosto hylkää ajatuksen, että osalle toria tehtäisiin moottorirollaattorille sopivamalla kiveyksellä erillisä polkuja, "koska sellaiset erilliset reitit eriarvoistavat vammaiset muista kansalaisista, jotka pystyvät kulkemaan omia polkujaan kuin entiset Camelinpolttajat"!?
Nyt sitten mietitään Vanhan Suurtorin asfatlointia, ainoana päällysteenä mikä kelpaa vammaisneuvostolle! Torin pinnoituskin tulee huisin halvaksi, kun suoraan nykyisen kiveyksen päälle levitetään asfaltti. Pinta on helppo pitää siistinä pesukoneella. Näin myös torin hygienisyys - ja samalla ulkonäkökin - kertaheitolla paranee.
Kauppatorin "kunnostamiseksi" sille voitaisiin ajatella myös sen ensimmäistä päällystettä 1800-luvun alusta: hiekkapinnoitetta. Sen ainoa huono puoli on puhtaana- ja kunnossapito, mutta se on kestettävä kun kerran halavalla saaraan.