Säälittävää kun ihminen elää menneisyydessä ja ei saa mitään järkevää aikaan tässä hetkessä. Miettikää nyt vähän Tunkeron blogia ja ulosantia. Noin kymmenen vuotta vanhoja juttuja kerrataan Tunkeron suunnalta kuin ne olisivat tapahtuneet eilen. Blogi on täynnä vanhojen asioiden kertaamista ja vanhoja valokuvia. Kuka jaksaa kuunnella ihmistä, joka soittaa aina samaa levyä ja kertoo vanhoista matkoistaan tms. uudestaan ja uudestaan ???
Milloin Tunkero ottaa sen lusikan käteen ja menee opiskelemaan tai normaalitöihin, sillä kohta keski-ikää lähestyvän naisen pitäisi jo muuttaa omaan asuntoon ja kantaa vastuuta elämästään eikä asua isän ja äidin omistamassa talossa, vanhempien kustantamana.
Onko tarkoitus tanssia ja keikkua trukkilavan päällä vielä 65 vuotiaana?
Milloin Tunkero ottaa sen lusikan käteen ja menee opiskelemaan tai normaalitöihin, sillä kohta keski-ikää lähestyvän naisen pitäisi jo muuttaa omaan asuntoon ja kantaa vastuuta elämästään eikä asua isän ja äidin omistamassa talossa, vanhempien kustantamana.
Onko tarkoitus tanssia ja keikkua trukkilavan päällä vielä 65 vuotiaana?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jotkut ovat tällaisia.
Tunnen erään eroneen rouvan, joka oli ennen naimisissa silloisen Kemiran johtajan kanssa. Rouva itse ei tietenkään ollut töissä vaan oli kotirouvana, ja ilmeisesti koko identiteetti rakentui joutilaana johtajan rouvana olemiselle. Rouva pääsi matkustelemaan paljon miehensä mukana joten jokin päässä kai naksahti sellaiseen "luksuselämävaiheeseen".
Pariskunta on eronnut jo vuosia sitten, päälle viisikymppinen rouva asuu ihan tavallisessa asunnossa ja edelleen jutut ovat "Kemira sitä Kemira tätä. Kemiran kanssa ameriikassa, pariisissa ja koreassa ja lapissa. ja siellä sun täällä. läpäläpä jankuti jankuti. kemirakemirakemira" Joskus kuulostaa, että hän itse uskoo olleensa siellä töissä eikä ex-miehensä.
Tämäkään ei ole mennyt eron jälkeenkään töihin, ts. ei ole saanut aikaiseksi mitään oikeasti järkevää, haikailee vain sinne vuosikymmenen takaiseen luksuselämään ex-johtajan vaimona. Luuli raukka joskus pääsevänsä linnan juhliinkin. Erona Tukiaiseen on vain se, että tämä ei käytä liikaa päihteitä.
Oikeasti aika rasittavaa kuunneltavaa, tuntikausia puhelimessakin aina tätä. Ja ei viitsisi aivan suoraan sanoa, että vaihdettaisiinko puheenaihetta.
Ja en ole kateellinen tälle tutulleni. Oikeastaan hieman säälittävää elää menneessä, haikailla jotain, mikä on tullut jonkun miehen mukana. Näissä molemmissa tapauksissa siis se luksuselämä hyvätuloisten miesten mukana.
Sitä se kai on, kun on jäänyt kunnon koulutus ja ennen kaikkea työkokemus hankkimatta ja sitten itsellä ei olekaan resursseja minkäänlaisen luksuselämän ylläpitoon. Muutaman vuoden on saanut luksusta jonkun miehen siivellä ja sitä sitten katkerana haikaillaan eikä itse saada aikaiseksi mitään järkevää.
Johanna on vielä kuitenkin nuori, ja hän ehtisi saada vielä elämänsä raiteilleen. Päihteet pois, lääkitys kohdalleen ja sen myötä vuorokausirytmi, opiskelemaan ja myöhemmin töihin. Edes kuukausi selvinpäin voisi tehdä ihmeitä. Eihän tuo vielä koko elämäänsä ole menettänyt.
Kai tällaiselle käytökselle on olemassa joku psykologinen tai psykiatrinen määritelmäkin.
Jotain on pielessä jos nykyistä elämää eletään siten, että muistellaan päivät pitkät sitä mitä on ennen tehty. Elämässä pitäisi elää nykyhetkeä ja tehdä suunnitelmia tulevaisuutta ajatellen.
Niinpä, kyllä nuo muistelot pitäis säästää siihen on istuu vanhainkodissa kiikkustuolissa. Nyt pitäis tehdä suunnitelmia ja toteuttaa niitä, mutta tietysti sellaisia realistia eikä mitään sellaisia, että kohta lähden tästa hawajille ja sieltä bongaan sen rikkaan yritysjohtajan ja jään loppuelämäkseni makaan rannalle.
Saattaahan tuokin onnistua, mutta kuten jos on esim. ruotsin miljonääriäitejä katsonut niin niissäkin nuo rouvat ovat olleet aika kovia bisnesnaisia itsekkin ja hankkivat sitä hilloo itsekkin.
Sen lisäksi he trimmaa itseään ihan hirveesti ja ovat kaikinpuolin miehensä tasoisia. Ei heistä yksikään ole mikään laiska eikä liha alkoholisoitunu löllykkä.
Ei kukaan yritysjohtaja sellaista puolisoa halua, jos pelkkää löllykkää haluavat, niin niitä saavat varmaan puhelimella tuntitaksalla ja ei niiden kanssa naimisiin mennä eikä perhettä perusteta.
Tuksu on jämähtänyt henkisesti 15-16 vuotiaan itä-Helsinkiläisen pissiksen tasolle.
20 vuotta samalla tasolla, niin tuskinpa henkistä kehitystä on enää odotettavissa.