Osaako joku kertoa, paljonko pikkugenaggerin n.80m² halssikulmaan tulee vetoa noin 10 m/s tuulella? Tarkoitus tehdä keulaan uusi "ankannokka", mihin tuo kiinnitetään...eli, mitoitukseen vähän apuja...
Purjeen vetokuorma
Rampe__
11473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Katso vaikkapa Seldenin katologista millainen genaakkeripuomi toimisi ko. veneessä ja mitoita ankannokka vähintään yhtä lujaksi. Tuolta löytyy selkeä taulukko puomin maksimipituudelle eri halkaisijoille eri veneissä.
Tuollaisesta 80 m2 purjeesta tulee suuruusluokkaa 1000 kg oleva kokonaisvoima 10 m2 suhteellisessa tuulessa. Se miten voima jakautuu kolmen kulman välille on sitten vaikeampi juttu. Etuliikki saatetaan myös kiristää tiukaksi nostimella, jolloin voima ankannokkaan voi kasvaa hyvinkin suureksi.
Omasta veneestä hajosi viime kesänä spinnuploki, jolle luvataan 1600 kg murtolujuus. Tosituulta oli 10-12 m/s ja spinnu hiukan yli 90 m2.
Taitaa Seldenin mitoitus mennä oikaisevan momentin mukaan? Eli mikä on veneen RM, sen mukaan genaakkerin keulapuomin mitoitus.
Komppaan Joakimia. Kokonaisvoima 1000 kg lienee realistinen.
Reiska M on okeiassa siinä että oikaisevalla mommentilla on oleennainen vaikutus.
Tein pika-analyysin:
- Veneeksi valitsin Salona 38
- Oikaisevan mommentin valitsin kallistukselle 26 astetta, joka tuntusi sopivalta ylärajana.
- Miehistöpainoksi valitsin 700 kg. Jotakuinkin täydellä miehistöllä laidalla siis.
- 3% etuliikki sägi vastannee tilannetta jossa etuliikki vedetty kireälle tiukalla slöörillä.
= Voimat tällöin 820 kg + 190 kg. Tuo suurempi on ohjlemassa jota käytin "head stay tension". Simuloinnissa tämä vastaa aika hyvin genaakkerin ylöspäin/sivulle tulevaa voimaa. Pääosin ylöspäin. 190 kg on muita suuntia.
= Eli Joakimin 1000 kg on hyvä oletus.
Ja tuosta kokonaisvoimasta alle kolmasosa tulee halssikulmaan.
Ei, vaan suunnilleen 100%, mutta voi olla enemmänkin, jos sägi laitetaan tarpeeksi pieneksi.
Eli halssikulman voimasta pääosa on purjeen sisäisiä jännityksiä ja vain pieni osa aerodynaamista ulkoista voimaa.
Esim täysin pläkässä aerodynaaminen voima on nolla, mutta halssikulmaan on helppoa saada yli 2kN jännitys. Tällöin aerodynaamisesta kokonaisvoimasta tulee halssikulmaan ääretön prosenttia, jolloin laskussa ei ole tietysti paljoakaan järkeä.
Keulapuomin mitoituksessa ei sii missään tapauksessa pidä käyttää pelkän aerodynaamisen kokonaisvoiman osuutta, vaan pääosa tulee järkevälle purjeen muodolle tarvittavista jännityksistä. Ja siihen vielä tarkoituksenmukainen varmuuskerroin päälle, jolloin varmasti päästään yli 100%
Kannattaako sitä kovalla tuulella työntää venettä spinulla tai genaakkerilla....sinäpä vasta kysymys?
Sinäpä vasta kysyt. Tietenkin kannattaa. Jos ei muuten, niin sen hauskuuden takia.
Katson asioita käytännön läheisesti:
- purjeeseen liittyy aina tempausvoimia kuten genaakkerin aukipamahtaminen puuskassa tms. Voimat voivat olla kovia (esim. ploki räjähtänyt kappaleiksi)
- ennemmin tai myöhemmin keulan kiinteä rakenne osuu kovatuulisessa landauksessa venettä järeämpään materiaaliin ja törmäysvoima on paljon suurempi kuin purjeen tasainen veto.
Toisin sanoen; tee rakenteesta vahvempi kuin purjeen laskennallinen veto ankannokkaan. Sen on kestettävä myös sivuttaisvoimia, joita yntyy keulaa kolhiessa.
Selvennykseksi, että tuolla ylempänä kertomani plokin hajoaminen (räjähti palasiksi, näin osien lentävän pitkälle ohi spinnun) tapahtui ihan tasaisessa vedossa. Hajoamisen jälkeen vene kyllä lähti lapasesta.
Kaikkeen pitää tietysti suunnitella varmuuskerroin oletuille staattisille kuormille tietysti myös huomioiden miten vakavaa rikkoutuminen on. Vaikkapa vanteille tuo varmuuskerroin on n. kolme.
Jos ankannokalla törmäilee, niin mahtaako olla parempi, että se hajoaa vai joku muu?
Joakim hyvä, en tarkoittanut sinun plokiasi vaan omaani. Sekin räjähti aivan samalla tavalla, vaikka oli mielestäni mielluumin yli- kuin alimitoitettu. Ei kestänyt puuskaa.
Törmäilyllä tarkoitin "normaalia" landaushässäkkää, joita yksin purjehtiessa aina toisinaan sattuu. Minusta on kiva, jos vene kestää kolhuja. Ankannokka voi olla hyvä puskuri (omassa veneessäni ei ole sellaista, mutta keulan 45lbs CQR on säänstänyt landausnaarmuilta).
Tutustuppa tämän linkin mukaisiin tuulikuormien laskentaan, ei ne varmaan paljon heitä jos soveltaa purjeveneisiinkin.
https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:yvEQdX4C46IJ:www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=95839&lan=fi tuulikuormat&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESisgQXFGiif5QItrcCreUrldUrL4YhGvvldoYloRkXPhIBQoI6ey_DxgFvQgQ5yvSyEaScxCTVG9ng8r0pQn2fT1DzIr-X6-XuRcnJsIUbyU8KateFwXl_WRngqeljEKbM8lDBE&sig=AHIEtbQa5iHGu__zMvLhO04CnjZIMtAMaQ