juuri todettu

Mikä syöpä?

Ikä?

Suurin osa paranee eikä enään sairastu.

Se on kyllä kammottava tilanne saadessaan tiedon sairastavansa syöpää. Ensimmäisenä tulee mieleen kuolema. Elät nyt shokkivaihetta. Itse pidin hyvänä paikalliselta syöpäyhdistykseltä saamaani tukea ja asiallista tietoa sairaudestani. Nyt mietinkin lähinnä, että miten tästä selvitään. En enää pohdi niin paljon kuolemaa. Leikkaus takana ja hoidot alkamassa. Pyrin olemaan sressaamatta mistään asiasta ja elän päivän kerrallaan ja nautin kevään alkamisesta ja kiireettömästä elämästäni.

mulla vähän sama olen 53v mies ja torstaina tuli tieto että etäpesäkeet ovat kaulasa ja jossain agressiivinen primääri , nähtävästi kielen syöpä ja sitten ensi viikolla TT kuvaus ja minulla ollut jo kerran munuais-syöpä joten henkisesti nyt aika romuna......ja tää odottelu on kauheeta;((( ja toivon että voidaan ajoissa tehdä jotakin ja ettei elämän laatu kärsi.

Odottaminen on kyllä h....ttiä. Itsellänikään ei aika tahtonut kulua millään kun odottelin aina eri vaiheita, neulanäytteen patologn lausuntoa, lääkärille pääsyä, TT-kuvaukseen pääsyä, leikkausta, joka siirtyi viikolla ja oli tuskallinen odotteluviikko henkisesti.
Terveyskeskuksesta eteenpäin pääsy on välillä todella vaikeaa alkuvaiheessa. Itselläni 12,5 v sitten sairastuttuani ensimmäisen kerran kävin terveyskeskuslääkärillä näyttämässä pattiani, joka oli silloin herneenkokoinen. Paineltiin sitä vaan ja sanottiin, että mastopatiaa se on, vaikka oli selvästi kova pieni patti. Hullu pitelin sitä vuoden ja menin uudestaan näyttämään kun oli kasvanut huomattavasti. Silloin otettiin tosissaan ja syöpä löydettiin ollesani 33v. Tein tapauksesta potilasvahinkoilmoituksen, vaikkei se terveyttäni takaisin tuo. Johti pieniin korvauksiin. Tärkeämpää oli kuitenkin saattaa lääkärin tietoon, että näin kävi ja toivottavasti tekisi vastaavanlaisessa tapauksessa tulevaisuudessa toisenlaisia päätöksiä jatkon suhteen. Nyt kävinkin yksityisellä otattamassa uusiutuneesta syövästä neulanäytteen.
Shokkivaiheesta en tiedä miten kauan kullakin kestää. Nyt syövän uusiutuessa itkeskelin päivän verran ja aloin ajattelemaan sitten miten tästä selvitään. Välissä oli vahingossa löydetty munuaissyöpä. Sitä en kumma kyllä niin paljon surrut kuin ensimmäisen kerran kuullessani sairastavani syöpää.

Epätietoisuus tulevasta painaa, mutta yritän vain painaa sen taka-alalle. Olen myös viiden vuoden sisään nähnyt kahden syöpään kuolleiden sukulaiseni loppuvaiheet. Tiedän, että itse voin olla kohta samassa tilanteessa. Jos niin täytyy käydä, niin se sitten käy. En voi sille mitään. Nyt olen hyvässä kunnossa tällä hetkellä, viime viikolla leikattu. Hoidot alkaa ensi kuussa. Ajattelin mennä hoidon kerrallaan, niin kestän sen paremmin.
Yritetään vain jollakin konstilla jaksaa päivä kerrallaan eteenpäin. Voimia sinulle.

joo ajattelin kanssa tehdä jotakin koska terveyskeskuslääkäri ei tehnyt mitään vaan verikoe ja peniscilliiniä vaikka on sellainen 3,5x3,5 cm kokoinen patti kaulassa, ja siinä meni taas monta viikkooa sitten itse menin päivystykseen ja sain ultra-ajan. sitten taas aikaa ja sain erikoislääkäriajan ja neulakoetta odotin viime viikolla sitten että levyepiteelikarsinooman metastaasi = syöpä ja nyt sitten odottelen tuota TT ja endoskopiaa, ja katsotaan onko muuaalla etäpesäkkeita ja missä primääri on , nähtävästi se on kielen tyvessä koska nyt kurkku kipeä ja siellä jokun pieni patti. Oli jo kerran munuais-syöpä ja nyt ei oikein henkisesti kestä, piti tehdä paljon ja matkustella lapsen kanssa, matka varattu;((( Mitä pitää odottaa että saa kunnon ennusteet ja kertovatko he sitten kaiken??? En halua terminaalihoitoa, mutta uskoa että voi selviä.

Sama juttu myös. että matka varattu kesälle, mutta taitaa hoitojen takia siirtyä. Kunhan nyt kuullaan minkälaiset hoidot tarkkaan ottaen alkaa, mutta suurella todennäköisyydellä en pääse tänä kesänä matkalle. Terveys pääasia kuitenkin. Enkä haluaisi joutua sairaalaan ulkomailla.

Kyllä tänä päivänä pitää kertoa potilaalle kaikki. En usko, että mitään jätetään kertomatta. Uskotaan ja toivotaan, että kaikki kääntyy parhain päin.

mikä noissa hoidoissa oli se pahin vaihe??? kun sulla kanssa oli se patti kaulassa??? Joo toivotaan että selvitään taas kerran.

Siis minulla oli patit olleet kaksi kertaa rinnassa ja kerran munuaisessa. Eri syövät siis. En tiedä minkälaisia hoitoja sinun syöpääsi on, mutta itse koin sytostaattien tiputusten jälkeiset lähivuorokausien olotilat aika epämukavina ja hiustenlähdön. Sain 6xCEF kuurin ja pahoinvointi oli aika voimakasta. Tosin nykyäään varmaan on parempia pahoinvointilääkkeitä ja tod näk tulen saamaan taxotereä ainakin x kertaa (en tiedä vielä montako kertaa). Siitä olen lukenut, että voi jalkapohjat kipeytyä, suutulehduksia tulla ja kynsivaurioita. No näkee sitten minkälaisen koktailin aikovat antaa. Eiköhän tämä kestetä kunhan vain pääsisi viheliäisestä taudista eroon.

se on pahin painajainen kun saa tiedon itsellä rintasyöpä leikattu ja sairastanut kaksi leukemiaa .elämä menee koko ajan jatkoajalla.

Profiilissasi olet ilmoittanut olevasi mies, tuota koskas se kohtu on todettu?

Onko minun syytä olla huolissani, kun eilen oli kuin kuukautiset, vaikkei niitä ole ollut 4 vuoteen. Olen 56v. Nyt odotan jännittyneenä, että onko tänään sama kuin eilen. Jos tätä jatkuu, otanko ensin yhteyttä terveyskeskuslääkäriin ja kirjoittaako tämä sitten lähetteen gynekologille?

mulle tuli puhelinsoitto töihinmennessä pukukopissa että on kohdunrunkoosn syöpä, olin sokissa en tajunnut kysellä juuri mitään sanottiin vaan että lähetetään paperit tayssiin, olen odotellut jo kaksiviikkoa paniikissa ei ole kuulunut mitään.