Vätteleekö nainen katsetta, kun ei kiinnosta?
Erittäin nätti on hän. :)
Ei sen enempää hänestä, pakko olla varattu ja toisekseen ei minusta ole lähestymään joten ei hänelle yhtään enempää aloituksia.
Erittäin nätti on hän. :)
Ei sen enempää hänestä, pakko olla varattu ja toisekseen ei minusta ole lähestymään joten ei hänelle yhtään enempää aloituksia.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No minä nimenomaan ihastuneena saatan vältellä katsetta. Tekisi mieli koko ajan katsella häntä, mut en tietenkään voi. Ja kun tiedostan hänen läsnäolon, niin kai yritän peitellä sitä katseluintoani sillä että välttelen katsetta...
Ei. Tai jos mies tuijottaa, niin ehkä silloin välttelee.
Minä ainakin katson kaikkia muita vapautuneesti, paitsi häntä josta olen kiinnostuntut. Häntä kun katson, katson silmiin.. Hänen silmänsä ovat lumoavat, minusta:)
Välttelen, koska jännitän.. koska välitän.. koska olen kiinnostunut:)
Mutta.. totta tosiaan, jos mies on tuijottaja tyyppi enkä välitä - vältän katsomista myös silloin, mutta katseestani sen taitaa nähdä myös sen asian.
joo o nä'in on.
Minä välttelen ihastuneena tahtomattani...
samaa voisin kysyä mieheltä.
En tiiä. Mies taitaa vältellä, minun katsetta.
mies ei edes vilkaissut
http://www.youtube.com/watch?v=R4mRNEr-gqY
:) tätä välttelyä tunnustan harrastaneeni ja jälkeenpäin lyönyt päätä seinään ja kironnut itseni ;) mutta se intensiivisyys on jotenkin välillä pelottavaa...
nainen, mieskin välttlee katsetta tietoisesti silloin, kun ei halua, että totuus itsestä tulee heti julki. Silmät on sielun peili. Välttelen ajoittain, silloin kun en halua hänen näkeävän suruani. Haluaisin alussa näyttää itsestäni paremman puolen, haavat avaan vasta, kun luotan...en halua lisää kipua.
Miksi et aloittaja aloitetta asian suhteen voisi tehdä? Ja ei kai hän nyt koko ajan katsettasi välttele??
Sitten vielä vinkkiä naisilta siihen onko katseen välttely kiinnostuksen takia vai sen takia ettei todellakaan kiinnosta.
Omassa tapauksessa nainen antoi alussa pitkiä katseita mutta sen jälkeen on vältellyt rankasti katsetta..
vilkuileeko? Tunnetko katsooko sinua silloin kun katsot muualle? Tunnetko haikeuden? Itse teen niin ja olen sydänjuuria myöten rakastunut.
Mä ainakin aloin välttelemään erään katsetta kun tajusin, että silmistäni näkyy "liikaa". Ja joskus intensiivinen katse voi ahdistaa..ainakin itse huomasin kerran ahdistuneeni kun tämä mies tuijotti herkeämättä kun selitti minulle jotain ihan kylläkin työasiaa. Oli sen verran "kiihkeä" tuijotus. Vaikka tuskin se musta ajatteli samaa kuin mä hänestä..mutta se tuijotus oli niin hämmeäntävä, että en pystynyt vähään aikaan häntä katsomaan kunnolla silmiin. Taisin mäkin kerran saada silmiin katsomalla tyypin sekoamaan ajatuksissaan ja sanoissaan. Se oli piinaavaa ja välillä mukavaakin jopa..niin kauan kun sitä riitti. Huoh.
ei sisään
Minun kohdallani oli kyse opitusta tavasta, jota en enää lopulta tiedostanutkaan.
Ajattelinkin ensin, etten kelpaa, ennen kuin tajusin...minähän se torjuin. Ja että pitää sitten yksin jaksaa, kun ei osaa.
Tietäispä hän, mitä tunnekuohua käyn läpi joka kerta, kun ollaan samassa tilassakaan. Väliin aika normisti pystyn katsomaan, väliin vilkaisen suuntaansa..mutten voi silmiinsä, kuin hipaisten katsoa. Pakko on välillä olla, kuin ei olisikaan..joskus jotain läheisempääkin ollut. Hän on varattu nykyään..siksikin kunnioitan suhdettansa..toivon..pelkkää..hyvää heille.
Me aspergerit vältämme kaikkien ihmisten silmiin katsomista. Se vaan on meille luontainen ominaisuus emmekä tarkoita sillä mitään pahaa.
Mutta joku voi tälläkin hetkellä analysoida sinua väärin, kenen vastuulla se on?
olen ap ja olen assi ja välttelen kun puhun, mutta minun katse ilman puhetta saattaa olla niin vahva, että naiset aivan polvistuvat tai selättyvät siitä. Väitetään ettei assit osaa sanatonta viestintää, mutta tunnen toisen mahdollisen assin kanssa outoa vetovoimaa ja sanatonta viestintää. :)
Olen helposti ihastuvaa tyyppiä. Toivottavasti turhan moni nainen ei haikaile perään, koska jotain saattaa sattua, jos seukkaan jonkun toisen kanssa ja se ei ole kiva ajatus ei ollenkaan.
Itselleni jostain syystä kävi niin että kun törmäsin mieheen joka sai "jonkin liikahtamaan" minussa, käyttäydyin todella oudosti. En uskaltanut katsoa edes kasvoihin vaikka rekisteröin hänen läsnäolonsa vahvasti. Aloittajan pähkinään, naisesta ei ton perusteella pysty päätteleen mitään.
Jos olen kiinnostunut ja hän on lähellä, välttelen enemmän ja katselen muualle. Jos katseet sattuvat kohtaamaan, voin unohtua tuijottamaan. Ylipäänsä reagoi jotenkin enemmän henkilöön kuin jos joku toinen seisoo lähettyvillä.
Kun hän on kauempana ja muitakin on paikalla, katselen ehkä useammin, koska se ei herätä niin paljon huomiota.
Jos en ajattele mitään ihmeellistä, voin hyvin katsoa kohti, en hymyile hämmentyneenä, en unohdu tuijottamaan ja huomaan ympäristön.