kuntaliitosta jonkun lähikunnan kanssa, kun omallakin porukalla riidellään jatkuvasti ja istutaan lakituvassa.
Heinolan talous on niin kuralla ettei tule yksin pärjäämään, mutta tuskin mikään kunta lähtee Heinolan päättäjien sisällissodan taisteluihin.
Heinolan talous on niin kuralla ettei tule yksin pärjäämään, mutta tuskin mikään kunta lähtee Heinolan päättäjien sisällissodan taisteluihin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heinolassa ei tarvitse kuvitella. Suomeen tullaan tekemään ensin suuret sote-liitymät. Kaavaillun sote-uudistuksen mukaan Suomeen tulisi 34 sote-aluetta, jotka vastaisivat perusterveydenhuollosta ja pääosin erikissairaanhoidosta.
Heinolallaiset tulevat ilman muuta kuulumaan Lahden sote-alueeseen, kun keskussairaala on Lahdessa. Noin 20.000 asukkaan kunnille voisi jäädä (ehdotuksen mukaan) jotain pieniä järjestämisvastuita sote-puolella. Heinolan sote-budjetti (tulosaluejohtajana Korttila) ylittyi viime vuonna yli miljoonalla eurolla. Pitäisikö kaupunginhallituksen tutkia tarkemmin mistä ylitys johtui, kun palveluja samanaikaisesti heikennettiin.
Kun sote-uudistus on tehty tehdään kuntaliitokset nopeasti. Helsingin Sanomat julkaisi viime vuoden alussa uuden "kuntakartan", joka olisi Suomessa kuntien yhdistämisen jälkeen. Uusia suurkuntia muodostettiin ehdotuksessa ikärakenteen, työ- ja asiontimatkojen ja kuntien talouden perusteella.
Päijät-Hämeen uuteen suurkuntaan tulisivat: Hartola, Sysmä, HEINOLA, Padasjoki, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Orimattila ja Nastola. Pertunmaa voisi liittyä jompaan kumpaan joko Etelä-Savon tai Päijät-Hämeen suurkuntaan.
Kunnat ovat antaneet lausuntojaan kuntarakenneuudistuksesta. Heinolan lausunnon teki määräaikainen kansliapäällikkö Rauno Maaninka (olleessaan viisi päivää työssä va. kansliapäällikkönä). Heinolan kaupungin tekemän lausunnon sisällöstä ei ole juurikaan paikallislehdissä kirjoitettu. Itse on asukkaiden pitänyt Heinolan lausunto kaivaa pöytäkirjoista, jos on siihen halunnut tutustua. Mutta ketä kiinnostaa oman kaupungin liittäminen Päijät-Hämeen suurkuntaan tai suureen sote-alueeseen? Tärkeämpää on ollut kaupunginjohtajan erotuspuuhastelu.
Kuntia yhdistetään joko hyvällä tai pakolla. Alkuvaiheessa yhdistyville luvataan "kymmenen hyvää ja kaunista". Jos vapaaehtoisesti ei yhdistytä, niin valtion avut otetaan pois, jolloin kunnat eivät pysty huolehtimaan lakisääteisistä peruspalveluista ja ne yhdistetään pakolla.
Mitä enemmän kunnan talous on "kuralla" sitä varmemmin pakkoliitos tehdään. Jos kunnan huoltosuhde muuttu negatiiviseksi eli väestörakenteessa on enemmän apua tarvitsevia kuin autettavia, niin pakkoliitos on varma asia.
Faktiatietoja Heinolasta:
Väkiluvun muutos, % 2010-2011 oli negatiivinen eli -0,5 %, eli väki vähenee noin puoli prosenttia vuodessa. Tänä vuonna Heinolan väkiluku on jo alle 20.000 asukasta.
Eläkeläisten (yli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä) oli 31.12.2011 jo
24,7 % eli noin neljännes. Koko maassa kunnissa oli keskimäärin eläkeläisiä 18,1 %. Heinolassa huoltosuhde muuttuu koko ajan huonompaan suuntaan.
Kuntien vällinen muuttotappio oli Heinolassa (31.12.2011) -24 henkilöä ja
koko maassa 0.
Työmarkkinat
Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, (% 31.12.2011) Heinolassa 53,1 %, koko Suomessa 60,7 %
Työttömyysaste Heinolassa (% 31.12.2011) oli 14,1 %, koko maassa 9,8 %.
Heinolassa elinkeinorakenteen muutos on ollut hallitsematonta. Teollisuusyritysten lopetettua, tilalle ei ole saatu uusia yrityksiä.
Työttömyys on tasaisesti kasvanut, nyt Heinolassa on yli 1.500 työtöntä.
Veroprosenttia on nostettu 20,5 % ja velkaa on otettu 2.500 euroa/asukas.
Jotain siis tarttis tehdä. Niin tehtiinkin ja kaupunginjohtajaksi valittiin elinkeino-osaaja ja yritystoimintaa ymmärtävä pankinjohtajana ja sijoitusjohtajanakin työskennellyt, kolme loppututkintoa opiskellut Tita Rinnevaara.
Tuskin Rinnevaara oli ehtinyt työnsä Heinolan talouden ja yritystoiminnan kuntoon saattamiseksi aloittaa, kun johtavat virkamiehet (Korttila, Kankaanpää, Hepo-oja) ryhtyivät kaupunginjohtajan erottamispuuhasteluun ja ilmaisivat huoltaan keräämällä nimiä adressiin. Siinä kuntapäättäjiltä ja -tulosaluejohtajilta unohtuivat niin kuntien yhdistämiset, sote-alueiden rajaukset ynnä muut "vähemmän tärkeät asiat". Huolensailmaisijoiden päätyöksi jäi kaupunginjohtajan erottaminen tulosaluejohtajien itsetuottamansa mutu-aineiston perusteella.
"Siinä kuntapäättäjiltä ja -tulosaluejohtajilta unohtuivat niin kuntien yhdistämiset, sote-alueiden rajaukset ynnä muut "vähemmän tärkeät asiat". Huolensailmaisijoiden päätyöksi jäi kaupunginjohtajan erottaminen tulosaluejohtajien itsetuottamansa mutu-aineiston perusteella."
Siinähän se tuli lyhyesti sanotuksi.
Jotain tosiaan tarttis tehdä.
"Kuntapäättäjiltä ja -tulosaluejohtajilta " eivät pysty hoitamaan muita asioita.
Se on totta.
Rinnevaara kuitenkin hoitaa epäinhimillisestä paineesta huolimatta.
Muu kaupungin organisaation henkilökunta on motivoitunut, sitoutunut ja hoitaa asioita hyvin huolimatta kuormituksesta.
Jonkun pitää hoitaa myös vesitornissa lomailevien naistenkin tehtäviä.
Jotenkin tuntuu, että vesitornilaiset Korttila ja Kankaanpää nyt vaativat Hildeniltä itsellekin uusia toimistotiloja Saija Jäppisen toimiston lähistöllä. Torin ympäri on tarpeeksi tyhjää tilaa.