Tollanen olisi pohdinnassa
http://www.maloyachts.se/USEDBOATS/Nauticat321Italien/tabid/315/Default.aspx
Täällä usein parjattu homeskandi olisi siis hakusessa. Ja dissaajille, joo ei oo varaa 50 jalkaseen, eikä toisaalta halua ostaa pelkkää lasikuitua, joten asiattomuudet sikseen! Mahdumme vaimon kanssa hyvin tämän kokoiseen, ja tarkoituksena ei ole kestittää joukkueteltallista ;) Ja toiseksi pidän aidosta puukäsityöstä, jos vain aikaa olisi kunnossapitoon hankkisin vanhemman puisen purjeveneen, ja kyllä mieluiten Suomessa tehdyn!
Uskaltaako lähteä ostamaan ulkomailta? Mitkä ovat arvionne tämän tyyppisten veneiden jälleenmyynnistä, jos muutaman vuoden päästä vaihtaisi pois kun mökkikin on "valitettavasti" (vaimo tykkää) tullut perittyä.
http://www.maloyachts.se/USEDBOATS/Nauticat321Italien/tabid/315/Default.aspx
Täällä usein parjattu homeskandi olisi siis hakusessa. Ja dissaajille, joo ei oo varaa 50 jalkaseen, eikä toisaalta halua ostaa pelkkää lasikuitua, joten asiattomuudet sikseen! Mahdumme vaimon kanssa hyvin tämän kokoiseen, ja tarkoituksena ei ole kestittää joukkueteltallista ;) Ja toiseksi pidän aidosta puukäsityöstä, jos vain aikaa olisi kunnossapitoon hankkisin vanhemman puisen purjeveneen, ja kyllä mieluiten Suomessa tehdyn!
Uskaltaako lähteä ostamaan ulkomailta? Mitkä ovat arvionne tämän tyyppisten veneiden jälleenmyynnistä, jos muutaman vuoden päästä vaihtaisi pois kun mökkikin on "valitettavasti" (vaimo tykkää) tullut perittyä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Vene näyttää olevan Mälön veistämön omistuksessa ja myyntiin sovelletaan siten kuluttajansuojalainsäädäntöä. Kauppa lienee varsin riskitön.
Olen omistanut Nauticat 321:n ja seilannut sillä aikoinaan kuutisen tuhatta mpk. muistaakseni kolmessa kaudessa.
Erityisempää negatiivista sanottavaa ei tule mieleen. Purjehdusominaisuudet ovat asialliset ja kulku purjein usein jopa yllättävän reipasta. Sisäohjaamo on mainio ja veneilykausi pitenee sen ansiosta huomattavasti. Näkymät sohvaryhmästä ulos ovat venetyypin ehkä parasta antia, varsinkin luonnonsatamiin ankkuroituessa.
Pidin kumpaakin makuukajuuttaa hieman ahtaina ja takakajuuttaa lisäksi keskeltä häiritsevän matalana. Pentteri on tilava, samoin vessa.
Tankit ovat tarpeeksi isot ja koneessa on kylliksi tehoreserviä. Matka-ajossa kulutus on noin 2 litraa/tunti ja matkavauhti kuuden solmun pinnassa. Koneajoa kun ahkerassa käytössä on kuitenkin lähes puolet kokonaismatkasta.
Itse vaihdoin pari pykälää isompaan Nauticatiin ja samoin on tehnyt muutama muukin tietämäni 321:n aiempi omistaja.
Kiits asiallisesta vastauksesta, näitä enää harvoin saa :)
Vaihdoitko siis 385 vai 42, valitettavasti nuokin ovat itselle liian tyyriitä?
Purjehduskausi piteenee sen ansiosta huomattavasti....pla pla pla....siis että on sisäohjaamo...eikö se ole juuri päinvastoin!Minä olen purjehtinut viimeiset 6 kautta marraskuun alkuun ja kunnon vaatetus istuinlaatikossa ohjatessa on se paras kaudenpidentäjä ,ja tietysti lämmitysrekvisiitta itse majoitustiloissa.Mitä tulee Catcatin purjehdusominaisuuksiin (Catcat=kutsumanimi),ei kannata hirveästi kehua.Tai kyllähän se liikkuu yllättävän hyvin,jos vertaa toiseen Catcattiin!
Onhan niitä muitakin merkkejä.. Esim.ruotsalaiset Orust veneet kuten Malö ovat laadultaan vähintään samaa tasoa. Lisäksi purjehtivat huomattavasti Catteja paremmin.
Ei sitä sisäohjaamoa jää kaipaamaan vrt. lasein suojattu CC.
Mälon pienin malli on 37. Se on jo ihan eri kokoluokan vene kuin aloituksessa puhuttu Nauticat 321. Näitä ei voi verrata keskenään.
Mälo 37 ja NC 37/385 -vertailussa taas purjehdusominaisuudet ovat varsin samat, mutta NC vetää kylmän kelin käytettävyydessä aivan ylivoimaisen kaulan. On tyystin eri asia olla paitahihasillaan kiinteässä sisäohjaamossa, kuin kärvistellä huuruisten kuomujen alla kylmässä ja sateessa.
Innokas ruorimies nyt seilaa ulkona missä tahansa kelissä, mutta muille mukanaolijoille lämpimän ohjaamon sohva ja isoista ikkunoista avautuva maisema on aikamoista luksusta.
Natikatti ei ole purjevene vaan nakkikiska antennilla tai näin olen kuullut sanottavan
Tiikkikansi on ruuvattu kiinni ja noissa alkaa tuo kansi vuotaan jossain vaiheessa. Ei ehkä vielä vähään aikaan, mutta 80- /90-luvun Nauticattien kannet vuotaa ja on aika kallis remontti vaihtaa uuteen. Nykyään noi kannet liimataan ja varsinainen kansi pysyy ehyenä.
Ensinnäkään en ymmärrä, miksi Nauticat olisi jotenkin alttiimpi tiikkikannen vuodoille, kuin joku muu tuon aikakauden vene, jossa ruuvattu kansi. Itse asiassa Nauticat on vähemmän altis, koska siinä ei ole kerrosrakennetta edes kannessa, vaan umpilasikuitua.
En minä väittänytkään että on huonompi kuin muut, olisi varmaan pitänyt sanoa että NauticattienKIN kannet vuotaa. Kaikki tuon aikakauden ruuvatut tiikkikannet vuotaa. Kerrosrakenteiset on sitten ihan oma lukunsa pommeineen, enkä tiedä saako niitä järkevästi enää edes korjattua. Umpilaminaatissahan ei tapahdu muuta vahinkoa kuin sisäverhoilu menee uusiksi ja helevetillinen määrä paikattavia reikiä.
Edelleen ihmettelen, että miten "kerrosrakenteiset" olisivat jotenkin oma lukunsa, kun ei tule Nauticatin lisäksi yhtään muuta venemerkkiä mieleen, jossa EI olisi sandwich-kantta. Ovatko kaikki tuon ajan tiikkikannelliset veneet siis pommeja? Kyllä ne kannet joskus narisee ihan lasikuitukantisissakin, joskus jopa ihan uusissakin.
Se balsaydin kun kastuu niin se muuttuu kukkamullaksi aikanaan ja näinollen täysi pommi. Ja kyllä, kaikki tuon ajan tiikkikannelliset (ruuvatut) ovat täysiä pommeja. Oikeastaan sama mitä ruuvattu (vinssit, vinssinvapauttajat, venttiilit etc.), jos sen on tehnyt "tee itse" -mies pelkällä silikonilla/sikalla, niin sama ongelma.
Vaahtoydin ei muutu kukkamullaksi, mutta kun sinne menee vesi sisään, niin se talvella jäätyy ja murtaa ydinaineen, jolloin se menettää lujuutensa aikaa myöten. Vaahto kyllä kestää puristusta todella paljon, mutta sillä on onneton vetomurtolujuus. Lämpimissä maissa vaahto on parempi aine, koska se kestää kosteutta ja etelässä ei ole pakkastalvia.
Jonkun verran tullut korjailtua noita eriasteisia kansivaurioita...
Täysin samaa mieltä ylläolevan kanssa. Koko kevättalvi on korjattu oman veneen skantäkin ja ruffin katon kosteusvahinkoa. Vinssin ja -vapauttimien reikien kautta oli vettä mennyt kannen väliin ja peli oli sitämyöden selvä. Reijät olivat veistämön jäljiltä alumiiniholkilla vahvistettuja. Pari neliöä kantta on korjattu ja enempää en enää tälle kaudelle edes tarkista, jotta pääsee vielä vesillekin.
Läpiruuveinko arvelet tiikkikannen olevan umpilaminaattiin kiinnitetyn? Jos jostain on lipsahtanut veistämöllä paikkaamatta poraus läpi, on niitä reikiä pari satunnaista. Se tuskin täyttää sen "helevetillisen määrän" määritelmää.
Kyllä ne jokaikinen ruuvi on pois otettava jos kansi vaihdetaan. Tällöin jokainen ruuvinreikä paikataan. Ja voin sanoa että on helevetillinen homma... Kannen tiikkien tekijä ei itse suostunut itse vanhaa irrottamaan vaan homma piti tehdä talkoilla. Ja rermontti tehtiin nimenomaan Nauticattiin.
Olen samaa mieltä ruuvatun tiikkikannen ongelmista. Lähinnä ihmettelin, että asia tuli esiin NC:n tapauksessa, jossa kuitenkin kansi umpilasikuitua. Turvallisemmin mielin ostaisin vanhan NC:n kuin vaikkapa Balticin. Onko 15-20-25 vai 30 vuotta se aika kun tiikkikansi muuttuu pommiksi?
Jos kansi vaihdetaan... Miksi se piti vaihtaa? Eikös NC:ssä ole käytetty kohtalaisen paksua tiikkirimaa, jonka voisi parikin kertaa hioa. Riittäisi muutaman vuotavan ruuvin paikkaus.
Niitä vuotoja oli itseasiassa aika monta, ehkä kymmenkunta. Niitä aluksi korjailtiinkin niin että vain ruuvit vaihdettiin. Vuotoja ei saatu koskaan kokonaan loppumaan ja lopulta omistajalla meni hermo jatkuvaan tiputteluun ja homma päätettiin tehdä kunnolla.
Kai se menee niin että vesi tunkee ajan saatossa jokaisesta ruuvin reiästä sisään. Ja kun lasikuitu/polyesteri ei tunnetusti ole veden kestävää, niin tulee aikanaan läpi.
Sinänsä toi NC:n kansi on hyvä kun umpi tavaraa. Riitti se tiikin vaihto ja oli vielä järkevää korjata. Kerroskansissa olisi pitänyt repiä yläpuolinen kuitu pois, sitten märkä ydin ja tehdä käytännössä koko kansi uusiksi. Vene meneekin yleensä myyntiin tällaisissa tapauksissa. Ihmettelen suuresti miten monet ihmiset laittavat satatuhatta rahaa tietämättään millaisen pommin ottavat harteilleen.
Tuliokohan Balticien kohdalle ajatusvirhe? Tietääkseni Baltic Yachts on asentanut veneittensä tiikkikannet liimaamalla, kokonaan ilman ruuveja! Se kyllä pitää paikkansa, että niiden kannet ovat kerrosrakennetta.
Balticin ruuvattu tiikkikansi ei siis tässä kohdassa pitänyt paikkaansa, ellei kyseessä ollut jälkiasennus.
Siitä olen samaa mieltä, että vanha tiikkikansi voi monessa tapauksessa olla kallis ongelma. Kansiongelmat koskevat kaikkia veneitä, myös ilman tiikkiä olevia. Kaksi ongelman merkkiä: kansi notkuu tai on ruvennut vuotamaan. Kansivuotoja on nähty suht. nuorissakin veneissä, joissa on tiikkikansi (muissa kuin nimimerkki "(IR" mainitsemissa venemerkeissä). Vuodon jäljittäminen voi vaatia tiikkien poistamista, ellei vuotokohta ole selkeä - esim. rustien läpivienti.
Onko Swanien ja Balticien tiikkikannet tehty alusta alkaen liimaamalla? Jos ei, niin koska ovat mahtaneet siirtyä liimattuihin kansiin? Tiedän ainakin yhden Swanin, jossa tiikkikantta vaihdettaessa paljastui, että kerrosrakenteeseen oli päässyt kosteutta. Kerrokset olivat kuitenkin kiinni toisissaan ja ilmeisesti kansi ei muuten notkunut/oireillut, kun tuli ilmeisesti omistajalle yllätyksenä tämä. Toisaalta tällä foorumilla oli joku aika sitten juttua Ruotsissa myynnissä olleesta Balticista, jossa kansi notkui. Eli ei taida olla mikään vene immuuni kansivuodoille. Mutta toki liimattu tiikkikansi on parempi tässä suhteessa. Tekeekö NC nykyisin kannet liimaamalla?
Sotkit nyt vanhat Swanit ja Balticit toisiinsa! 1970-luvulla, kun Baltic Yachts erkani Nautorista, se alkoi keskittyä moderneihin tekniikoihin ja Nautor jatkoi "perinteistä" linjaa. Swanien kansiin käytettiin muistaakseni 16mm paksuista tiikkiä ja ruuveja, Baltic liimasi ohuempaa tiikkiä epoksilla - tiikkiä ei kiinnitetty ruuveilla!
"The Baltic 46 design and performance studies were done in autumn 1973, including tank testing various hull models. The yacht included the following new features: laminates using sandwich construction, a teak deck thinner than normally seen in those days but with epoxy glued to the FRP deck for durability as well as for added strength, and, finally, the standing rigging was rod rigging which those days was used mostly on racing machines".
http://www.balticyachts.fi/Webroot/1116233/CustomYachtsDetail2010.aspx?id=1124062&venho=57&cat=Standard models
En sekoittanut vaan kysyin, kun ei ole ko. veistämöiden historiaa noin tarkkaan tullut luettua. Muistaakseni 80-luvun lopussa Nautorilla kannet jo liimattiin, mutta muistikuva voi olla myös väärä. Koska Nautor siirtyi liimaukseen? Alkuperäiseen teemaan liittyen ja purjehdus- ym. seikat sivuuttaen, edelleen ostaisin turvallisemmin mielin sen NC:n, jossa umpilaminaattia on kaikkialla, kuin balsa-kerrosrakenteisen Balticin. Ei niin etteikö Baltic olisi laatupursi viimeisen päälle. Kaikki lisätiedot veneen rakenteesta ja suunnittelusta korostavat tätä kuvaa.
> Vaahto kyllä kestää puristusta todella paljon, mutta sillä on onneton vetomurtolujuus.
No ei.
Luepas tästä millaista vaahtoa on markkinoilla:
http://www.diabgroup.com/~/media/Files/Products/Core-material-pdf/H Oct 2012 rev9 SI.pdf
Esim veneiden kansissa yleisesti käytetty H80 vaahto
Puristuslujuus nimellisesti 1.4MPa , vähintään 1.15 MPa
Vetolujuus nimellisesti 2.5MPa , vähintään 2.2 MPa
Leikkauslujuus nimellisesti 1.15MPa , vähintään 0.95 MPa
Hieman hienosäätöä noihin arvoihin on vuosien varrella tullut, mutta vetolujuus on kyllä ollut puristuslujuutta parempi jo alusta asti.
Nykyään on sitten saatavilla kevyempääkin vaahtoa, esim tällaista :
http://www.diabgroup.com/~/media/Files/Products/Core-material-pdf/Matrix Oct 2012 rev6 SI.pdf
Muitakin vaihtoehtoja löytyy samalta valmistajalta tästä :
http://www.diabgroup.com/en-GB/Products-and-services/Core-Material
> Kerroskansissa olisi pitänyt repiä yläpuolinen kuitu pois, sitten märkä ydin
Ei vaan
> tehdä käytännössä koko kansi uusiksi.
Siis kansi irti sellaisenaan ja muotissa tehty uusi kansi tilalle ilman yhtään ruuvia tai ruuvin reikää.
Vanhasta ei pureta irti yhtään mitään. Se vain nostaa hintaa ja paljon ja huonontaa lopputulosta.
Ruuvattu alhaalta ylöspäin kannen läpi, eikä sen tiikin läpi.
Missään ei ole toivottavasti lipsahtanut poraus tiikistä läpi, jos on niin se on paikattu liimaamalla tiikkitappi porausreikään.
Ei ruuveja voi ylhäältä ruuvata umpilaminaattiin, eihän kierteillä riitä pitoa (4...6) millin umpilaminaatissa, se vaan delaminoituisi varmasti jo ruuvatessa. Vai onko Nauticatit todella joskus tehty juuri näin järjettömästi ?
Jos on, niin nehän on täysiä pommeja.
Näinhä se pitäisi tehdä jos se tehdään täydellisesti. Tosielämässä näin ei kuitenkaan tehdä. Joitain kisaveneitä tiedän että on otettu kansi pois ja vaihdettu runko ja hyödynnetty vanha KUNNOSSA oleva kansi, mutta niissä ei olekaan ollut sisustaa. Cruisereissa joutuu käytännössä purkamaan sisustan osittain pois että kannen saa irti.
Onko käsitystä kumpi on pienempi/halvempi homma? Purkaa kokonaan sisusta ja tehdä uusi kansi, vai korjata pelkkä vaurioitunut alue?
Monesti se vaurio rajoittuu pelkkiin sivukansiin jolloin ruffi on täysin kunnossa oleva. Tai jos vinssit vuotaneet, niin pelkkä ruffin paikkaaminen riittää. Enpä ole kertaakaan kuullut että olisi kansi poistettu cruiserista (näistä Swan ja Baltic tapauksista en tiedä kun on vähän eri budjetit remontteihin), mutta noita vaurioalueen remontteja näkee usein, itse ollut neljässä remontissa mukana.
NC:n kansia ei liimata, eikä sovi verrata 80 luvun kantta nykyhetkeen. Missä katissa kansi on vuotanut? Malli ja vuosimalli?
Ymmärsinkö oikein, että tarkoitat kansirimojen kiinnittämistä ruuveilla alapuolelta? Kyllä ruuvi pysyy laminaatissa paremmin kuin puussa.
Jos kannen paksuus on n.4mm en suosittele ruuvaamista lainkaan. Varsinkin käsin laminoiduissa kansissa on paksuuseroja sen verran että alhaalta ruuvatessa on melkoinen homma valita sopivan mittasia ruuveja. Kannen läpi menevät ruuvit on aina riski. Noissa Swaneissa ja Balticeissa kun kansi liimataan kiinni on hiukan eri tarkoitusperät kun monissa muissa purkeissa.
Muistaakseni teakkansi on laskettu osaksi kannen vahvuusrakenteita jolloin on painoa saatu pois ja arvatenkin materiaalikustannuksia vähennettyä. Nämä kannet valmistaa muistaakseni STD valmiina elementteinä? Nauticatissa ei kannen painolla ole liiemmin merkitystä kun koko kiulua ei suunniteltu kisakäyttöön vaan ihan eri asiakasryhmälle. Huomaahan sen nyt hinnassakin.
Italiasta vai Ruotsista on heti suuri ero.
Plotteri/gps pitäisi ainakin päivittää.
Jälleenmyyntiarvo on ? , oletettavasti mökki pitää hintansa paremmin. Mutta laatuvene on aina laatuvene.
vuosi sitten poistin veneestani (First 47.7) vanhan tiikkikannen. Sen poistoon meni aikaa noin 80 miestuntia. Vanha kansi oli tosiaankin ruuvattu kiinni. Paikkasin ainakin 10000 pienta reikaa ennen uuden kannen asennusta. Hirvee duuni mutta kylla kannatti. Tosin monet "asiantuntijat" kommentoivat etta kylla pitaa rakastaa tiikkia paljon etta tohon ryhtyy. No jokainen taaplaa tyylillaan ja jotain tassa maailmassa pitaa tehda aikansa kuluksi. Uusi kansi (noin 16m2) maksoi asennuksineen E17000. Tassa ei siis ole mukana telakkamaksuja ja esityota eli vanhan poistoa.
Valkoinen, hyvin karhennettu kansi on kaikin puolin tiikkikantta parempi ratkaisu. Se on vakiovaruste eli ei lisähintaa. Se ei kuumene keskikesän hellepäivinä tai eteläisten leveysasteiden normaalipäivinä. Se on helpompi pitää puhtaana.
Mutta se ei anna samanlaista statusta kuin esimerkiksi omaksi ostettu hassu rekisterinumero autossa.
Tiikkikansi osoittaa, ettei ihan kaikki käteinen mennyt veneen ostoon. Tai sitten se meni kuitenkin?