Yllätyksiä kellon ympäri

Eipä mitään uutta ole, joka yö se minun sisäinen kelloni herättää tuossa kolmen kantissa.

Ei tule uudelleen uni ei, eikä näy lampaitakaan laskettavaksi.

Kun tähän on jo vuosien saatossa tottunut osaa ottaa asian normaalina unettomuutena. Vain tuo 4 - 5 tuntia unta, joskus on rättiväsynyt iltapäivällä, joskus ei saa sitten illallakaan unen päästä kiinni.

Elämä on hektistä ja syntyy hetkistä.

" unetonna "

mielenkiintoista,
olet varmaan kaksoisolentoni, juttusi oli kuin minun koneelta,
mun rustaamana.
Usein olen miettiny miksi uni on niin pätkittäistä,
taitaa olla toi sepelvaltimotauti syynä, jos sydän on epävakaa, niin se vie unetki, -- tiedähäntä -
joskus lääkkeellä koitan saada pitemän unen, mutta ei lääkkeet ole ratkaisu, niissäki on omat haittavaikutuksensa,
silloin tällöin käytettynä auttaa,
vanhuus on surullista aikaa, elämä on takana, edessä ei näy valonpilkahdustakaa,
puoliso kuoli, tuonpuoleinen houkuttaa mukaansa , kauankohan täällä pitää yksin talloa ennenkuin kupsahtaa,
mistä mahtaa muut yksin jääneet ammentavan elämän halua,
multa se on kadonnu kuin tuhkatuuleen.

Tässä nyt aamukahvimukin kanssa, tunnin se yöllinen 'vartiointi' vei mutta uni löytyi uudelleen.
Outoa on herätä noin aikaisin yleensä nukun 8-9h yöunet illasta on viimeistään klo 22 mentävä peiton alle, iltapäivällä otan ½h unoset.

Kauniiseen auringon paisteeseen onkin hyvä herätä ja aloittaa aamutoimet.
Tuo pieni metsä ei vielä ole täydessä kevätäänessä, jospa ne loput pesijät ovat jo matkalla tännepäin.

Kauniina on kevätaamu valjennut meille. Taivas niin heleän sininen ja lintuset visertelee jo aikaisin. Minusta on ihana herätä, kun aurinko tulee makuuhuoneeseen, se on kuin akku saisi virtaa jo unen läpi.

Tuo aika puolison kuoltua on raskas, suru vie oman aikansa, luonnollista se on, mutta kyllä se elämänilo vähitellen palaa.
Joulun alla tuli 4 v. kun oma mieheni menehtyi, mutta nyt olen jo oppinut elämään omine edellytyksineni, ja on elämänilokin palautunut.

Nyt on niin herttainen vuodenaika tulossa ja valoisaa, nukkuminen on kyllä tärkeää, että jaksaa. Itselläni ei ole niitä vaikeuksia ollut koskaan 6-7 t. riittää hyvin, enkä ole tarvinnut unilääkkeitä koskaan, vaikka sepelvaltimotautia sairastankin.

Voimia ja jaksamista unettomalle!

Ai, se sininen nikki pitäisi olla, vai mitä? Ja edessä vielä joki oikein räikeänvärinen kuva. Kirjoitan nyt kuitenkin näin, nopeuden vuoksi.

Texanellin kuva on niin kaunis ja sointuva väreiltään, että täytyypä pistäytyä hänen osiossaan, jotta näkisi sen isona.

Uni saattaa joskus aamusella herätessäni jäädä kesken, ja juuri tuollainen turkoosi vesi, kauniit kivet ja uinti ovat sitä, mitä varmaan haluaisi pitempäänkin kokea.

Lintujen konsertti ulkona on elämänriemua täynnä. Täällä etelässä metsäiset kalliot ovat jo sulia, mutta alavissa notkelmissa on vielä melkoiset määrät lunta.

Sukujuhjissamme tamperelaiset aina sanovat, että täällä on enemmän lunta kuin heillä siellä pohjoisempana.

Nyt lähden vielä mustahaikaran pesälle, siellä on jo yksi muna pariskunnalla.
Ja sitten ulkoilemaan. Iloista päivää!

Aamu on kaunis ja lämpömittari tainnut hypätä ennätyksen auringossa ainakin kun näyttää 14, sehän on kesän tuntuinen mitta.
Olen kuunnellut tuota minun juhlapukuista mustarastasta koko aamun, pitkä on laulu mutta ääni ei petä, siinä tuntuu olevan tosimonta oktaavia, on luritusta ja nousua ja laskua.
Punarintaani kaipaan, viimekeväinen lasten koputuleikki ajoi tuon toisen erikoisen laulajan pesältään,kerran huomasin sen pipahduksen aidalla, jospa se palaisi takaisin.

Terassilta katsottuna lunta on enää vain naapurin tontilla talven lumista traktorilla tehty kasan jäännös joka pienenee päivä päivältä.

Kevät on täynnä tapahtumia päivät ja yöt.

Minun unirytmini on unilääkkeiden varassa,joskus jääpi 4-5 t,mutta joskus jopa 8 t yllättää meidä vanhat,pyöritään sängyssä ja minä aattelen voinhan päivällä otta nokoset. Joskus on pirteä eikä päivisinkään unia tilauksesta tule...
Taas levottomiin jalkoihin sain lääkkeet ja lääkäri sanoi ne väsyttää,saas nähdä.

Silloin kun vaivoja ei ole paremmin nukkuu,mut pienikin kipinä tai kutina vie unet mennessään..

OLEN YRITTÄNYT KIRJOITELLA AINAKIN 5 PÄIVÄÄ--EI OTA IP NUMEROvoi voi voi

Hevat, oletko m okkulan käyttäjä? Jos, niin tempase irti koneesta ja laita hetken päästä uudelleen, voit joutua uusimaan tuon toimenpiteen, mutta kannattaa kokeilla.

Olin toisen lapseni luona kevät hommissa, kyllä on ollutkin kaunis sää ja leivoset lauleli tauotta taivaan sinessä, osa isoa peltoa veden valtaamana ja siellä hanhia ja joutsenia paljon.

Haravoimaan ei päässyt, mutta kaikenlaista pientä voi puuhastella.
Nyt uskon ettei ensiyönä tule unikatkosta, tuli sen verran ylimääräistä liikuntaa.