Kysymys pareille

oliko liian vakava kysymys, vai mikäs tässä nyt kiikastaa? Onko asia niin, että kaikki pettävät minkä kerkeävät? Pettää saa, mutta ei jäädä kiinni, meneekö se noin?

Mä olen ollut 30 v. parisuhteessa. Kaverini sanoo, ettei hän ole mustasukkainen. Jos paremman löydät, mene kaikin mokomin, hän sanoo. Ja onpahan tuota silloin tällöin kokeiltu, mutta aina palattu. No, hän on bi ja varmaan hänellä on ollut naisia ainakin, mutta en ole kiinnostunut niistä. Kaiken vapaa-aikansa hän kuitenkin viettää mun kanssani. Mikäs ongelma tämä nyt sitten on?

eikai tässä mitään ongelmaa ole, muuta kuin siinä, että näette itse kyselyni ongelmana. Olen pohtinut asiaa ja se herätti minussa kysymyksiä. Ei sen kummempaa. Tämäkin vahvisti osaltaan sen, ettei homo kykene oikeaan parisuhteeseen, niin oudolla tavalla reagoitte normaaliin ja tavalliseen kysymykseen.

Eli jos ei petetä, tai ainakin sanotaan ettei, tehdään se kuitenkin joka tapauksessa, mutta salaa, eli siis valehdellaan. Jos molemmat tietävät asian, eihän silloin ole kyse pettämisestä, vaan siitä että sitten yksinkertaisesti asiaa ei koeta pahana tai siihen sopeudutaan. Joskus siihen on jopa pakko sopeutua, se on alisteista - ei hyvä.. Ei ainakaan minusta.

Monet sanovat "ei meillä käydä vieraissa", tämä ilmeisesti tarkoittaa sitä, että asiasta ei keskustella, vaan se tapahtuu salaa. Noh, jokainen tavallaan sanon minä.

Olen muuten itse homo, seurustelen ja totta hitossa pohdin paneeko tuo toinen myös muidenkin kuin mun kanssani, jättää vaan kertomatta. Kyllä, se on minulle ongelma. Kyllä, olen miettinyt, että jatkaako vai ei, mutta ainakin vielä rakastan. Silti en anna itseäni käyttää, vaan jos jotakin konkreettista havaitsen, tulee nyrkkiä perseeseen (emme harrasta fistausta) ja kenkää päähän - näkemiin.

Olen miettinyt, tarkoittaako homomaailmassa sana parisuhde sisällöltään jotakin muuta, kuin tavallisemmassa heteroparisuhdemuodossa.

Kyllä, asia ottaa minua päähän, olette oikeassa. Pakkohan sitä on turhautumistaan purkaa, eikö vain toverit? Jo pelkkä vastaaminen tähän ketjuun ilmentää turhautumistanne johonkin suuntaan.

Ei muuta kuin syksyjä kaikille, muistakaa kumit kun käytte vieraissa, ei sitten tartu siihen omaan rakkaaseen ne pöpöt.

Jos yllättävän hieno mahdollisuus "unelmaseksiin" tarjoutuu, se on meillä ok kunhan pysyy anonyyminä ja kertaluontoisena ja olemme sopineet että pitää kertoa myös. Siitä muuten saa joskus hyvät kiksit molemmille, toisaalta voi myös kateus iskeä. Jatkuva vieraissa hyppääminen ei meillä sallittua. Safe sex aina. Rakastumaan ei pidä mennä... se on sitten loppu koko parisuhde.

Tunteet ja seksi kunhan pidetään erillään ja annetaan viettien viedä... mutta aina turvallisesti.

harrastaa kaikki homot! Ne on panokoneita jotka ei saa tarpeekseen koskaan. Siksi pettäminen on suotavaa niiden piireissä!

Huomenta kollegat, sielunveljet, toverit ja muut kanssa eläjät.

Päättelenkö siis tästä sen, ettei homoparin keskinäistä suhdetta tule rinnastaa oikeaan parisuhteeseen, johon yhtenä osana kuuluu se, ettei vieraissa käydä. Jos ei petetä, niin siitä haaveillaan. Jos sanotaan ettei petetä, tehdään se salaa, kertomatta. Jotkut parit ovat sopineet keskenään käytännön, että seksiä saa harrastaa, kunhan siihen ei liitä suurempia tunteita. Tätäkin minä kummastelen, ainahan tälläisessä tilanteessa on se toinen osapuoli heikommalla kuin toinen. Toinen käyttää hyväkseen toista, jossakin muodossaan. Ilmeisen harvoin tilanne on puhdas, että molemmat ovat 100% sitä mieltä, että jep nussitaan muita. Variaatioita on tietysti tuhansia. Olipa se millaista sitten tahansa, on se toinen hyvin monesti kuitenkin heikommalla kuin se toinen. Voihan se tietysti olla myös onnellista ja ihanaa, joten mikäs siinä sitten. Kiva kun on kivaa.

Eli siis, jos sanotaan että ei käydä vieraissa, se tarkoittaa, että silloin valehdellaan. Jos käydään vieraissa avoimesti, tarkoittaa se sitä, että pidetään se omakamu ns. "ykkösmiehenä". Ykkösmies, kakkomies, kolmosmies... jotenkin luulen, ettei kyseinen asettelu toimi hyvänä pidemmän päälle. Toisaalta sitten, monethan rakentavat suhdetta itselleen, eivät sille yhteiselle parisuhteelle. Ovat siinä suhteessa periaatteessa itsensä kanssa, minä minulle ja minusta.

Toisaalta en sittenkään tajua, jos kerta jotakin rakastaa, niin millaista se rakkaus sitten on, jos tarve edelleen on naida siinä sivussa muita? Eikö heterosuhteessa asia kulje suurinpiirtein niin, että jos mies pettää vaimoaan, on silloin jossakin joku ongelma, puutostila, kylmyyttä tai jotakin tämän kaltaista? Eli kyse on silloin siitä, ettei se oma puoliso riitä, tavalla tai toisella, eikö vain?

Oikeassa olette, minulla on riittämis kriisi päällä, ja muitakin ongelmia. Se on selvää! Mentaali potilas.

Jokatapauksessa, kun nussitte, niin nussikaa kunnolla, ehkä se on sen arvoista. Ja muistakaa ne kumit, ettei sen oman kullan hepin varteen kasva pahkuroita kun omassa niitä jo reissujen jäljiltä rähjääntyessä on.

Eikun syksyjä itse meille jokaiselle.

Ps. Parit jotka eivät oikeasti petä (hmmm..), teille toivotan kaikkea hyvää! Pahoittelen jos loukkaan. Haluan vain miettiä tätä kysymystä hieman ääneen.

tähänkö tämä koko viriili keskustelu loppui? Harmi