"Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on nähtävissä kansallisen ja globaalin kilpailun nurja puoli", sanoi Helsingin yliopiston professori Raija Sollamo puhuessaan perjantaina Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa Sibeliustalossa.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.
Eikä edelleenkään päästä mihinkään siitä, että koulutuskysymykset ovat avainasemassa. Raija Sollamokin mainitsi puheessaan oikoradan, mutta ei se mikään ihme-eliksiiri yksinään ole. Päinvastoin jos Lahden koulutuspolitiikka ei ole kunnossa, on oikoradasta saatava hyöty suurin sillä tavalla, että lahtelaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää Helsingin koulutuspalveluja ja käydä töissä pääkaupunkiseudulla.
Oikorata ja mitkä tahansa Lahden vetovoimatekijät pitää pystyä kehittämään sellaisiksi, että meille päin on imua. Tänne on saatava uusia yrityksiä, mutta se edellyttää, että täällä on riittävästi hyvää työvoimaa, määrää ja laatua.
Tosiasia kuitenkin on, että Lahti ei ole varsinainen yliopistokaupunki. Lahden seudulla koulutustaso on maan keskiarvoa selvästi alempana. Päijät-Hämeen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on tutkinnon suorittaneita 56,9 prosenttia, koko maassa 60,2 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittajia on Päijät-Hämeessä 20,1 prosenttia, koko maassa 23,7 prosenttia.
Ei auta, vaikka oikorata kuinka veisi lahtelaisia opiskelemaan Helsinkiin, jos sieltä sitten ei palata Lahteen työelämään. Mutta miten palata, kun koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole?
Kun tiedetään, että valtio ei koskaan perusta Lahteen yliopistoa, täällä on turha haikailla tohtoreiden koulutuksesta tai muustakaan korkea-asteen imagoon liittyvistä asioista.
Tieteellinen perustutkimus ei ole Lahden asia.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.
Eikä edelleenkään päästä mihinkään siitä, että koulutuskysymykset ovat avainasemassa. Raija Sollamokin mainitsi puheessaan oikoradan, mutta ei se mikään ihme-eliksiiri yksinään ole. Päinvastoin jos Lahden koulutuspolitiikka ei ole kunnossa, on oikoradasta saatava hyöty suurin sillä tavalla, että lahtelaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää Helsingin koulutuspalveluja ja käydä töissä pääkaupunkiseudulla.
Oikorata ja mitkä tahansa Lahden vetovoimatekijät pitää pystyä kehittämään sellaisiksi, että meille päin on imua. Tänne on saatava uusia yrityksiä, mutta se edellyttää, että täällä on riittävästi hyvää työvoimaa, määrää ja laatua.
Tosiasia kuitenkin on, että Lahti ei ole varsinainen yliopistokaupunki. Lahden seudulla koulutustaso on maan keskiarvoa selvästi alempana. Päijät-Hämeen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on tutkinnon suorittaneita 56,9 prosenttia, koko maassa 60,2 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittajia on Päijät-Hämeessä 20,1 prosenttia, koko maassa 23,7 prosenttia.
Ei auta, vaikka oikorata kuinka veisi lahtelaisia opiskelemaan Helsinkiin, jos sieltä sitten ei palata Lahteen työelämään. Mutta miten palata, kun koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole?
Kun tiedetään, että valtio ei koskaan perusta Lahteen yliopistoa, täällä on turha haikailla tohtoreiden koulutuksesta tai muustakaan korkea-asteen imagoon liittyvistä asioista.
Tieteellinen perustutkimus ei ole Lahden asia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pyyntihinnat tänään
Asuntojen keskihinta € Keskineliöhinta m²-hinnan muutos (3kk)
Kaikki 122533 eur 1399 eur/m² -2.23 %
Rivitalo 129739 eur 1447 eur/m² -2.95 %
Omakotitalo 219191 eur 1519 eur/m² 1.26 %
Kerrostalo 86109 eur 1345 eur/m² -4.13 %
- 1h 51091 eur 1528 eur/m² 14.37 %
- 2h 70966 eur 1348 eur/m² -2.10 %
- 3h 97897 eur 1267 eur/m² -7.72 %
- 4h+ 148469 eur 1408 eur/m² -12.76 %