Olen kohta 30 -vuotias mies ja koko aikuisikäni minulla on ollut sosiaalisesti hankalaa, paikoin masennusta joka yhdessä vaiheessa kävi jopa keskivaikean puolella, nykyään tilanne kuitenkin parempi sen suhteen.
Ongelmani on jonkinlainen negatiivisuus/pahuus minussa. Säteilen kuulemma välillä negatiivista energiaa ja se uuvuttaa muita ihmisiä. Kun niin on tiedostan sen yleensä koska olen herkkä. On päiviä jolloin olen vihainen, vihaan muita ihmisiä ja tahtoisin asua yksin täällä pallolla, pienehkötkin asiat ärsyttävät, käperryn itseeni.
Sitten on taasen ihan hyviä ja iloisia päiviä jolloin negatiivisuus on lähes poissa. Olen saanut tietää että aurassani olisi lisäksi jonkinlainen kuori.
Mulla on aiemmasta lyhyestä suhteesta tyttö 4 -vuotta ja ongelmana on se ollut alusta alkaen että tyttö ei tahdo millään tulla mun ja avokin luokse, siis jäädä meille joiksikin päiviksi, itkee ensin mutta sitten helpottaa, hän ei myöskään tahdo halata minua jos sitä kysytään (johtuuko negatiivisesta energiasta?) Vai siitä että nähdään harvoin? Muuten tyttö kyllä tulee mun kanssa ihan toimeen ja päällekin pomppii.
Ihan täysin en kuitenkaan kylmä ole vaan rakastan tyttöäni joka on tärkeintä minulle. Itkenyt olen viimeksi noin kuusi vuotta sitten, itku ei meinaa oikein tulla mutta lähellä on ollut.
Kaikkea tätä vahvistaa vielä se että katselen silloin tällöin väkivaltaisia videopätkiä netistä ja pornoa lähes päivittäin :b
Kysymys kuuluukin miten itse voisin hoitaa tätä asiaa itsessäni? Psykoterapian mahdollisuus mulla on ja siitä vielä mietitään. Uskon myös parapsykologiaan.
Joku fiksu ja asiasta jotakin ymmärtävä voisi vastata. Kiitos!
Ongelmani on jonkinlainen negatiivisuus/pahuus minussa. Säteilen kuulemma välillä negatiivista energiaa ja se uuvuttaa muita ihmisiä. Kun niin on tiedostan sen yleensä koska olen herkkä. On päiviä jolloin olen vihainen, vihaan muita ihmisiä ja tahtoisin asua yksin täällä pallolla, pienehkötkin asiat ärsyttävät, käperryn itseeni.
Sitten on taasen ihan hyviä ja iloisia päiviä jolloin negatiivisuus on lähes poissa. Olen saanut tietää että aurassani olisi lisäksi jonkinlainen kuori.
Mulla on aiemmasta lyhyestä suhteesta tyttö 4 -vuotta ja ongelmana on se ollut alusta alkaen että tyttö ei tahdo millään tulla mun ja avokin luokse, siis jäädä meille joiksikin päiviksi, itkee ensin mutta sitten helpottaa, hän ei myöskään tahdo halata minua jos sitä kysytään (johtuuko negatiivisesta energiasta?) Vai siitä että nähdään harvoin? Muuten tyttö kyllä tulee mun kanssa ihan toimeen ja päällekin pomppii.
Ihan täysin en kuitenkaan kylmä ole vaan rakastan tyttöäni joka on tärkeintä minulle. Itkenyt olen viimeksi noin kuusi vuotta sitten, itku ei meinaa oikein tulla mutta lähellä on ollut.
Kaikkea tätä vahvistaa vielä se että katselen silloin tällöin väkivaltaisia videopätkiä netistä ja pornoa lähes päivittäin :b
Kysymys kuuluukin miten itse voisin hoitaa tätä asiaa itsessäni? Psykoterapian mahdollisuus mulla on ja siitä vielä mietitään. Uskon myös parapsykologiaan.
Joku fiksu ja asiasta jotakin ymmärtävä voisi vastata. Kiitos!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Parapsykologia vie sinut yhä syvemmälle pimeyteen ja vihaan. Siitä kai nuo ongelmat johtuvatkin.
Anna elämäsi ehdoitta Jumalalle Jeesuksen Kristuksen kautta.
Tämä on ainut tepsivä neuvo. Jumala on rakkaus!
Kiitos vain mutta en usko että se on syypää laisinkaan, se on päinvastoin auttanut mua huomaamaan mitkä mun ongelmat on, ne vaan tarvitsee hoitoa.