Olen aina kummastellut ihmisiä jotka ovat pahoinpitelevän puolison kanssa. MIKSI?
Minkä takia ette jätä sellaista puolisoa, vaan olette suhteessa, jossa toinen pahoinpitelee fyysisesti tai henkisesti?
Aina voi lähteä kävelemään, joten turha valittaa!
Ihmisellä ei ole kuin yksi elämä. Ei sitä kannata tuhlata väkivaltaisen ihmisen kanssa.
Jos joku kirjoittaa, että kyllä puolisoni silti rakastaa minua vaikka hakkaakin, niin en voi muuta kuin nauraa!!!
MITÄ VALITATTE??
24
2373
Vastaukset
- Anniina H
Valitettavasti kaikki ihmiset eivät ole noin rohkeita eivätkä kykene noin rajuihin elämänmuutoksiin tuosta noin vaan. Väkivalta lannistaa ja nakertaa itseluottamusta, sitä enemmän mitä pidempään sitä on siedetty. Väkivallan uhri on monesti henkisesti niin nujerrettu, ettei hän edes kykene ajattelemaan pakoa mahdollisuutena, vaan uskoo sen millä väkivallantekijä uhkaa, eli että henki lähtee viimeistään sitten jos yrität karata.
Pako on nousua kapinaan ja siihen tarvitaan henkistä selkärankaa ja rohkeutta uskaltaa tuhota itsekin jotakin.
Myös väkivalta lähtee yleensä pelosta: menettämisenpelosta. Nujerretaan toisen henkinen kantti, jotta ei tultaisi jätetyksi itse.
Väkivallan uhri ja tekijä tarvitsisivat ennen kaikkea ulkopuolista ammattiapua, joka ohjaisi pikkuhiljaa pois ahdistuksen ja pelon noidankehästä kohti ihan uutta suuntaa. - satu
itse olen joutunut kokemaan elämässni yhtä sun toista ja minua suorastaan jo ärsyttää ohjeet ja neuvot että "jätä se" tai "miks sä sen kaa oot". Voi kun se oliskin noin helppoa!! Yleensä ihmissuhdekuviot ovat mutkikkaita ja jos on oltu yhdessä jo pitkään, on vaikea noin vai lähteä. Varsinkin jos on yhteisiä lapsia. Muutos eron jälkeen on niin valtava, että ymmärrän kyllä, jos siihen on totuttauduttava pikku hiljaa. Toisaalta ymmärrän periaatteen "yksikin lyönti on liikaa" ja itsekin olen sitä vaalinut murkkuiästä asti. mutta sitten kun se tulee oikeasti omalle kohdalle niin eipä se niin helppoa olekaan. Siispä te, jotka ihmettelette miksei kaveri lähde väkivaltaisesta suhteesta, tarjotkaa ennemmin apuanne ja tukeanne kaverinne omaan päätökseen jäädä tai lähteä, älkääkä solvatko ja ihmetelkö jos hän päättää jäädä suhteeseen!!
- NiinaS
luettuani kaksi ylimmäistä vietiä voisin sanoa, että suhteessa jossa on väkivaltaa on KAKSI yhtä sairasta ihmistä yhdessä.
Läheisriippuvainen ja väkivaltainen.
Sillä KAIKILTA muilta onnistuu lähteä ekasta iskusta!
Ketään toista ei voi myöskään pakottaa hyväksymään väkivaltaa ja antamaan apuaan ja tukeaan sellaiselle, joka sen hyväksyy. Ne naiset (yleensä) jotka sen edessä alistuvat voivat liitoissaan pysyä, mutta muilta ei voi vaatia hyväksymistä ja ymmärtämistä. Kai sen tajuat?
- Ihmettelevä
Ei jaksaisi aina kuunnella jatkuvaa valitusta pahoinpitelevästä puolisosta kun ei se tilanne valittamalla parane... Ehkä on sitten helpompi ottaa turpaan kuin joutua asumaan yksin tai lasten kanssa. Varsinkin jos lapsetkin kannattaisivat vanhempien eroa...
- May
Osoittaa todellista rohkeutta uskaltaa kirjoittaa itsestään ulos se oma kipeä tarina tänne, muiden retosteltavaksi.
Sen verran sympatiaa pitäisi kaikilta löytyä, että arvostettais ihmistä, joka on uskaltanut ylittää yhden rajan itsessään ja avautunut meille tuntemattomille.
Muutama kannustuksen sana voi muuttaa jonkun elämän! Joku toinen taas saa täältä uusia ajatuksia omien vanhojen sekaan ja pääsee taas askeleen eteenpäin.
- Hakattu
Minne minä lähtisin...! Lähimpään turvakotiin on matkaa yli sata kilometriä ja rahattomana...? Lähden heti kun saan sen pään jotenkin auki...
- Jaa
Etkö voisi soittaa johonkin auttavaan puhelimeen? Uskon, että saisit varmasti apua. Soita ensi kerralla poliisit kun miehesi käyttäytyy väkivaltaisesti! ÄLÄ JÄÄ SINNE!!!
- niin
Rakkaus on sokea...........ainakin jonkin aikaa.
- paave
"tarjotkaa ennemmin apuanne ja tukeanne kaverinne omaan päätökseen jäädä"
Ai tuollaista päätöstä pitäisi oikein tukea ja kannustaa jäämään väkivaltaiseen suhteeseen. - M-M
paave kirjoitti:
"tarjotkaa ennemmin apuanne ja tukeanne kaverinne omaan päätökseen jäädä"
Ai tuollaista päätöstä pitäisi oikein tukea ja kannustaa jäämään väkivaltaiseen suhteeseen.väkivallan suosimista!! Ja sellasen tukemiseen ei kaikilla ole halua, vaikka joku sillai haluiskin elää...
Itse en voi hyväksyä väkivaltaa.
- tyty
...kun se eka lyönti tulee monen vuoden seurustelun jälkeen humalassa kuin salama kirkkaalta taivaalta, menee ensin aikaa ennen kuin toipuu järkytyksestä ja hämmenyksestä.. että tajuaa mitä on tapahtunut.. ja vielä sen että tajuaa että se oli väärin.
Mutta miten sen ymmärtää jos ennen tätä muutaman sekunnin kestävää huitaisua ei mitään ole koskaan ennen sattunut ja selvinpäin mitään tällaista ei koskaan voisi tulevaisuudessakaan tapahtua.. oletettavasti.. Vuosi mennyt eikä mitään väkivaltaa, korkeintaan pientä uhkailua. Riittääkö se perusteeksi leimata ihmisen otsaan leiman "väkivaltainen"??? ja lähteä muuten hyvästä suhteesta jossa mies hoitaa lasta ja on todella kultainen, hieman tossu, mutta kuitenkin hyvä isä ja mies..
Tosin pelkoa se ajan kanssakaan ei vie, mitä jos joskus vielä uudestaan se nyrkki heilahtaa?? vaikka muuta vannoisikin..???
Kai se niin on että kun kerran lyö, luottamus katoaa vuosiksi, ehkä ikuisesti?? Jäänkö odottamaan sitä seuraavaa lyöntiä, jota ei ehkä koskaan tule?? Vai jäänkö suhteeseen yrittäen unohtaa, onko se mahdollista?
onko kenelläkään kokemusta siitä, että väkivalta ei ole koskaan toistunut ensimmäisen kerran jälkeen?
Pitäisikö lähteä?- ...
Kunnollinen ihminen ei lyö edes humalassa!!! Jos kerran pystyy lyömään niin miksei toisenkin kerran? Käske miehesi terapiaan jotta jatkossa VARMASTI hallitsee vihansa...
Etkö pelkää, että jonain päivänä hän lyö lapsiasi? - Laura
... kirjoitti:
Kunnollinen ihminen ei lyö edes humalassa!!! Jos kerran pystyy lyömään niin miksei toisenkin kerran? Käske miehesi terapiaan jotta jatkossa VARMASTI hallitsee vihansa...
Etkö pelkää, että jonain päivänä hän lyö lapsiasi?No tuossa meillä on taas yksi täydellinen ja ehdoton ihmisolento.
JOKAINEN voi lyödä joskus. Humalassa tai ei. Tässä väkivaltakeskustelussa naistenlehtitaso on vähän samaa kuin huumekeskustelu Suomessa: polta kerran kannabista ja olet välittömästi heroiinin orja.
Kukin punnitsee itse elämäntilanteensa mukaan. Väkivalta on toki tuomittavaa, mutta suurimpia tuomioita langettavat yleensä ne, jotka eivät itse ole vielä koskaan lyöneet tai tulleet lyödyiksi.
Väkivalta on aika käytännönläheistä, loppujen lopuksi. Älkää tehkö siitä tabua.
Väkivalta on aina väärin, niin kuin varastaminen tai valehteleminen. Melkein jokainen sortuu siihen joskus, ainakin lapsena.
Minusta tämä "lähde ensimmäisestä lyönnistä" -mantra mystifioi väkivallan ja saa aikaan vain sen, että ne jotka eivät lähteneet ensimmäisestä lyönnistä, syyllistävät itseään ja kärsivät hiljaa.
Väkivalta on ihan jokapäiväistä ja miehetkin sen kohteeksi joutuvat nakkikioskeilla ja puistoissa. Sitä vastaan täytyy taistella joka päivä eikä kertaluontoisesti jättämällä kenties ainoa ihminen, jota on koskaan rakastanut.
Ihme menestysteologioita näillä palstoilla aina kaupitellaan. Samoin suositellaan suhteen lopettamista, jos toinen on pettänyt. Eipä tarvitse työskennellä suhteen eteen eikä antaa anteeksi. - Tyttö
Laura kirjoitti:
No tuossa meillä on taas yksi täydellinen ja ehdoton ihmisolento.
JOKAINEN voi lyödä joskus. Humalassa tai ei. Tässä väkivaltakeskustelussa naistenlehtitaso on vähän samaa kuin huumekeskustelu Suomessa: polta kerran kannabista ja olet välittömästi heroiinin orja.
Kukin punnitsee itse elämäntilanteensa mukaan. Väkivalta on toki tuomittavaa, mutta suurimpia tuomioita langettavat yleensä ne, jotka eivät itse ole vielä koskaan lyöneet tai tulleet lyödyiksi.
Väkivalta on aika käytännönläheistä, loppujen lopuksi. Älkää tehkö siitä tabua.
Väkivalta on aina väärin, niin kuin varastaminen tai valehteleminen. Melkein jokainen sortuu siihen joskus, ainakin lapsena.
Minusta tämä "lähde ensimmäisestä lyönnistä" -mantra mystifioi väkivallan ja saa aikaan vain sen, että ne jotka eivät lähteneet ensimmäisestä lyönnistä, syyllistävät itseään ja kärsivät hiljaa.
Väkivalta on ihan jokapäiväistä ja miehetkin sen kohteeksi joutuvat nakkikioskeilla ja puistoissa. Sitä vastaan täytyy taistella joka päivä eikä kertaluontoisesti jättämällä kenties ainoa ihminen, jota on koskaan rakastanut.
Ihme menestysteologioita näillä palstoilla aina kaupitellaan. Samoin suositellaan suhteen lopettamista, jos toinen on pettänyt. Eipä tarvitse työskennellä suhteen eteen eikä antaa anteeksi.Väkivalta ei todellakaan ole normaalia käytöstä. Ehkä väkivaltaisissa suhteissa eläneelle se voi sitä olle, kun mieli on kieroutunut kokemusten myötä. Itse olen ollut huonossa suhteessa, jossa tapeltiin pari vuotta loppuaikoina lähes päivittäin. Voimia syövää kyllä, mutta KOSKAAN, ei siis koskaan ollut minkäänlaista uhkaa väkivallasta, itseasiassa se ei olisi edes tullut mieleenkään. Koskaan, edes kaikista vihaisimmillaan, ei tehnyt mieli lyödä miestä, enkä usko, että miehelläkään minua. Aikuisen ihmisen kuuluu pystyä kanavoimaan vihansa muuten. Todella, se on niin mustavalkoista.
- Samaa mieltä
Jokainen on oman onnensa seppä.
Emme elä missään vankilassa tai pakkoavioliitoissa... Kaikki mitä haluaa, pystyy tekemään. Niin kauan kuin on jalat ja kädet tallella.
Ei tarvita kuin se päätös lähteä. Jos ei halua lähteä...ei uskalla, ei pääse, ei voi. Totuus on että aina voi. Se on vain itsestä kiinni.
Kira- taina
On ihan totta että lähteminen tai jääminen on ihan omasta itsestä kiinni.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on kaksi elämänmuutosta. Ensimmäinen tuli, kun väkivalta astui kuvioihin. Sen ymmärtämiseen menee aikaa, ihan samalla tavalla kuin uuteen lähiomaiseen tottuminen vie aikaa. Toisinaan aikaa menee niin paljon, että uusi tilanne alkaakin näyttää melkein normaalitilalta, vaikka kuitenkin tajuaa, että kaikki ei ole ihan normaalia.
Tässä vaiheessa kohtaa toisen elämänmuutoksen. Vähän samanlaisen kun jos tarjottaisiin tilaisuutta vaihtaa työpaikkaa uudelle paikkakunnalle. Joutuu punnitsemaan vaihtoehtoja, niin itsensä kuin lasten kannalta, sukulaisten kuin puolisonkin kannalta.
Väitättekö todella, että teette itse tällaisia päätöksiä hätiköiden ja ollessanne voimakkaan tunnereaktion tai täydellisen lamaannuksen vallassa (ihmiset reagoivat niin eri tavoin). En usko. Täydelliseen, pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitettuun elämänmuutokseen johtavia rationaalisia päätöksiä ei tehdä tunneissa tai edes päivissä, erityisesti ei silloin kun on kyseessä muidenkin kuin oman itsen tulevaisuus. - Susanna
taina kirjoitti:
On ihan totta että lähteminen tai jääminen on ihan omasta itsestä kiinni.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on kaksi elämänmuutosta. Ensimmäinen tuli, kun väkivalta astui kuvioihin. Sen ymmärtämiseen menee aikaa, ihan samalla tavalla kuin uuteen lähiomaiseen tottuminen vie aikaa. Toisinaan aikaa menee niin paljon, että uusi tilanne alkaakin näyttää melkein normaalitilalta, vaikka kuitenkin tajuaa, että kaikki ei ole ihan normaalia.
Tässä vaiheessa kohtaa toisen elämänmuutoksen. Vähän samanlaisen kun jos tarjottaisiin tilaisuutta vaihtaa työpaikkaa uudelle paikkakunnalle. Joutuu punnitsemaan vaihtoehtoja, niin itsensä kuin lasten kannalta, sukulaisten kuin puolisonkin kannalta.
Väitättekö todella, että teette itse tällaisia päätöksiä hätiköiden ja ollessanne voimakkaan tunnereaktion tai täydellisen lamaannuksen vallassa (ihmiset reagoivat niin eri tavoin). En usko. Täydelliseen, pitkäaikaiseksi ratkaisuksi tarkoitettuun elämänmuutokseen johtavia rationaalisia päätöksiä ei tehdä tunneissa tai edes päivissä, erityisesti ei silloin kun on kyseessä muidenkin kuin oman itsen tulevaisuus.Todella oivallisesti kirjoitettu, Taina.
Osoittaa hyvin sen eron mitä elämä on konkretiassa ja mitä teoriassa.
- VITUN ÄÄLIÖ!!
OOTKO SÄ TOSISSAAN NIIN VITUN DORKA, ETTÄ ET VOI TAJUTA.. EI SITÄ HULLUN LUONTA NOIN VAIN LÄHTÄ KÄVELEMÄÄN, JOS JO YHDET PUUKONISKUT NISKASSA!!!! EI SE KUULE VAAN SORMII NÄPÄYTTÄMÄLLÄ ONNISTU!!!!
- Jaaha
Voin hyvin kuvitella, että et edes tehnyt miehestäsi rikosilmoitusta! Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä poliisiin ja hankkia lähestymiskielto. Jos lähestymiskieltoa rikkoo, niin sen jälkeen asia käsitellään käräjäoikeudessa. Tämän tiedän henk.kohtaisesti..
- Uusiosinkku
Jaaha kirjoitti:
Voin hyvin kuvitella, että et edes tehnyt miehestäsi rikosilmoitusta! Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä poliisiin ja hankkia lähestymiskielto. Jos lähestymiskieltoa rikkoo, niin sen jälkeen asia käsitellään käräjäoikeudessa. Tämän tiedän henk.kohtaisesti..
Lueskelin noita kommentteja, tee noin, miksi
et tee noin... Ensiksikin minulla oli pienet
lapset silloin joskus, kuvittelin että on täysin
mahdotonta lähteä, ei ole elämää liiton ulkopuolella
Nyt jälkikäteen ihmettelen miksi ei tiedoteta
ihmisille, on elämää senkin jälkeen,
ei elämä siihen lopu. Siellä on sellainen joukko
auttamassa uuden elämän alkuun että varmasti pärjää.
Sosialitoimi auttaa taloudellisesti, minulle sanottiin heti, päätät mitä päätät mutta rahan takia ei takaisin tarvitse mennä. Turvakodissa annettiin neuvoja käytännön asioissa, autettiin uuden asunnon haussa. Totta kai tarvitsee olla
myös lujuutta että jaksaa mennä sen kaiken läpi
mikään helppo projekti se ei ole. Mutta turhaan
lähteä soitellen sotaan, on kerättävä voimia,
varmuutta, lujuutta. Sen voin sanoa että se
kanttattaa, on ihana herätä aamuun vailla
pelkoa.
- Pupu
Eli tasan siihen asti, että omalle kohdalleni sattui kyseinen tilanne l. väkivaltainen puoliso, niin olin kanssasi samaa mieltä.
Tilanne ei todellakaan ole niin yksinkertainen... Olet ehkä itse sietänyt puolisoltasi jotain "lievempää" kuin hakkaaminen? Hän on ehkä ollut sinulle ilkeä muilla tavoin, ja Sinä olet niellyt sen rakkautesi nimissä?
Ensimmäinen lyönti on niin helppo antaa anteeksi... Sehän "ei koskaan" toistu... =/
Seuraavan tullessa tyrmistys on suuri, mutta usko omaan rakkaaseen silti suurempi. -Ja kun se oma rakas sanoo, että "En muuten olisi lyönyt, mutta kun SINÄ teit näin"... Vaikka epäilys kalvaisikin, niin osa itsestä uskoo siihen mitä rakkaimpasi sanoo. -Siihen, että olet jotenkin omalla käytökselläsi aiheuttanut koko tapahtumaketjun...
Itselläni kesti kaksi ja puoli vuotta. Sitten minulle riitti. Koskaan mies ei saanut nujerrettua minua henkisesti; ainoastaan fyysisesti. -Siinä taistossa jäin aina kakkoseksi.
Tuo suhde kuitenkin opetti minulle jotain. En enää IKINÄ sano kuten alkuperäinen kirjoittaja. En enää koskaan aliarvioi miehen henkistä valtaa naisensa yli.
En ole lukenut edellisiä kirjoituksia, joten en tiedä mitä siellä aiheesta sanotaan. Jos keskustelun aloittaja tai muut siihen osallistuneet haluavat aiheesta jatkaa, niin s-postiosoitteeni on pupu-77@suomi24. - kokemus opettaa
Tähän voisin sanoa näin, että ajattelin itse ennen yhtä yksioikoisesti kuin alkuperäinen. Enää en ajattele niin, koska itse jouduin kokemaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa (ei sentään nyrkin iskuja), mutta siinä on kyse lopulta alistamisesta. Väkivaltainen osapuoli alistaa henkisesti uhria eikä siinä olekaan enää niin helppo lähteä, tuntee itse syyllisyyttä ja häpeää asiasta ja se on juuri tämän alistajan tarkoituksena ollutkin.
- lina
Minulla oli pienenä tapana leikkiä iltaisin sängyssä laivan kapteenia, joka suojeli kaikkia matkustajia. Sänky oli laivani ja huone sen ympärillä myrskyinen meri, matkustajat olivat pehmoleluja, joita oli PALJON. Nukuin aivan sängyn reunalla, ettei vain kukaan matkustaja tipahtaisi pois kyydistä. Ja jos tipahti, hyppäsin aaltoihin ja "sukelsin" sen sieltä hakemaan takaisin. Toivon ettei oman tulevan lapseni tarvitse leikkiä, ainakaan pakonomaisesti, tätä laivan kapteeni-leikkiä. Vasta myöhemmin olen tajunnut tämän leikin kuvastavan hyvin paljon lapsuuttani. Paikka, jota eniten rakastin oli sänky, ainakin silloin kun äiti ja isäkin nukkui, siellä oli hiljaisuus, pimeys, monen tunnin rauha ja turva, aamuun asti ainakin. Toisinaan uni ei tullut, vaan seuraava päivä pelotti valmiiksi. Nykyään minulla on tärkeä suhde mereen ja veteen yleensäkin. Jos olen meren lähellä, se "pieni minä" tulee lähelleni takaisin. Minä suojelen ja rakastan sitä nyt. Annan sen nauttia merestä ja tuulesta, kerron sille kuinka maailma on täynnä mahdollisuuksia. Meren läheisyys saattaa tehdä minut myös äärimmäisen surulliseksi, mutta nykyään enimmäkseen vapaaksi ja onnelliseksi.
Eli hei äitit ja isit, joita toinen pahoinpitelee tai lapsia, Tähän ei taas voi sanoa että "lähde edes lapsen takia", ehkä kaikki lapset eivät halua niin, elävät mielummin molempien kanssa väkivallan ilmapiirissä, mutta toisaalta sillon voi jo sanoa että lapsi tarvitsee kipeästi apua. Jos kuka tahansa haluaa jäädä väkivallan keskelle hän TARVITSEE apua, koska hänellä ei ehkä ole voimia itsellään lähteä, niin riekaleina hän ehkä on. Minä olisin halunnut lähteä äidin kanssa "pakoon". Äiti ei halunnut koska ajatteli "eron vaikuttavan minuun niin pahasti".Haloo!Mikähän minuun pahasti vaikutti?
jos on HULLUNA puolisoonsa, lähtö on varmaan TAJUTTOMAN vaikeaa. Sen kyllä tajuan.en todella tiedä mitä silloin pitäisi tehdä.
Sitten kun joku täällä puhui jotain syytteistä, lähestymiskielloista ja jos niitä ei noudateta niin sitten käräjäoikeuteen. Tässä tapauksessa vaan täytyy olla todella hyvä suoja/turvaverkosto. Jos toinen todella uhkaa itseä, lapsia tai muita läheisiä, saattaa jotain tapahtua ennen kuin mitään käräjäoikeuden juttuja ehtii tulemaan. Ok, jos mies tappaa jonkun joutuuhan hän istumaan, mutta kyllä tossa vaiheessa todella pelkää kaikkien ja itsensä puolesta. Kuka suojelee joka hetki lapsiasi ja itseäsi-Sinä, turvakoti,joku muu? Entä kuka suojelee kaikkia muita MONIA läheisiäsi? Kaikille ei löydy suojelijaa. Ehkä usein nämä jäävät vain uhkailuiksi, mutta vaara toteutumiseen on aina.
Tekisi mieli sanoa että VITUN SEKOPÄITÄ te UHKAILIJAT olette ja pyöritätte omilla sanoillanne/kiristyksillänne pikku maailmaanne ympärillänne.Toisaalta minä tuleva psykiatrinen hoitaja tulen hoitamaan teidän asioitanne. Ymmärrän että väkivaltakin on usein opittua, jollakin tapaa. Jotkin arvet löytyvät teistäkin, eikä niitä saa jättää hoitamatta. Jos joku muu olisi kokenut saman kuin te joskus, ehkä niistä muistakin olisi tullut uhkailijoita, väkivaltaisia jne.Jos olisitte saaneet kasvaa itse turvallisemmin, oma elämänne olisi ehkä nykyisin turvallista. Joten nähkäämme kaikki värit, eikä vai mustaa ja valkoista..
Joku sanoi tosi hyvin siitä että tää väkivalta keskustelu on naistenlehti-tasoa. "kerran poltat kannabista, niin olet ikuisesti heroiinin orja". Todella mielenkiintoinen vertauskuva. Nyt vaan miettimään voimmeko verrata näitä asioita.
Rakkaudella, Nana- yksi nainen täältä
Kiitos todella tasokkaasta ja viisaasta kirjoituksesta. Kaikkea parasta elämääsi vilpittömästi toivon minä täältä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399179Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737980Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625709William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542364Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62097Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821746Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201692Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921439Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4381370Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71327