me kohtaamme vielä yhden lapsikastetta koskevan kysymyksen: uskovatko lapsetkin, ovatko he oikein kastettuja?
Tällä kysymyksellä Perkele hämmentää koko maailman omia lahkolaisiaan apuna käyttäen.
Sanomme tähän lyhyesti, että oppimattoman on syytä karistaa tämä kysymys mielestään ja jättää se oppineiden huoleksi.
Mutta jos haluat siihen vastata, niin vastaa näin: Kristuksen oma toiminta on sitova todiste siitä, että lapsikaste on hänelle otollinen, onhan näet Jumala tehnyt monista tällä tavoin kastetuista pyhiä ja antanut heille Pyhän Hengen.
Vielä nykyisinkin tapaa monia, joiden opista ja elämästä huomaa, että heillä on Pyhä Henki. Onhan Jumala armossaan antanut meillekin lahjan selittää Raamattua ja tuntea Kristus.
Tällaista ei voi tapahtua ilman Pyhää Henkeä.
Tällä kysymyksellä Perkele hämmentää koko maailman omia lahkolaisiaan apuna käyttäen.
Sanomme tähän lyhyesti, että oppimattoman on syytä karistaa tämä kysymys mielestään ja jättää se oppineiden huoleksi.
Mutta jos haluat siihen vastata, niin vastaa näin: Kristuksen oma toiminta on sitova todiste siitä, että lapsikaste on hänelle otollinen, onhan näet Jumala tehnyt monista tällä tavoin kastetuista pyhiä ja antanut heille Pyhän Hengen.
Vielä nykyisinkin tapaa monia, joiden opista ja elämästä huomaa, että heillä on Pyhä Henki. Onhan Jumala armossaan antanut meillekin lahjan selittää Raamattua ja tuntea Kristus.
Tällaista ei voi tapahtua ilman Pyhää Henkeä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos taas Jumala ei hyväksyisi lapsikastetta, hän ei antaisi kenellekään lapsena kastetulle Pyhää Henkeä, ei edes yhtä henkäystä siitä.
Lyhyesti sanoen: enää ei pitkään aikaan olisi ihmisten joukosta maan päällä pitänyt löytyä yhtään kristittyä.
Koska Jumala kuitenkin on tunnustanut tällaisen kasteen oikeaksi vuodattamalla Pyhän Henkensä, minkä huomaa selvästi muun muassa sellaisista isistä kuin pyhä Bernhard, Gerson ja Juhana Hus, ja koska pyhä kristillinen kirkko säilyy tuhoutumatta maailman loppuun asti, lahkolaisten on pakko tunnustaa, että lapsikaste kelpaa Jumalalle.
Sillä ei Jumala voi milloinkaan nousta itseään vastaan, ei auttaa valheessa ja pahuudessa eikä antaa armoaan ja Henkeään niiden tueksi.
Tämä onkin oikeastaan kaikkein paras ja vahvin todiste, mikä voidaan esittää tavallisille, oppimattomille ihmisille.
Sillä tätä uskonkohtaa: "Minä uskon pyhän, kristillisen kirkon, pyhien yhteyden", ei kukaan voi meiltä riistää eikä julistaa mitättömäksi.
Kaste ei ole muuta kuin vettä ja Jumalan sanaa toisiinsa yhdistettynä.
Toisin sanoen, kun veden kanssa on sana, kaste on oikea, vaikka siihen ei usko liittyisikään, sillä minun uskoni ei luo kastetta, vaan ottaa kasteen vastaan.
Vaikka siis kastetta ei otettaisi vastaan eikä käytettäisi oikealla tavalla, ei se siitä vääräksi muuttuisi, kastehan ei ole sidottu meidän uskoomme, vaan sanaan.
Jos vaikka joku juutalainen tulisi tänään vilpillisesti ja pahoin aikein luoksemme ja me täysin vakavissamme kastaisimme hänet, meillä ei olisi pienintäkään oikeutta väittää tätä kastetta vääräksi. Onhan siinä läsnä vesi ja Jumalan sana, vaikka kastettava ei niitä vastaanottaisikaan sillä tavoin kuin hänen pitäisi.
Saavathan nekin, jotka käyvät kelvottomina ehtoollisella, epäuskostaan huolimatta oikean sakramentin.
Huomaat siis, etteivät noiden lahkohenkien vastaväitteet ole minkään arvoisia.
Vaikka näet lapset, kuten on väitetty, eivät uskoisikaan, mikä väite äsken osoitettiin paikkansapitämättömäksi, olisi kaste silti oikea.
Kukaan ei saa kastaa heitä uudelleen.
Eihän ehtoollisestakaan murene mitään pois, vaikka joku menee vastaanottamaan sen kelvottomin aikein. Missään tapauksessa ei häntä saa päästää tuon tähden heti toistamiseen ehtoolliselle, ikään kuin hän äsken väärin menetellessään ei oliskaan todella saanut sakramenttia.
Sellainenhan merkitsisi pahimmanlaatuista sakramentin pilkkaamista ja häpäisemistä. Kuinka voisimme edes ajatella, että Jumalan sana ja asetus tulisivat meidän väärinkäytöstemme tähden vääriksi ja tyhjän arvoisiksi?
Tämän vuoksi kehotan sinua, ellet aiemmin ole uskonut, uskomaan kuitenkin nyt ja sanomaan näin: "Kasteeni on kyllä varmasti ollut oikea, mutta ikävä kyllä en ole ottanut sitä vastaan oikealla tavalla."
Ehtoollisellekaan minä en mene omaan uskooni, vaan Kristuksen sanaan luottaen. Jätän Jumalan ratkaistavaksi, olenko vahva vai heikko, mutta sen minä tiedän, että hän on käskenyt minun mennä syömään ja juomaan ja että hän siinä lahjoittaa minulle ruumiinsa ja verensä.
Tämä käsky ei valehtele eikä petä minua.
Näin menettelemme myös lapsia kastaessamme.
Tuomme lapsen kasteelle ajatellen ja toivoen, että hän uskoisi. Me myös rukoilemme, että Jumala antaisi hänelle uskon.
Mutta emme me tähän hänen kastettaan perusta, vaan yksinomaan siihen, että Jumala on käskenyt kastaa.
Miksi näin?
Koska me tiedämme, ettei Jumala valehtele. Minä saatan erehtyä ja pettää, samoin saattavat lähimmäiseni ja kaikki ihmiset. Mutta Jumalan sana ei voi erehtyä.
Nuo hurmahenget ovat sen vuoksi todella röyhkeitä pässinpäitä sorvatessaan seuraavan päätelmän: jos usko ei ole oikea, niin myös kasteen on pakko olla väärä.
Aivan samalla tavallahan minä voisin päätellä näin: jos en usko, niin Kristus ei ole yhtään mitään, tai näin: jos en usko, niin Kristus ei ole yhtään mitään, tai näin: jos en ole kuuliainen, niin isä, äitiä ja esivalta eivät ole yhtään mitään.
Onko oikein päätellä, että jos joku ei tee sitä, mitä hänen kuuluu tehdä, myös tuo asia itsessään on arvoton eikä kelpaa mihinkään?
Ystävä kallis, käännä toki järkeilysi ympäri ja päättele päinvastoin näin: juuri sen tähden, että kaste on otettu väärin vastaan, se todella on täysiarvoinen, oikea kaste.
Sillä jos se ei olisi itsessään oikea kaste, sitä ei myöskään voitaisi väärinkäyttää eikä sitä vastaan rikkoa.
Tunnetaanhan tällainen sanonta: Abusus non tollit, sed confirmat substantiam, "väärinkäyttö ei kumoa asian olemusta, vaan vahvistaa sen".
Pysyyhän kultakin kultana, vaikka sitä kantaisi synnin häpäisemä katutyttö.
Olemme siis päätyneet siihen, että kaste on aina oikea ja sen olemus pysyy täysin muuttumattomana, vaikka vain yksi ihminen kastettaisiin eikä hänkään edes uskoisi oikein. Sillä Jumalan asetus ja sana eivät antaudu ihmisten paranneltaviksi eivätkä muutettaviksi.
Mutta nuo hurmahenget ovat niin sokaistuneita, etteivät näe Jumalan sanaa eivätkä käskyä.
Kastetta ja esivaltaa he eivätkä pidä sen isommassa arvossa kuin puron ja padan vettä tai tavallisia ihmisiä.
Milloin eivät havaitse uskoa eivätkä kuuliaisuutta, nuo asiat eivät ole heidän mielestään itsessäänkään minkään arvoisia.
Tähän ajatukseen on kätkeytynyt vallankumouksen Perkele, joka mielellään haluaisi riistää esivallalta kruunun ja polkea sen jalkoihinsa voidakseen sitten vääntää kieroon ja tuhota kaikki Jumalan teot ja asetukset.
Meidän on sen vuoksi valvottava ja oltava varuillamme.
Emme saa antaa kenenkään johtaa tai vetää meitä pois Jumalan sanasta, niin että antautuisimme pitämään kastetta pelkkänä merkkinä, joka ei vaikuta mitään. Tällaisestahan hurmahenget uneksuvat.
Niin...
Pyhällä Hengellä täytettyjä kristittyjä ei voi pettää järkeilyillä eikä hienoilla puheilla.
Uudestisyntyneet Jumalan lapset näkevät mistä hengestä on missäkin kirjoituksessa kyse.
Jeesus itse sanoo...monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
Tämä on Jeesuksen omaa puhetta opetuslapsille.