Tosirakkaus??

sun on otettava selvää ja edes yritettävä suhdetta sen miehen kanssa tai muuten saatat loppuelämäsi katua ja jossitella. Sillä saattaahan olla niin että huomaat hänen olevan sinulle täysin väärä henkilö mutta jos et tätä ole selvittänyt elät harhan vallassa eikä kukaan muu mies voi ikinä ottaa hänen paikkaansa minkä lyhyet suhteetkin jo kertoo..

Ajatellaan että tapaat jonkun tosi mukavan miehen. Mies rakastuu sinuun ja hellii ja on oikein mukava mies. Hän on paikalla lohtunasi ja tukenasi. Hän on lihaa ja verta ja omistautuu sinulle.

Mutta mitä hän saa puolestaan? Hetken tuttavuuden perään haikailevan naisen, joka ei voi keskittyä mieheen - koska vuoden takaisen halailun kohde on jossain 600 km päässä. Mies, joka hyvällä todennäköisyydellä voi olla minkälainen idiootti hyvänsä.

HERÄTYS!!

Joko menet miehen perään tai unohdat kunnolla. Turha haihatella loputtomiin.

Hän voi olla sinun "kaksosesi". Eli samankaltainen sielu kuin sinä ja olet ehkä matkannut hänen kanssaan jo edellisissä elämissäkin.

Tosirakkaudesta muutama sananen....perustuen tosin vain omiin kokemuksiini....mutta..*pitää pitkän tauon, huokaisee ja jatkaa* Ensimmäinen Oikea opetti minulle asioita joita kukaan ei voi koskaan minulle enää opettaa...hän opetti että on mahdollisuus rakastua näkemättä toista kahteen vuoteen lainkaan...ja kun lopulta tapaa...ei millään ulkoisilla seikoilla ole vaikutusta lopputulokseen...hän antoi pitkään syyn herätä katsomaan uutta auringonnousua....ja ennen kaikkea hän opetti minulle ettei pidä sanoa mitä ei tarkoita...*elää hetken muistoissaan ja ilme muuttuu synkemmäksi...ja kaavussa vivahtaa violetti sävy* Toinen Oikea opetti minulle että jokaisella ruusulla on piikkinsä ja että ne myös sattuvat....hän ilmestyi elämääni sen synkimmillä hetkillä...antoi hetkeksi toivoa että joku saattoi yhä rakastaa olentoa, jota elämä on potkinut kerta kerran jälkeen maahan...hän opetti minulle että pohjalta voi nousta jos viitsii ja jaksaa....mutta niin hän myös opetti että maailma on kirouksia täynnä...hän käänsi minulle selkänsä minulle hetkenä jolloin ehkä eniten olisin tarvinnut häntä...hetkenä jona sain päälleni kirouksen joka vei minulta kaiken....menetin uskoni rakkauteen...ja niihin typeriin ruokakuutioihin joita tunteiksi kutsutaan...*Sulkee silmänsä hetkeksi ja puristaa kätensä nyrkkiin...kaapu muuttuu jälleen mustaksi ja viha ja katkeruus ovat poissa tämän mielestä* Mutta tulee vielä yksi, joka toivottavasti palauttaa minulle toivon siitä etten ole kärsinyt turhaan...että minullakin on oikeus onneen...ehkä jonain päivänä...*hymähtää itsekseen* mutta se siitä lyhyestä valistuksesta....tarinan opetus on tarkoitus olla se että universumin toimintaan ei voi vaikuttaa....jos hän on sinulle se Oikea....niin te kyllä törmäätte uudelleen...paremmissa olosuhteissa....ja pakko sanoa...teitä ei erottanut raha....se oli vain väliaikainen este....te itse teitte valinnan kun päätitte: "ei tästä mitään tuu" ....toivottavasti löydätte joskus vielä toisenne...

oonko mä kenties kirjoittanut tuon tekstin??mulla on kans justiin sama ongelma! kolahti heti kertaheitolla vuosi sitten, eikä saa sitä jätkää mielestä, ei sit millään!!emmekä mekään edenneet halauksia pidemmälle..nekin tapahtui pienissä tuitereissa :)

muuten ihan sama juttu,mutta meillä ei ole välimatkaa kuin vaivaiset 3km..mutta "eromme"syy oli yksi toinen asia.hyvää kannattaaa odottaa..niinhän sitä aina sanotaan.mä oon ainaki valmis odottamaan vaikka maailman ääriin asti kunhan vielä joskus saan hänet omakseni