olen niin epäonnistunut kaikessa että se on kauhistuttavaa
ahdistaa
ihan järkyttävästi
ahdistaa
ihan järkyttävästi
ahdistus
en osaa mitään
15211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
pelko
kipu
ahdistus
masennus
se on äänetön huuto
kukaan ei kuule
kukaan ei voi auttaa
hätä
kylmä silmä tuijottaa
se on pelon ilmentymä
kauhu
ja pelko ja hätä
Sama täällä. Mä olen myös epäonnistunut kaikessa mitä ikinä olen tehnyt. Musta ei ollut mihinkään. Aina tehnyt sutta, paskaa ja sekundaa, ilmankos en työelämässä pärjännyt. Entisessä työpaikassakin työkaveri joutui päivittäin omalla työvuorollaan korjaamaan mun tekemisiä, siirtää tavarat oikeisiin paikkoihin, laittaa oikeat hinnat ja viemään osan roskiin, kun tavara oli paskaa ja sekundaa. Tuolta paikasta päästyäni tajusin, ettei musta oikeasti ollut missään työpaikassa mihinkään, tein kaikki päin helvettiä. Senkin tajusin ettei musta ikinä ainakaan myyntityöhön ollut. Joten se siitä työnhausta. Polttaisin kaikki todistukset, jos olis mahdollisuus, mutta niitä tarvii vielä, kun kuulun työkkärin piiriin, mutta sitten, kun eläkkeelle pääsen, niin pistän notskin pihaan ja nakkaan kaikki ne turhat, paskat paperit palamaan tai annan ne jollekin kissankusiastiaan pohjapaperiksi, siinä ne on just omiaan :D :D. Ei mua ahdista,eikä kauhistuta enää epäonnistumiset, kaikkeen tottuu. Enemmin järkyttyisin jos kelpaisin jonnekin tai joku kehuis mun työtä jossain...se olisikin yks maailman ihmeistä..heh
minua ahdistaa oma avuttomuus ja osaamattomuus
en vaan osaa elää
olen joku sekunda
paremmiksi noi.
ei sille mitään voi
kun tekee pieniä elämäntapamuutoksia, vähän kerrallaan.
Ei kaikkea voi muuttaa muuksi vaikka haluaisikin. Mä en esimerkiksi kelvannut sille entiselle työkaverille vaikka olisin voltin heittänyt. Mä vaan hyväksyin sen, että oikeastikin olin tosiaan se paska ja sekunda, kelpaamaton, joutava, turhin kaikista. Se mitä on muut mulle opettaneet, sitä en voi enää unohtaa, vaan ottaa opikseni ja todeta, ett paskahan mä olenkin, roskikseen joutava sekundakappale. Ei ketään kiinnosta osaanko mitään vai en, sillä ei ole mitään merkitystä, muhun on heti kättelyssä lyöty sekundan leima eli olen toistaitonen mitään osaamaton vajakki. Ei kai toisten kovalla työllä mun päähän paukutettuja asioita voi mennä muuttamaan, menee hyvä työ hukkaan, joutuvat vielä aloittamaan alusta sen työnsä.
ole sanonut että se helppoa olisikaan.
ikävä
suru
kaiho
katkeruus
jossittelu
viha
puhdas ikävä
itku
ei tunteita.
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eikö ole paha mieli?
Pitäisi käydä katsomassa mistä ne tunteet ja ajatukset kumpuaa, mutta koska se on raskaan taipaleen takana niin harva sinne lähtee. Kukaan muu ei voi sitä korjata.
En tajunnut tästä mitään. Luonteeltaan ilkeitä? Tunteettomia?
Jokainen päivä on mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa, muuttaa omaa asennettansa. Hetkellisiä riittämättömyyden tunteita ja ahdistuksia kokee meistä jokainen. Pelännyt niin helvetisti, ahdistuksissaan ja tuskissaan valvonut öitä. Ohjat ovat itsellä ja motivaatio muuttumiseen ovat vain itsellä. Pohjamutia rypeneenä, karikoista selvinneenä, lapsuudesta lähtien henkisestä väkivallasta selvineenä, itsetuntonsa palasista kasvattanuttanut naikkonen toivottaa kaikille voimaannuttavaa päivää. Tämä ei ole itsekehua, vaan tsemppaamista. Arvostakaa, rakastakaa itseänne. Sen joutuu joskus opettelemaan ja vaikeimman kautta, mutta voin kertoa, että kannattaa. Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uutta suuntaa elämässään. Niin kauan kuin on elämää on myös toivoa.