Onko mitään iloa jos suorittaa pelkän kanditaatin tutkinnon? Aika ei millään riitä maisteriin ja tuo 180 pistettäkin on tosi tiukassa 7 vuodessa...
Luonnontieteiden kanditaatti
hattivatti523
12515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei
Onko ylipäätänsä mitään järkeä tyytyä pelkkään kandiin yhtään millään alalla? Tämä minua kiinnostaisi...
Oon kuullu että tietotekniikasta valmistuu heikosti dippa inssejä verrattuna siihen sisäänottomäärään, koska ne saa töitä tai sitten menestyy start-upeilla.
Joo, farmasiassa. Farmasian koulutusohjelmasta valmistuu farmaseutteja, joilla on ainakin tällä hetkellä parempi työllisyystilanne kuin saman alan maistereilla eli proviisoreilla.
Farmaseutin tutkinto on kanditutkinto ja ohjeellisesti kestää 3 vuotta ja on tuon 180 op. Proviisori lukee itsensä tosiaan maisteriksi ja ohjeellinen aika on 5 vuotta.
Tarua. Työttömänä on melkoisen paljon kokeneita alan diplomi-insinöörejä ja lisää tulee koko ajan. Siinä ei teekkareita tarvita töihin tai firmoja perustamaan, koska kokeneet osaavat kummatkin paremmin.
Huomattava osa alan opiskelijoista ymmärtää kupletin juonen ja vaihtaa alaa.
dippainssien työttömyys todella alhainen keskimääräiseen työttömyyteen verrattuna
180 pistettä taattiin suorittaa ihan kevyesti kahdessa vuodessa. Magisteriin riittää sitten yksi vuosi.
Taatin voi olla vaikea saada töitä.
Mutta hani, suorita taatti, hae töitä ja jos saat, jätä magisteri väliin.
Elämä on yksinkertaista, niin olet sinäkin.
Se on kandiDAATTI eikä kandiTAATTI. Voi hiton älyköt...
Jepu. Tuohon sinunkin elämäsi nyt hetkellisesti särkyi. Yliopistolla on tosiaan osa porukasta eri rentoa...
Omana opiskeluaikana -90-luvulla oli monia tyyppejä, jotka pyörivät yliopistolla vuosikausia ja ilmeisesti kiinnostus lopahti jossain vaiheessa. Ei sillä välttämättä taida työllistyä näinä aikoina, mutta jää ainakin joku dokumentti opiskeluista.
Tadaa.
Aloittaja halusi olla taatti, ei daatti. Siksi minäkin opastin taatiksi tulemista.
Jonka varmaan ymmärrät itsekin.
Söpö älykköni.
Periaatteessa kai voisi olla, olettaen, että kandidaatin tutkinnosta saa tarvittavat eväät siihen, mitä ikinä yrittääkään tehdä. Eihän todellakaan kaikkeen tarvita maisteritason asiaa.
Sen sijaan ainakin Suomessa maisteri on akateemisen koulutuksen perustaso, koska kaikille myönnetään oikeus maisterin tutkinnon suorittamiseen, eikä asia ole kuten ulkomailla, joissa maisterin tutkintoon haetaan erikseen ja kandidaatti on ihan oikeasti oma erillinen tutkinto, johon voi halutessaan päättää opiskelut. Täällä vain kandidaatin tutkinnon suorittanut nähdään poikkeuksena tai "keskeyttäjänä", joka ei vienyt tutkintoaan loppuun eli siihen maisteriin.