Taidenäyttelyt ovat ihmisille, jotka luulevat olevansa muita par

Toisin kuin esimerkiksi elokuvien kanssa, on ihmisen erikseen "opittava" ymmärtämään taidetta, samaan tapaan kuin psykologit opettelevat freudilaista symboliikkaa. Tällainen opetteluprosessi vie sen lopputulosta väistämättä kauemmaksi todellisuudesta, ja aivan kuten freudilaisuudellakaan ei ole enää mitään tekemistä ihmisten arkielämän ja todellisuuden kanssa, ei myöskään kuvataiteella muuten kuin tunnelman luojana tai esim. mainosten sävyttäjänä ole mitään virkaa tavalliselle ihmiselle, yhteistä kokemuspintaa ei yksinkertaisesti löydy, mitään ei jää mieleen, mikään ei säväytä. Kuvataide puhuttelee siis vain niitä, jotka ennakkoon ovat päättäneet asennoitua itsensä ja muiden ihmisten suhteeseen niin, että me olemme parempia ihmisiä, ja todistamme sen mm. käymällä taidenäyttelyissä ja arvostelemalla taidetta, ja pitämällä kaikkia sellaisia jotka kirjoittavat viestejä kuten tämä juntteina.