Tai miten tuon nyt ottaa jos löyty yksi Muumimuki. Eilen vain pisti silmääni hesarissa oleva Helsingin pantin ilmoitus huutokaupasta josta eksyin Hakaniemen panttiin ja niiden huutokauppaan.
No sitä huutokaupattavien listaa selatessani silmiini osui muumi mukit joita myytiin 40€ hintaan kappaleelta ja oli siellä joku harvinaisuuskin jonka hinta oli reippaasti yli satasen.
Löytyykö sinun kaapista mukavia yllätyksiä.
No sitä huutokaupattavien listaa selatessani silmiini osui muumi mukit joita myytiin 40€ hintaan kappaleelta ja oli siellä joku harvinaisuuskin jonka hinta oli reippaasti yli satasen.
Löytyykö sinun kaapista mukavia yllätyksiä.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Leipäkaapista löytyi vihreä hiivaleipä.
Taitaa olla aika harvinainen väriltään, joten vien sen arvioitavaksi.
Olipa mukava yllätys, mä löysin jääkaapista ryppysen perunan, olisiko ollut Rosamunda-lajia.
Muista pistää foliohattu päähäsi kun viet.
Nojoo
Jostain käsittämättömästä syystäå joka paikka täynnä Aato-vaaseja, joka kokoa ja joka väriä. Mä en tajua, mistä niitä on kertynyt. Ite ei olla ostettu yhtään, joku valopää antanut joululahjoiksi. Kummia kamppeita, niistä ole kuin roskakoreiksi tai matalat tuhkakupeiksi.
Toinen on hopeat. Helkkari, laatikollinen jotain Chippendalea. Löytyy juustonapeista ja pitsarissoista alkaen kaikki mahdolliset härpäkkeet. nekin tulleet jonain lahjoina. Mutta erittäin naurettavaa, ainoat aterimet, mitä on, on kai teelusikat. Kukaan ei ole raskinut ostaa veitsiä tai haarukoita....
Siis ainakin paria satsia täysin tarpeetonta, mutta sinällään "arvokasta" rojua täyttää perälaatikoita.
Toi muumimukipisnes on aika härskiä. Siitä ollut juttua mediassa paljonkin. Jotkut kerää niitä ja toiset tietenkin tekee rahaa niillä. Niitä varastetaan kaupoista älyttömän paljon ja sitten myydään Huuto.netissä. Mä en tajua, ihan tavallisia mukeja, niitä vaan valmistettu rajoitettuja määriä. Siis nimenomaan keräilyesineiksi. Ne on niin kalliitakin, että ei niitä kukaan uskalla kakaroille käteen antaa.
Pitääpi aina kuitenkin muistaa, ei muumit ole mikään lasten juttu. Kuka muistaa sarjiksen, jossa muumipappa joutui heroiinikoukkuun? Muumit vaan on jotenkin hellyttäviä ja selkeäpiirteisiä, ne on Disneytyyliin valjastettu rahantekokoneiksi. Mä en muumimukia ostais, mutta vanhoja sarjakuvakirjoja kyllä. Niitä muuten ei liiku missään, kaikki keräilijöitten arkistoissa :DDD
=DW=
Olen huomannut että noin kolmekymppiset käyttävät paljon muumimukeja...ja hyvä niistä on kahvia juoda.... ei ole liian pieni eikä liian suuri muki..
Kyllä joitain "aarteita" löytyy.. maija ja matti.. johon liittyy muistoja aiemmilta sukupolvilta..muutama arabian käsinmaalattu astia...
Minä kyllä pidän aaltomaljakoista... on käytössä.. yksi on tosi vanha..sellainen "vanhavihreä".. Aalto-maljakko vaatii vaan enemmän kukkia..pieni määtä ei täytä sitä.
Mitä noi "matti ja maija" jutut oikein on? Sulla on jotenkin liikaa noita ajatusviivoja ihan samoin ku friidulla josta ei ota mitään selvää.
Posliinikoriste, ukko ja akka nojaavat saaviin.
Minäkin olen joskus aikonut kysyä mitä nuo runsaat pisteet markkeeraavat.
Ei ne minua haittaa, ja kukin taaplaa tyylillään. Onhan täällä monta eri tyyliä, eräskin herra usein ta-vaa sa-nan-sa.
Uteluttanut on vain.
komppaan täysillä Aalto-maljakkoa, pidän siinä melkein aina tulppaaneja, ne ovat aina niin edullisia, että voi ostaa useamman kimpun.
Kestäviä Sarviksen -70 luvulla tehtiin Matti ja Maija astioita.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0CDwQFjAB&url=http://70-luvulta.blogspot.com/2010/12/oi-sarvis-oi-sarvis.html&ei=_eR7UbH5KI6L4gS434CoBQ&usg=AFQjCNFmNHMhqQ1n8s_Dug7iMj2aRNQvIg&bvm=bv.45645796,d.bGE&cad=rja
Kupittaan Savi teki myös saviesineitä Matti ja Maija.
Ahaa..no ainakaan panttikonttoreissa ei ollut yhtään "matti ja maija" tuotteita/koriste esineitä huutokaupattavissa. Joten tuskin mitään keräilytuotteita ovat.
Niin noi pisteet nyt vain on erään kirjoittajan tavaramerkki, mutta voihan niitä käyttää muutkin.
Hollantilaisia.
Kandee hokata, hollannissa nyt myöhäisen syksyn vuoksi katovuosi kukkapisneksessä. Tuovat kukkansa pileisiin jostain etelämpää. Siinä käy vähän niinkuin suomessa kännyköille tai tanskassa sikapisnekselle, eip enää kannata yrittää kilpailla halpiskamalla. Aikanaan suomeen tuotiin mansikoita ja tomaatteja lentorahtina, niin muuten tuodaan edelleen. Oli muuten "uusia perunoita" ihan lähikaupassa. Joopa, eilen uutsoitiin, että hätäisimmät päässeet istutuspuuhiin suomessa, noit potut oli kaiketi kreikasta.
Tilaas poronruho tai hilloja tai hapansilakkaa espanjaan tai pertluskoonille italiaan.
Meinaan vaan, halpaahan se on, jos halvalla saa. Niin kauan kuin saa.
=DW=
Kaapit ovat "aarteita" pullollaan. Jo muutaman vuoden olen silloin tällöin vilaissut erään nettikaupan tarjontaa, en nyt tarkoitat Huutoa.
Omia 70-luvun astioita ja vaaseja tarjotaan siellä ihmehintoihin.
Kalleimmasta muumimukista, tähän saakka, pyydettiin 3 000€, liekö mitä saatu. Huutokauppakeisari-ohjelmassa oli äskettäin sukellus muumien mystiseen hintamaailmaan. Tänään nähtävästi kaksikahvainen maitokannu pääsee arvoon arvaamattomaan.
Itse juon muumien muotilla tehdystä SPR-mukista kahvini, tosi juotavan mallinen onkin. Muita muumeja meidän laaksossa lukuunottamatta meitä kahta, ei asukaan. Tuskin ko. mukista kukaan mitään tarjoaisi, vaikka liittyy jopa hengenpelastukseen.
On kaapeissa sitä ja tätä astiastoa, päivittäiset astiat ovat lähes aina samoja.
Kuinka vähän ihminen tarvitsisikaan.
Iteasiassa.
Mun mielestä Muumimuki on tavallinen Teema-sarjan muki, johon on poltettu muumiaiheinen siirtokuva. Mulla on Teemaa arkikäytössä, paljon halvempia ilman kummallisia painatuksia.että ei mukissa itsessään ole kerrassaan mitään kummallista. Ja Teemanhan on muotoillut Kaj Franck.
=DW=
Niinhän se onkin.
On meillä Teeman äitiä ja isääkin, samanmoista, perittynä muutama lautanen ja kaadin, tarjoituvuokiakin.
Alkuperäinen nimihän oli Kilta.
Jaa että 3000 euroa? Nyt kyllä vaadin jonkinlaista linkkiä missä tuollaisia hintoja maksetaan.
Ruotsissa on maksettu 3 000€. On mukilla hintaa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/is muumimukista hurja hinta 3000 euroa/a2159011
Wau.. tuolla hakaniemessäkin sillä yhdellä mukilla jolla oli hntaa yli satanen niin se oli joku fazerin tekemä tai jotain.
Varmaan ollut tuo kallis samanlainen muki kuin tässä.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288506238748.html
Ei ollut tuo muki, kun se oli jossain punasessa myynti pakkauksessa ja se pakkaus vaan nosti sen hintaa.
Ensin en edes löytänyt mun mukia arabian tehtaan sivuilta, mutta se löyty sit Tove Slotin sivulta.
Olis nittaselle tarjolla 16v. kahvi-muki, kotonani annan mielelläni maistaa.
Musta, tanssivalla Mikillä, teemana Disneyn Fantasia-piirretty.
Väli-hinnasta voimme sopia luonnossa, kunhan kelit paranevat ja keitin saa tarpeeksi lämpöä Auringosta.
Toistaiseksi en ymmärrä Rembranttia ja Muumeja, mikä niissä oikein maksaa?
H.
Eihän taidetta tarvitse ymmärtää, kuten toki tiedät, ei muumienkaan arvoitusta tarvitse ratkaista.
Silti niistä voi nauttia, ainakin kahvia.
Minullakin on Mikki Hiiri lautanen, josta lapsena oli voitollista kaivaa Mikin kuva alta puuron.
"muumituttaa"
Kun minä tutustuin taiteeseen, ja pikkasen aloin ymmärtää koko termiä, katselin kirjasta Rembranttia, häntä kun koulussa kehuttiin.
Taisin pilata taiteellisen vaikutelmani, koska minua kiehtoi siveltimien karvojen jättämät jäljet, ei itse kuvaelma.
Vanhemmiten, katselin uudestaan ja mielestäni sain ahaa-elämyksen, siveltimen liike tekee maalauksesta taiteen, kuten neitojen ranteet Kambotsealaisessa tanssissa.
Talon-maalauksessa käytettävä leveä tela ei innosta vieläkään minua.
Vaikkakin sillä saa seinään mukavan röpelöisen pinnan.
Toven Muumi-maalauksista saa kaksi-ulotteisen vaikutelman, koska väri-aineet olivat laihenpaa kamaa, kuin paksut öljy-värit.
Edelleen nautin, jopa enemmän, kun netissä on huippulaatuisia valo-kuvia öljyväri-töistä.
Saan ihan mikros-kooppisen elämyksen.
H.
Minä saan pikkiriikkis-maalisen elähdynnän omista maalauksistani. Toven sanoja kuvitti usein veljensä Lars.
Kuvia minäkin kumarran.
Tosta unohtui yksi tärkeä luonteen-piirre:
Minä inhoan ns.valokuva-taidetta.
Väärä-väreillä tai ilman. (Warhol)
Arvostan muinaisia kuvaajia, joilla oli käytössään vain yksi filmi-ruutu/lasilevy.
Silloin ei moottori-perällä otettu tuhat kuvaa sekunnissa, ja etsitty niistä sitä ainoaa ja oikeaa.
Silloin piti tietää ja osata, mitä on tekemässä ja miten.
Nykyiset, vuoden luontokuvat tuppaavat oksettamaan minua.
Niin paljon on nykyään kaiken-laisia ohi-laukauksia.
Luonnossa rypemisen osaan itsekin.
H.
Vuosia ostin lapsenlapselleni nimppareilleen muumimukin, kunnes puolitusinaa tuli täyteen. Lasivitriinissä näyttää säilyttävän mukejaan.
Sain mummultani rippijuliini sen tunnetun Myrna kahvikaluston, ikinä ei siitä ole juotu kahvia, aarteenani pitänyt.
Arabian astioita joka lähtöön on piisalle asti, myös silmäteräni Joiku -lasisarja on vain näytössä...ei käytössä... Tapio Wirkkalan , eheinä olen nekin onnistunut pitämään.:) maljakoita " juhla " käyttöön jne.
Käyttöastiat ovat tiskikaapissa, eriparia... kauppareisuilla ostoksina kotiin tulleita.
Kunpaisenkin kahveemukit ja ruokailulautaset, tiskiä ei voi tulla kun ei oo mistä tulisi :))
Miksi ihmeessä et edes juhlapöytää ole kaunistanut Myrna-kalustollasi?
Jo 60-luvulla mummuni oli maitotilillään ko. astiaston ostanut. Juhlissa ne olivat esillä. Muistan kuinka hyvä niistä oli kahvia juoda.
Useista kahvikupeista kun ei sitä iloa saakaan.
Lapsena kammarissa niitä usein itsekseni kaapissa ihailin.
En raaskinut, halusin sen säilyvän eheänä, ja nythän se on arvossaan.
Arabian astiasarjallani olen juhlat, isommatkin kattanut - on munakupeista paistovuokiin samaa sarjaa. Keräsin vuosien varrella sen 12 hengelle , ei tarvi kattausta hävetä näilläkään.
Joop.
Jouduttiin aikanaan hommaamaan tusinalle illallissatsit. Astiat, aterimet, lasistot, tarjoiluastiat, ottimet jne. Ei ollut ihan halpaa. Piti olla kotimaista ja laadukasta. Siis Teemaa ja Kareliaa, Iittalaa jne. Arkikäytössä edelleen. Noissa se hyvä puoli, saa varaosia kohtuullisesti. Aikanaan jäi kalaveitse ja kalahaarukat ostamatta. Niitä koittanut bongailla kirpputoreilta, niitä ei valmisteta enää.
Astiat on peruskamaa huushollissa. Aikanaan monet sai niitä häälahjoina. Nykyään harvempi menee naimisiin, joutuu ostamaan itse. Yleensä ensimmäiset asiat hommataan, kun lähdetään peruskoulun jälkeen jonnekin opiskelemaan, siis omaan asuntoon. Silloin ongelmana rahapula. Ei itelläkään ollut aikanaan kuin jotain, mitä lie koulun ruokalasta keikattuja astioita. Nyt riittäis samanlainen satsi, mutta jokapaikka täynnä erilaisia kattauksia ja muuta härpäkettä. Hitto, viimeksi käskenyt ketään syömään kai vuosi sitten, illallisen järjestämisestä jo vuosia.
Ei nykyaikana edes tarvi astioita, hampurilaiset, pitsat, kepapit, ne voi syödä paketista sormin. Jenkit muuten syö paljon sormilla, samaten itämailla j jossain japaanissa syödään syömäpuikoilla ja lusikalla. Suurin osa astioista tarpeettomia Morapuukolla pärjää ihan hyvin. Sillä saa tehtyä kaiken, riistan pilkkomisesta, keittön (nuotion) tekemisestä ruokailuun asti. Ei tule tiskiä paljoakaan >:/
=DW=
=DW=
Silloin -90 luvulla ei tullut mieleenkään et joku muumimuki vois olla arvokas myöhemmin. No toi muumimamma muki ollut kai koskaan meillä edes käytössä. Niin et siinä mielessä sen myynti hinta oli yllätys.
Itsekkin 70-luvulla ostin jotain Arabian kupposia,minne lienen hävittänyt ja Arabian museossa käydessäni näin ne arvokkaana lasikaapissa.
On mulla ikivanha punapalloinen posliinikulho jossa äiti aina vatkasi kakkutaikinaa,monesta muutosta selvinnyt.
Ja myöskin ruusukuvioisia vanhoja arabian syviä lautasia,laakeareunaisia.
Ja Myrna astioita on tulossa,koko sarja,eräässä antikvariassa myyjä sanoi että niitä olisi niin paljon tulossa että hän ei enää ota niitä,samoin kuin Mariskoolit.
Näin ne ajat muuttuu,kahvini juon ohuen ohuesta kukallisesta leveäreunaisesta kupista jolla ei ole mitään tekemistä antiikin kans,ehkä sitten joskus omassa mielessä.
Muumimukeja en arvosta pätkääkään.Teemat saa olla.
Noista Myrna kahviastioista vielä se, et sarjanumerot määrittävät astiaston iän ja sitkautta hinnan, omani on niin vanhaa tuotosta ja eheä.. ei naarmun naarmua, on hintavaksi arvioitu, ihankin antiikkikauppiaan sanomaa.
Eläissäni en myy - vaan säilytän arvokkaana muistona mummustani. Sen jälkeen tehkööt kuin haluavat.
Mitä arvoa on astialla, jota ei koskaan käytetä?
Kuka sillä kultaa huuhtoo?
Oletko tietoinen keräilystä, niinko markka markan päälle... sen arvo on moninkertainen, laihtua saa vaan ei köyhtyä se neuvo pitää talouden kurssissa.
Jonsei kultaa niin hippuja ainakin ;))
Paljon on kaapissa astioita, yleensä käytetään arkena aina samoja.
Monta astiastoa on käyttämättä, taitavat jäädäkin.
Miksihän on pitänyt kerätä turhaa roinaa?
Yhdetkin kahvikupit ovat tosi pahanmallisia, kapenevat suuta kohti, paha juoda niistä kahvia, pitää könöttää pää väärässä.
Meillä ei enää paljon astioita ole, kun annoin vanhimmalle likalle aikoinaan ja nyt kahestaan ukon kanssa niitä tarvita.
arabian kahvipannu on tuossa pyörinyt, välillä lasten leikeissä, nyt siitä näköjään maksetaan 150€
pehtoori kahvipannu, itseasiassa
Toivottavasti on täysin ehjä, silloin niistä saa kunnon hinnan.
venäläinen teekannu, ostettu 70-luvun lopulla kaupan poistokorista 5 markalla, nyt siitä näköjään pyydetään osto-ja myyntiliikkeessä 65 euroo