Kaipaan tässä varmastikin vain sielunsisaria tai ainakin kanavaa purkaa oman kieron mielen ahdistusta. Jakaako kuka tunteen -joko samasta syystä tai muuten vaan?
Elän onnellisessa ja jo pitkäikäisessäkin avoliitossa ja kihloissa ihanan miehen kanssa; suurilta ylämäiltä on vältytty ja vastoinkäymiset selvitelty -en voisi onnellisempi olla. Itse tosin vedän pulttia välillä pienemmästäkin, mutta onneksi mies on sitten tasaisempi ja hionut pikkuhiljaa minunkin särmiä.
Nyt kuitenkin mieheni vanhauusi villitys sapettaa todella: moottoripyörä! Kortti on ajossa kavereiden kanssa, mistään muusta ei nykyisin puhuta, oman pyörän hankinta piti olla tulevaisuuden juttu -nyt jo melkein soitellaan myyntinumeroihin! Olen ollut jos minkälaisen pyörän kyydissä ja moottoriurheilu on itselläkin lähellä sydäntä. Moottoripyörä vaan jotenkin tuntuu niin turhalta, vaaralliselta, älyttömältä, KALLIILTA -eihän sillä voi käydä edes kaupassa -kaikki ajot olisi ns. huviajelua!
Ymmärrän rakkaanin kannan. Toki hänen pitää haaveensa toteuttaa, mutta onhan sitä oltava muutakin! Itsellähän tässä asenteissa on muuttamista, mutta välillä vaan keittää yli ja kunnolla!
Onko vastaavia kokeneita -syystä tai toisesta?
Kun toisen intressit ottaa päähän!
8
1335
Vastaukset
- spark
Omalla miehellä on myös harrastus, joka varsinkin tiettyinä aikoina vuodesta tuntuu vievän kaiken huomion. Joskus tulen ottaneeksi siitä pulttia. Mutta sitten sitä vain pitää ottaa järki kauniiseen käteen ja kysyttävä itseltään, mikä tässä minua nyt oikein ärsyttää ja olenko minä todella niin huomionkipeä etten soisi miehelle mitään muuta kivaa elämässä. Ja oikeastaan kun pysähtyy ajattelemaan, on vain hienoa, että miehellä on jokin harrastus, josta se saa iloa ja mielen virkeyttä. Ja halutessani voin myös mennä mukaan harrastamaan - niin kuin sinäkin voit mennä mukaan moottoripyöräilemään jos haluakin kerran on, luulisin. Mikään ei siis ole minulta oikeasti pois, päinvastoin. Saan vierelleni virkistyneen ja onnellisen miehen ja itsellenikin siinä sivussa hyvää aikaa harrastaa jotain omaa.
Mikä asiassa eniten mättää? Raha? Moottoripyöräilyn riskit? Vai se, että miehesi suhtautuu intohimoisesti (myös) johonkin muuhun kuin sinuun?- Murmur
Kiitos kannustavasta vastauksesta :)
En oikeasti itsekään osaa selittää, mutta varmaa on, että en laita satoja euroja moottoripyörävarusteisiin. Jotenkin kaikki tuntuu tosissaan vaan huviajelulta ja turhalta rahanmenolta, vaikkei rahallisesti tiukkaa olekaan.
Meillä molemmilla on itse asiassa paljon harrastuksia -omia ja yhteisiä eli yhteisiä, mutta myös omia menoja. Kysymys ei myöskään ole siitä, että intohimo minuun olisi vaihtunut toiseen, siksi oma olotila onkin itsestäkin jo ahdistava ja täysin selittämätön, eikä edes perusteltavissa. Taustalla varmaan myös pelko siitä, että olen pari tuttua menettänyt moottoripyöräonnettomuudessa.
Tyhmää siis, mutta varmastikin tämäkin (kuten muutkin) laantuu ajan kanssa... Että näin!
- Nieminen
Pari vuotta sitten mun mies soitti mulle töihin, että on nyt ostanut sen pyörän. Oli niin innoissaan, etten saanut sanaa väliin. Onnittelin vaan hampaat irvessä, ajatellen, että siinä meni puolet yhteisen kämpän rempparahoista toisen kesäharrastukseen.
No, päivän asiaa mielessäni sadateltuani ajattelin, että olkoon. Ei todellisuus miksikään enää muutu ja minähän en toisen onnea pilaa.
Totesinpahan kotiin tultuani, että joo, se on sitten mulla sama oikeus yllättää sut seuraavan kerran. Se veti miehen hiukan mietteliääksi, mutta mä "kielsin" häntä tuntemasta syyllisyyttä, sillä asiahan oli ihan päivänselvä - ja hänkin luottaa minuun. ; )
Kun lapsiakaan ei ole koskaan tullut, on harrastuksilla iso osa meidän elämässä. Mua ei pyörät kiinnosta tippaakaan, vielä vähemmän siellä seläntakana istuminen, joten päätös ja harrastus on miehen ikioma. Toistaiseksi. Koskaanhan ei tiedä miten meikäläisenkin mieli muuttuu... : )
Nyt kesällä mies kävi ekalla pyörämatkallaan Saksassa miesporukan kanssa ja mä vietin sen ajan Pariisissa kaverini luona, joten molemmilla oli kivaa. Loput kesälomasta vietettiin yhdessä niin kuin aina eikä pyörä ole enää kaiken keskipisteenä. Kiva sitä on rassailla ja esitellä, mutta ei se enää määrää ja rajoita, niin kuin vielä uutuutena.
Me on tultu siihen tulokseen, ettei elämässä voi mitata kaikkea rahalla tai järjelläkään. On asioita/rajoja, jotka konkreettisesti tehtyään/ylitettyään vasta oppii itsestäänkin jotakin uutta. Jos koko ajan pyrkii olemaan "järkevä" ja hallitsemaan kaikkea elämässään, alkaa ennenpitkää jopa pelkäämään elämää.
Materiakin on vain materiaa, bonusta, mausteita. Ei se hallitse meitä kuin hetken ja sitten se on jo mukava muisto vain.- Murmur
Kiitos Nieminen! Tässä oma mieli vahvistuu, ettei ihan oo täysin järjiltään asian kanssa. Ehkä joku päivä osaan suhtautua tähänkin asian vaatimalla huolettomuudella ja kaltaisellasi kypsyydellä. Päivä kerrallaanhan se on otettava!
- kata
itse elän myös onnellisessa avoliitossa ja miehelläni on sama innostus moottoripyöriin ja hän kuuluu vielä nimeltä mainitsemattomaan moottoripyöräkerhoon. yritän aina olla huomauttamattamatta asiasta että pitääkö sitä taas mennä moikkaa jätkiä tallille.Suurin osa vapaa-ajastamme menee kyseisen kerhon tallilla bileissä, kokouksissa ja kaikenlaisis muissa tapahtumissa. Kaipaisin ehkä jotain yhteistä aikaa meille, eikä aina puhuta moottoripyöristä vaan tehtäisi kahdestaan jotain ilman moottoripyörä ajatuksia...joko pitää sanoa suoraan miehelle tai sit olla sanomatta mitään...vaikea valinta....
- klaara
Niin mäkin teen. Ostettiin miehen kanssa pyörä noin kuukausi sitten. Ollaan kummatkin hyvin tykästyneitä moottoripyöräilyyn, joka juontaa juurensa aina miehen kevariaikaan. Kevari myytiin hieman reilu viis vuotta sitten ja silloin päätettiin, että joskus pyörä vielä hommataan.
Yksi hyvä ystävämme ajoi keväällä prätkäkortin ja toisen kaverin pyörä oli lainassa keväällä pari päivää, siitä se lähti. Elokuussa mieheni sitten todenteolla alkoi innostua pyöräjahdista ja yhtenä kauniina päivänä sähköpostiini paukahti kuva ja teksti, että tällanen olis myynnissä ja aika halpa, hän menee tänään katsomaan (mulla oli menoa). Mun ensi reaktio oli, että et ole tosissas?! Mutta olihan se. Seuraavana päivänä käytiin katsomassa pyörää uudestaan ja mies pyysi mun mielipiteen siitä. Väritys oli mielestäni ehkä räikeä, mutta muuten okei, hyvä saundi ja muhkea kokoinen. Annoimme tarjouksen ja lähdimme katsomaan muutamaa muutakin pyörää. Illalla myyjä soitti, että hyväksyy tarjouksemme eli eikun kauppoja tekemään. Oli aika järkyttynyt olo. Ai tähän menee lovi meidän säästötilistä? Meillä on autojakin jo piha täynnä, niistäkin edes pari pitäis saada myytyä? Kysymyksiä oli ja kaikki tuntui niin kalliilta ja vain huviksi, tosin näin ajatteli myös miehenikin. Moottoripyörävaate ostoksilla mieheni nauroi, että ei muista onko koskaan laittanut näin paljon rahaa vaatteisiin vuodessa. Mutta erityisesti hän piti tärkeänä, että varusteet ovat kunnossa ja osti lisävarusteeksi vielä selkäpanssarit kummallekin.
Vaikka olin itse inostunut pyörästä, niin suhtautuminen oli kuitenkin jotenkin ristiriitaista. Mieheni ja ystävämme puhuivat pitkälti vain moottoripyöristä, vertailtiin hintoja, tehoja ym. Kerran illanistujaisissa sitten sanoin, että nyt loppuu toi pyörä puhe, mä en enää jaksa. Koettakaa olla loppuilta puhumatta siitä, alkaa tulla moottoripyörät korvistakin. Ja vaikka olin itsekin innostunut. Ostopäätöstä tehtäessä vannotin mieheni muistamaan, että kyseessä ei ole HÄNEN pyöränsä vaan MEIDÄN. ja jos hän puhuu itse ostaneensa pyörän niin minä saan skootterin ja hän saa ostaa sen mukisematta. On muistanut, ja jos joskus puhuu, että osti pyörän,niin heti on korjaamassa, että ei, kun ME ostettiin. Itselläni on moottoripyörä kortti myös, mutta en ole vielä ajanut peliämme. En ole niinkään kiinnostunut itse ajosta, rakastan olla kyydissä. En pelkää yhtään pyörän takana mieheni ajaessa, vaikka autossa hieman jännään. Hän on ottanut tiukan linjan ajoon "järki pitää olla mukana, muuten ei kannata ajaa", siitä linjasta pidän.
En tiedä autoinko viestilläni sua yhtään pobleemassas, mutta pyrin kertomaan omia kokemuksiani. Minulle ja miehelleni tämä moottoripyöräily on ensimmäinen reilusti yhteinen mieltymyksen kohde, yhteinen harrastus. Kallis ehkä, mutta eipähän me muuta olla harrastettu yhteisten kymmenen vuoden aikana yhdessä. Ei kiinnosta golfit ja purjehdus.
Anna reilusti keittää yli, jos ei muusta osaa puhua. Sano siitä, että kiitti nyt riitti tästä aiheesta. Hommaa itsellesi myös kunnon varusteet ja mene mukaan vauhdin huumaan - nauti! Ja ennekaikkea muista, että pahin kuume vaihe menee ohi. Kuten alussa mainitsin, meillä on pyörä ollut kuukauden verran ja nyt on paaaljon helpompaa. eli kyllä se siitä.- Murmur
Kiitos Sinulle, Klaara, kommenteistasi -todellakin "helpottaa" kuunnella erilaisia tarinoita. Tiedän oman kantani -ja ymmärrän toki sen toisenkin puolen. Mutta. Näen silti elämämme tärkeysjärjestyksessä muutakin kuin tonneittan rahaa kulutettavan pyörään, jolla ajellaan huvikseen ja varusteisiin -niin tärkeitä kuin ne ovatkin, en suostu, en en, laittaman omiin ajovaatteisiin rahaa. En edes muutenkaan ostele vaatteita tms.
Tämä menee ohi. Eli pyöräinto säilyy, mutta laantuu ja omat kipinöinnit sitten sammuvat. Tiedetään! Mutta toivon vaan, että ennen sitä on oltava muutakin kuin silmät kierossa tuijottamista pyörään, vaikka sen kuinka saisi edullisemmi näin syksyllä!
Olen aina sanonut ja sanon taas: "Kiinnostun moottoripyöristä vasta sitten, kun ne oppivat ajattelemaan". Toisin sanoen, minne en pääse meidän sportti gt -mallin autollamme, pääsen hevosella. Edelleenkin; päivä kerrallaan.
- Petri H.
Itselläni on moottoripyöräkortti, kun A:n sain ajokorttiini aikoinaan automaattisesti kun suoritin henkilöautokortin. Tyttöystäväni on nuorempi, ja hänen ajokortissaan ei ole moottoripyöräkorttia. Hän kuitenkin haaveilee A-kortin suorittamisesta ja pääsemisestä ajamaan moottoripyörällä. Itse taas näen moottoripyöräilyn pelkkänä vauhtitunnelmointihumpuukina ja fossiilisten polttoaineiden turhana tuhlauksena.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399166Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737947Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681615657William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542353Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62091Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821740Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201688Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921427Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4381358Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71283