Olen 23-vuotias nainen, näillä näkymin vuoden päästä valmistumassa humanististen tieteiden kandidaatiksi ja siitä vuoden päästä filosofian maisteriksi. Vaikka pidän opiskelualastani, on minua jo muutaman vuoden todella kutkuttanut ajatus lääkiksessä opiskelusta, ja haluaisin aloittaa lääkisopinnot mahdollisesti jo ensi vuoden syksynä, kandidaatintutkinnon loppuun suoritettuani. Suomen lääkiksiin en suunnittele hakevani ihan sen takia, että vaikka uhraisin puoli vuotta pääsykokeeseen lukemiselle ja valmennuskurssille, en usko että se olisi tarpeeksi, koska en lukenut lukiossa muita lääkiksen kannalta hyödyllisiä aineita kuin pitkän matikan. Haluaisin siis ulkomaille, mieluiten Ruotsiin (tai vaikka Norjaan), mutta olisin valmis opiskelemaan myös Britanniassa tai jossain saksankielisessä maassa.
Onko täällä joku, joka olisi päässyt joissain näistä maista lääketieteelliseen, milloin, ja mitä siihen osaltasi vaadittiin?
Lukion päättötodistukseni keskiarvo on 8,82. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin pakollisissa aineissa seuraavasti:
Äidinkieli, suomi: L
Englanti, pitkä: E
Ruotsi, keskipitkä: L
Historia: C
sekä ylimääräisissä ylioppilaskokeissa seuraavasti:
Matematiikka, pitkä: B
Saksa, lyhyt: L
Ranska, lyhyt: E
Arvosanani ovat siis ihan hyvät, mutta en tosiaan ole lukenut kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa lukion pakollisia kursseja enemmän (fy, kem 1 kurssi, biologia 2 kurssia). Pitkä matikkakaan ei oikein napannut lukiossa, koska keskityin mm. kieli- ja taideaineisiin, mikä kyllä näkyy todistuksessa.
Eli mikä on mielipiteenne asiasta, onko minulla mahdollisuuksia (ja kuinka hyvät mahdollisuudet) päästä lääkikseen johonkin nimeämistäni maista? Kielistä osaan siis tällä hetkellä suomen lisäksi englantia erinomaisesti ja saksaa ja ruotsiakin jo varsin kiitettävästi.
Onko täällä joku, joka olisi päässyt joissain näistä maista lääketieteelliseen, milloin, ja mitä siihen osaltasi vaadittiin?
Lukion päättötodistukseni keskiarvo on 8,82. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitin pakollisissa aineissa seuraavasti:
Äidinkieli, suomi: L
Englanti, pitkä: E
Ruotsi, keskipitkä: L
Historia: C
sekä ylimääräisissä ylioppilaskokeissa seuraavasti:
Matematiikka, pitkä: B
Saksa, lyhyt: L
Ranska, lyhyt: E
Arvosanani ovat siis ihan hyvät, mutta en tosiaan ole lukenut kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa lukion pakollisia kursseja enemmän (fy, kem 1 kurssi, biologia 2 kurssia). Pitkä matikkakaan ei oikein napannut lukiossa, koska keskityin mm. kieli- ja taideaineisiin, mikä kyllä näkyy todistuksessa.
Eli mikä on mielipiteenne asiasta, onko minulla mahdollisuuksia (ja kuinka hyvät mahdollisuudet) päästä lääkikseen johonkin nimeämistäni maista? Kielistä osaan siis tällä hetkellä suomen lisäksi englantia erinomaisesti ja saksaa ja ruotsiakin jo varsin kiitettävästi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ruotsiin pääseminen on kohdallasi mahdotonta, sillä keskiarvon on oltava ainakin yli 9, jotta voi päästä ns. valintaloton piiriin. Todennäköisesti et myöskään täytä särskild behögrighet ehtoja, eli et ole hakukelpoinen, jos et ole esim. suorittanut tiettyä määrää fysiikan, kemian ja biologian kursseja.Perusluonnontieteen pohja on ylipäätänsä välttämätön, jotta voit saada riittävästi irti lääketieteen opinnoista. Fysiikka ja kemia opiskellaan lukiossa tai pääsykokeissa pohjaksi tuleville opinnoille.
Se että olet suorittanut pitkän matematiikan kohtalaisin arvosanoin kertoo, että kykysi kyllä riittävät lääketieteelliseen. Mutta riittääkö motivaatio? Pystyisitkö ja haluaisitko esim. käymään vuoden osa-aikatöissä ja opiskelemaan samalla fysiikat, kemiat ja biologiat?
Toisena vaihtoehtona olisivat Itä-Euroopan lääkikset. Niihin lähtemistä kannattaa kuitenkin harkita hyvin tarkoin. Tutkintojen arvostus voi olla heikohko. Tarton yliopisto tosin tunnetaan Suomessa aika hyvin ja tutkintoja pidettäneen ihan hyvätasoisina. Nykyisistä pääsyvaatimuksista ja lukukausimaksuista sinne en tiedä mitään. Tartossa tosin voi käsittääkseni saada helposti monoa koulutusohjelmasta, jos epäonnistuu kurssien tenteissä.
Saksaa et osaa niin paljon, että suoriutuisit kielikokeesta. Lisäksi todistuksesi eivät riitä.
Hassu kysymys, tosiaan.
Hae ja katso, pääsetkö. Niin se selviää.
Kannattaa hakea esim. Riikaan tai Viroon.
www.rsu.lv
www.lu.lv
http://www.ut.ee/taslo/
www.rislo.fi
Maltassakin on lääkis englanniksi :) sinne itsekin harkitsin hakevani, mutta onneksi pääsin kuitenkin Helsinkiin. Kannattaa toki harkita vielä Suomeen hakemista, esim. Oulu/Kuopio. Itsekin opiskelin kemian ja bilsan itsenäisesti valmennusmatskuilla, mutta toisaalta olin haka fyssassa joka auttoi hurjasti sisäänpääsyssä.
Lääket.yo.2013,
mukavaa että olet varma sisäänpääsystäsi,
Helsinki on hyvä paikka opiskella.
Valintokeesi on varmasti mennyt nappiin, mutta malta vielä kunnes Helsingin lääketieteen 2013 valintakokeen tulokset julkaistaan ke 3.7.2013.
Vasta opiskelupaikan virallisesti saanut nimittää itseään lääketieteen ylioppilaaksi. (Nimikkeen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa yleensä sisäänpääsyvuotta, ei kuluvaa vuotta, joten esimerkiksi viime kesänä opiskelupaikan saanut on lääket.yo. 2012 )
eiköhän tuo kuitenkin aloitusvuotta yleisesti tarkoita...
Tänä vuonna oli huippu helppo pääsykoe, koska hakijamäärät vähenevät samaan aikaan kuin lääkäreiden arvostus laskee - ja oikeusjutut lisääntyvät.
Valitettavasti totta potilaan oikeus kirjoitus.
Jos jotakin kadun niin sitä että opiskelin lääkäriksi.
Olisi minusta kuuden laudaturin ylioppilaasta ollut muuksikin.
Norjan kuviot voi 10-15 vuodessa olla muuttunut, mutta eräs tuttu suomalainen Norjassa opiskellut lääkäri kertoi, että sisäänpääsy sinne oli suomalisille hieman helpompaa kuin muille pohjoismaalaisille. Kuulemma sisäänpääsy norjalaisille oli melko hankala.
Suomalisessa todistuksessa oli numerot eli 7 arvosanaa, kun taas norjalaisilla oli 6 arvosanaa käytössä. Tästä syystä suomalaisen todistuksen toiseksi korkeimmallakin arvosanalla sai täydet pinnat.
En tiedä yhtään joka katuu sitä että opiskeli lääkäriksi. Tiedän monia jotka ovat katuneet omia valintojaan. Tiedän myös niitä joilla on korkeakoulu suoritettu ja pyrkivät lääkikseen ja niitä jotka ovat päässeet.