Ostin moottoripyörän pari vuotta sitten, juuri sellaisen josta olen haaveillut jo 80-luvulta saakka: mustan Yamaha Viragon. Olen vasta alkutaipaleella opettelussa, olenhan 55-vuotias nainen jonka lähipiirissä ei ole yhtään motoristia, eikä minulla valitettavasti ole mitään motoristitaustaakaan. Vain oma haaveeni pyörästä ja vapaudesta.
Pyöräni on kaunis ja olen ajellut sillä Länsi-Uudenmaan mutkaisilla teillä, yleensä aamuvarhaiseen aikaan etten olisi muille tien tukkeena mahdollisine vaihteenlöytämisongelmineni. Olen juonut eväskahveja levähdyspaikoilla ja milloin missäkin, kuunnellut lintujen laulua ja katsellut auringon nousua, usvaa peltoaukeilla, tuntenut miten auringonsäteet alkavat lämmittää hieman kohmeisia sormiani. Katsellut kaunista pyörääni ja ollut siitä onnellinen.
Tänä keväänä minun kuitenkin pitää myydä pyöräni.
Asia liittyy perikunnan omistamaan kesämökkiin ja siitä osuutensa haluaviin osakkaisiin, heidän uloslunastamiseensa ja siis proosallisesti rahaan ja sen riittämättömyyteen. Seikkoihin joille en voi mitään. En todella voi.
Kertokaa minulle miten selviän luopumisesta.
Miten voin myydä kauniin pyöräni, mitä voin tehdä helpottaakseni kipua?
Mitä te ajattelitte, te jotka myitte pyöränne ja selvisitte siitä? Miten pystyitte luopumaan?
Auttakaa minua jos osaatte.
Pyöräni on kaunis ja olen ajellut sillä Länsi-Uudenmaan mutkaisilla teillä, yleensä aamuvarhaiseen aikaan etten olisi muille tien tukkeena mahdollisine vaihteenlöytämisongelmineni. Olen juonut eväskahveja levähdyspaikoilla ja milloin missäkin, kuunnellut lintujen laulua ja katsellut auringon nousua, usvaa peltoaukeilla, tuntenut miten auringonsäteet alkavat lämmittää hieman kohmeisia sormiani. Katsellut kaunista pyörääni ja ollut siitä onnellinen.
Tänä keväänä minun kuitenkin pitää myydä pyöräni.
Asia liittyy perikunnan omistamaan kesämökkiin ja siitä osuutensa haluaviin osakkaisiin, heidän uloslunastamiseensa ja siis proosallisesti rahaan ja sen riittämättömyyteen. Seikkoihin joille en voi mitään. En todella voi.
Kertokaa minulle miten selviän luopumisesta.
Miten voin myydä kauniin pyöräni, mitä voin tehdä helpottaakseni kipua?
Mitä te ajattelitte, te jotka myitte pyöränne ja selvisitte siitä? Miten pystyitte luopumaan?
Auttakaa minua jos osaatte.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Maailma on täynnä mitä erillaisempia jaappanilaisten pikku kätösten tekemiä
pyöriä.. osta sitten uusi kun budjetti sallii.
Osamaksulla sitten ensikeväänä !
Hienosti kirjoitit noista aamuisista ajoreissuistasi!
Vuosia ei kuitenkaan sinunkaan iässäsi ole määrättömästi moottoripyöräilyyn enää käytettävissä. Siksi pakollinen tauko olisi kiva päästä jotenkin välttämään muilla rahoitusjärjestelyillä.
Elinikäinen vamma tuollaisesta jää sieluun. Jos sellaisen iskun saa nuorena, voi vanhempana ostaa uuden prätkän ja eheytyä henkisesti, mutta tuolla iällä voi loppua aika kesken.
Oliko aloittajan juttu totta ollenkaan, perintömökkien rahoituskuvioita ei pelasteta viragon myynnillä.
Eikö yksinkertaisempi tapa ole hankkia Viragon arvon verran pankista rahaa vaikkapa 10v maksuajalla ja naatiskella "mopoilusta" niin kauan kuin se on mahdollista meidän prätkäpoikien iloksi.
Itse tarjoat hyvää ratkaisua. Mitähän jos liittyisit itse tuohon osuutensa haluavien porukkaan, pääsisit isosta rasitteesta ja prätkäsi saisit pitää plus sievoist käyttörahat sillä ajamiseen.
Elämähän on valintoja, kaikkea ei voi saada, eikä tarvitsekaan !
Jos jotain oikeasti jotain haluaa...varmasti löytyy keinot!
"Asia liittyy perikunnan omistamaan kesämökkiin ja siitä osuutensa haluaviin osakkaisiin, heidän uloslunastamiseensa ja siis proosallisesti rahaan ja sen riittämättömyyteen. Seikkoihin joille en voi mitään. En todella voi."
Aika paradoksaalinen tilanne. Joudut luopumaan kesämökin vuoksi laitteesta, jota yleensä pidetään vapauden symboolina. Ja kesämökki on tunnetusti melkoinen työleiri, aika kaukana vapauden tunteesta. Itsekin olen harkinnut luopua pyörästä, mutten vaihtaisi sitä kesämökkiin. Matkailuautoon mieluummin. Tässä ok-talossa on aivan riittämiin staattisuutta ja puuhaa. Ja kuten jo joku täällä kirjoitti: eikö se pyörä ole kuitenkin tuossa sopassa kuin silli valtameressä?
...ihminen saa mitä haluaa..jos ei saa...ei halua riittävästi!
Kyllä pienestä on kiinni, ei mikään viragon malleista maksaa kovinkaan paljoa,
ehkä maksimissaan muutama tonni eli ei sillä perintöjä pelasteta.
Onko joku vanhan mökin himoitseminen sitten arvokkaampi kuin harrastus?
Jokainen tekee itse päätöksensä ja kärsii seuraukset valinnoistaan.
Turha sitten itekeä mökin ikkunassa kun kuulee moottoripyörän pärinää.
Älä myy vaan nauti, siitä mistä haluat.
Kesämökkihän on tulossa sinulle, vai?
Voit tulevana omistajana hakea kiinnityksen maanmittauslaitoksesta ja sitten sitä vastaan lainaa pankista muiden ulos lunastukseen.
Ja pyöräily jatkuu!!
Mökki kesäksi vuokralle. Ihmisiltä saa kiskottua törkeitä rahasummia jos paikka on siisti ja asiallinen. Sitten ensikesänä pääset prätkällä mökkeilemään jne
jos olet vapaa, niin sulla varmaan olisi mahti saada karvaturpa puikkoihin jolla on iso gustom, jolla voitte porukassa ajella aamu sumussa ja nauttia muustakin kuin ajelusta..ties vaikka se karvanokka ostais sulle sen wiragon..
Myy ihmeessä pois. Älä ruikuta.
En tiedä pyöräsi ikää, joten sen arvoa on vaikea sanoa. Mutta jos se on 535, niin kallein nettimotossa on tälllä hetkellä noin 5 000 €. Voihan pyöräsi olla uusikin ja isompikin. Mutta mieti, paljonko olet siitä maksanut ja paljonko saisit. Otat todennäköisesti aika lailla takkiin kaupassa. Pyörän hinta on pientä mökkikaupassa. Koita löytää se raha jostain muualta. Senhän vaikka tinkii mökin hinnasta.
myy pois, motskari onkin todellinen turhake.samat matkat taittaa kyllä autollakin, myös talvella.
Motskari on nautintalaite, auto kuljetin. No joo, jos ei elämästä halua nauttia, sitten ajelee pelkällä autolla.
Meitä karvaturpia , jotka sitä paitsi ovat aloittaneet jo -60 luvulla on yllättäen
elossa , vaikka kiusallakin ..itse olen yli 60 ja viimeisimmät pyörät olleet
Gixxereitä öljyjäähdytteisestä 1100 ..hayabusaan ..
Kun aikaisin aloittaa saa vastinetta ..Hienosti kuvailit luonnon ja ymmärrät
ainakin mistä on kyse ...Siihen kun liität mitä moninaisemmat harrastuksen
yläkulttuurit..Man saaren ajot Nort West ..Mugello..
Kolme vuotta sitten olin tilanteessa et oma talo oli saatava vaikka hieman epävarmaan aikaan. Lomautusta takana ja kireet ajat muutenkin.
Mietittiin et joko lähtee harrasteauto(jenkki 70luvulta) tai yamaha 1100. Jammu lähti ja rahaa tuli 7800euroo ja se oli just sen verran et talo saatiin omaks.
Mietin et isoja veekasi autoja ei kohta enään tehdä mut prätkiä tulee aina oleen. Päädyin näin ollen myymään rakkaan prätkäni(auton kanssa yhteiseloo takana 16vuotta)
Haaveilen et joskus saan taas prätkän alleni mutta sen aika ei ole nyt vielä.
joo luovu mopostasi ja luopukaa joka ukko.Ajelette mutkaisilla pikkuteillä,missä älyttömällä melulla häiritsette luonnon ja ihmisten rauhaa.Arvaa vaan kuinka moni teitä kadonneen nuoruuden kaipaamia ukkoja vihaa.Ja ne nuoret kaahaajat vaarantavat muita tiellä kulkijoita.Ihmettelen miksei katsastuksessa kiinnitetä huomioon motsksrien tuottamaan meluun.Autot kyllä syynätään.
Etkö voi eläkkeellä jo löysätä teräsvannetta pääsi ympärillä?
Ota oma osasi ja sillä selvä.
Jos ja kun luovut pyörästäsi:
- sua alkaa ottaa kupoliin luopuminen
- pyörästä saamasi raha ei kuitenkaan riitä
- jos ja kun saat mökin itsellesi, alkavat sukulaisesi kinuamaan mökkiä lainaksi nostalgian yms. vuoksi; näin kävi kaverilleni
- kauppakirjaan tulee aivan varmasti klausuuli ikuisesta nautinta oikeudesta näille muille tai osalle porukasta. Minä olin ostamassa perikunnalta, jossa oli toinen vanhempani, vanhaa "kolhoosimökkiä", ilmeni että sukulaiset halusivat kuitenkin tonttiin erilaisia käyttöoikeuksia kuten asuntoauton parkkeerausta yms.
Joten..... prätkän kanssa vietät vapaasti nautinnollisista reissuista hamaan tulevaisuuteen.
Mielestäni sinulla ei ole mitään syytä luopua moottoripyörästäsi, jos taloutesi on muuten kunnossa. Ensinnäkin perintömökin osuuksien lunastukseen ei Viragosta ole kauheasti apua ja toden näköisesti saat pyörästäsi vähemmän, mitä olet siitä maksanut. Uudempikaan Virago ei juuri mökkikaupassa tunnu.
Suosittelen, että otat pankista lainaa tuota kiinteistöä vastaan, koska pankkilainojen korot ovat niin alhaalla, että se kompensoi kummasti tuota pyöräkauppaa ja ajelet pyörälläsi edelleenkin aamuisin, nauttien niistä hetkistä.