Siinähän se kysymys tulikin. Avaan alkuun kuitenkin tätä asiaa vähän enemmän niin saatte siitä paremman käsityksen.
Oon 20-vuotias nainen, valmistun toukokuussa lähihoitajaksi. Suhteellisen hyvin arvosanoin ja työpaikkakin olis jo tiedossa. Oon kärsinyt mielenterveysongelmista lähestulkoon koko ikäni, tällä hetkellä oireeni painottuvat masennuskauteen. Ongelmanani on, ettei mieheni edes tiedä minun sairastavan. Okei, hän tietää, että kävin viime vuonna tiiviiisti psykologin ynnä muiden juttusilla jne, ja kerroin, että minulla epäillään kaksisuuntaista. Hän oli koko ajan sitä mieltä, että lääkärit liioittelevat. Valitettavasti valehtelin (?) kokevani näin itsekin, ja eräänä päivänä totesin miehelleni, että lääkäri kertoi minun olevan suhteellisen terve. Okei tuolloin minulla olikin hyvä kausi menossa, mutta miten ihmeessä kerron, että kaikki epäily sairaudesta tulikin ehkä täysin todeksi? Miehelläni on todella vahva työmoraali, eikä hän katso hyvällä, mikäli jään kotiin koska 'väsyttää'. Pelkään että suhteemme kaatuu tähän, kun kerron etten pystykään menemään kesällä töihin. AHDISTAA! Suhteessamme menee muuten oikein hyvin, olemme siinä onnellisia. Sairaus vaan alkaa varjostaa tätäKIN suhdetta, miten siis edetä?
Oon 20-vuotias nainen, valmistun toukokuussa lähihoitajaksi. Suhteellisen hyvin arvosanoin ja työpaikkakin olis jo tiedossa. Oon kärsinyt mielenterveysongelmista lähestulkoon koko ikäni, tällä hetkellä oireeni painottuvat masennuskauteen. Ongelmanani on, ettei mieheni edes tiedä minun sairastavan. Okei, hän tietää, että kävin viime vuonna tiiviiisti psykologin ynnä muiden juttusilla jne, ja kerroin, että minulla epäillään kaksisuuntaista. Hän oli koko ajan sitä mieltä, että lääkärit liioittelevat. Valitettavasti valehtelin (?) kokevani näin itsekin, ja eräänä päivänä totesin miehelleni, että lääkäri kertoi minun olevan suhteellisen terve. Okei tuolloin minulla olikin hyvä kausi menossa, mutta miten ihmeessä kerron, että kaikki epäily sairaudesta tulikin ehkä täysin todeksi? Miehelläni on todella vahva työmoraali, eikä hän katso hyvällä, mikäli jään kotiin koska 'väsyttää'. Pelkään että suhteemme kaatuu tähän, kun kerron etten pystykään menemään kesällä töihin. AHDISTAA! Suhteessamme menee muuten oikein hyvin, olemme siinä onnellisia. Sairaus vaan alkaa varjostaa tätäKIN suhdetta, miten siis edetä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kerro!
Joko olet hyvällä omallatunnolla rehellinen ja kerrot totuuden ja jos miehesi rehellisyyttä arvostaa, niin elät hänen kanssaan parisuhteessa. Tai et ole rehellinen ja elät valheessa parisuhteessa ja keksit aina jonkin selityksen, jos aihe tulee puheeksi. Kumpi parempi? Loppu on susta kiinni.
Voit tietysti salata sairauden ja toivoa, jotta pysyy mielialojen vaihtelu aisoissa. Mulla masennuspainoitteinen sekamuotoinen bipo, en kertonut miehelleni ja olen hyvä näyttelemään pirteää pakon edessä.
Pikkasen meni suunnitelmat pieleen, pamahti oikein sekoboltsi mahtimania, itsariyritys ja ambulanssimiehet tuli karmit kaulassa mua hakemaan ja suljetulle osastolle päädyin. Voinen vakuuttaa, jotta siitä selvittyä kaduin päätöstä salata asia, oli se hirveä järkytys miehelleni.
Suosittelen, jotta kerro. Mitä pidemmälle tietoa salaat, sitä raskaampaa on, jos masennus pahenee ja joudut näyttelemään pirteää. Kulissit romahtaa ennenpitkää, mutta olis toista kohtaan kivampaa jos totuus ilmenisi vähemmän järkyttävien tapahtumien jälkeen kuin mulla.
Niin riippuvainen ei kenestäkään saa olla etteikö kertoisi totuutta noin isossa asiassa. Jos miehesi ei sua hyväksy sellasena kun oot, niin se ei ole sitten sua varten. Olet vielä nuori ja löydät varmasti itsellesi sopivan kumppanin jos tämä sinut jättää sairauden vuoksi. Mun mielestä sellanen ihminen on ääliö joka ei tajua ettei kaikki ihmiset vaan kykene tekemään töitä. Ei kukaan halua tahallaan olla sairas. Ei tämä elämä mitään herkkua ole olla kotona aina ja tulla toimeen muutamalla satasella kuussa. Monille käy niin että sairaus voi pahentua iän myötä ja tulla vielä enemmän masennuksia joten kyllä se kannattaa nyt kertoa. Sitten ainakin on syytä jättää jos toinen on salannut noin ison asian.